Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
11.3.2022

Asiantuntijat vastaavat: Miten Kela varautuu Ukrainan sodan vaikutuksiin?

Ukrainan sota vaikuttaa monin tavoin myös Suomeen. Kelassa seurataan tiiviisti tilannetta ja varaudutaan asiakkaiden määrän kasvamiseen. Ensimmäisen kahden viikon aikana sota on näkynyt ennen kaikkea asiakkaiden esittämissä kysymyksissä.
Teksti Veera Adolfsen | Kuvat Kela
Kelan toimiston julkisivu Helsingin Kampissa. Ihmisiä kulkee sen ovista sisään ja ulos.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta on käynnistänyt globaalin kriisin ja lisännyt epävarmuutta etenkin Euroopassa.

Kriisin kaikkia seurauksia on vielä mahdotonta arvioida. Se kuitenkin tiedetään varmasti, että tilanne heijastuu myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomeen on jo tullut sotaa pakenevia ihmisiä, ja yleinen epävarmuus ja Venäjään kohdistuvat talouspakotteet heikentävät talousnäkymiä.

Sosiaalivakuutus kysyi Kelan asiantuntijoilta, miten Kelassa varaudutaan Ukrainan sodan vaikutuksiin.

Miten Ukrainan sota näkyy juuri tällä hetkellä Kelan toiminnassa, Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus?

Tässä vaiheessa tilanne näkyy asiakkaiden esittämissä kysymyksissä. Huolta on esimerkiksi siitä, miten toimeentulo järjestyy sinä aikana, kun venäläisillä tileillä oleviin varoihin ei pääse käsiksi. Monia mietityttää myös, millaisia oleskelulupia Ukrainasta Suomeen tuleva ihminen voi saada, missä voi majoittua ja voiko tehdä työtä Suomessa. Monet näistä kysymyksistä liittyvät asioihin, jotka kuuluvat Maahanmuuttoviraston toimivaltaan.

Suomessa asuvat ukrainalaiset ovat tiedustelleet muun muassa sitä, millaiseen sosiaaliturvaan heidän sukulaisensa voisivat olla oikeutettuja, jos tulisivat Suomeen. Lisäksi on kysytty, voisiko Kela lahjoittaa äitiyspakkauksia sotaa pakeneville. Äitiyspakkaus on kuitenkin sosiaaliturvaetuus, joka myönnetään yksittäisille asiakkaille, kun laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Kelan ei siis ole mahdollista myydä tai lahjoittaa niitä tällaiseen tarkoitukseen.

Varaudumme Kelassa siihen, että asiakasmäärät voivat kasvaa. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa tulijoiden määrää tai sitä, miten esimerkiksi uutta tilapäisen suojelun mekanismia tullaan tarkalleen ottaen soveltamaan. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja sopeutamme toimintaa tietojen tarkentuessa.

Miten Kelassa varaudutaan Ukrainan sodan vaikutuksiin, Kelan turvallisuusjohtaja Matti Koskinen?

Seuraamme Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vaikutuksia tiiviisti. Yksi konkreettinen vaikutus Suomeen ja siten myös Kelaan ovat Ukrainasta sotaa pakoon lähteneet henkilöt.

Tällä hetkellä on tärkeää, että seuraamme tilanteen kehitystä ja olemme nopeasti valmiita reagoimaan esimerkiksi mahdollisesti lisääntyviin etuushakemuksiin. Teemme Kelassa tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja olemme tehostaneet myös sisäistä yhteistyötä ja tilanteen seurantaa.

Mitä vaikutuksia Ukrainan sodalla voi olla laajemmin suomalaisen sosiaaliturvan ja hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen?

Öljyn hinnan nousu ja inflaation kiihtyminen vaikuttaa ihmisten toimeentuloon, ja etenkin pienituloisille se voi aiheuttaa aika isojakin hankaluuksia. Tästä käytiin keskustelua Suomessa jo ennen sodan alkua, kun esimerkiksi sähkön hinta nousi nopeasti. Tilanne lisää tarvetta pohtia pienituloisimpien toimeentulon turvaamista.

Suomessa ollaan kuitenkin siitä hyvässä tilanteessa, että meillä on todella kattava sosiaaliturva, joka pystyy vastaamaan hyvin myös uusiin eteen tuleviin ongelmiin. Tämä huomattiin myös koronakriisissä.

Toinen lyhyen aikavälin vaikutus on tietysti se, että Suomeen tulee ihmisiä sotaa pakoon. Etenkin tilanteen pitkittyessä Suomeen voi tulla enemmänkin ukrainalaisia, myös sellaisia ihmisiä, joilla ei ole Suomessa valmiiksi verkostoja. Silloin testataan hyvinvointivaltion kyky tukea sotaa pakenevia ihmisiä ja järjestää heille majoitus, terveyspalvelut ja välttämätön toimeentulo.

Pitkän aikavälin vaikutuksia on toki vaikea arvioida, kun ei tiedetä, miten tilanne kehittyy.  Venäjään kohdistuvat pakotteet vaikuttavat Suomeen kansantalouteen negatiivisesti, mutta eniten iskua tulee sodan aiheuttamasta epävarmuudesta. Koronan jälkeen Suomessa oli päästy hyvään talouskasvuun, mutta nyt epävarmuus heikentää kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. Vaikutusten kokoluokkaa on tässä vaiheessa vaikea arvioida.

Taloudellinen epävarmuus voi aiheuttaa painetta Suomen julkiseen talouteen, jos työttömyys lisääntyy ja verotulot pienenevät. Sosiaaliturva ei kuitenkaan tällä hetkellä ole koetuksella eikä sen puolesta tarvitse nähdäkseni olla erityisesti huolissaan. Kriisiaikana on myös turvallisuuskysymys, että sosiaaliturva toimii: pienituloisimpien toimeentulo turvataan, ihmiset saavat lääkkeensä ja palvelut toimivat. Etuuksien ja palvelujen pitää pyöriä, jotta yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä.

Usein kysytyt kysymykset liittyen Kelaan ja Ukrainan tilanteeseen löydät täältä.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje