Olemme saaneet lukea, kuinka kotihoitoa tuetaan Suomessa laajemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Lapset ovat muita Pohjoismaita harvemmin päivähoidossa kaikissa ikäryhmissä.
Erilaiset järjestelmät ovat pitkälti seurausta poliittisen keskustelun erilaisista painopisteistä. Suomessa keskustelua on hallinnut valinnanvapaus, kun esimerkiksi Ruotsissa sukupuolten tasa-arvo on ollut vallitseva teema. Lisäksi keskusteluun on liitetty kolmas teema, lapsen paras.
Tutkimustulokset eivät ole yksimielisiä siitä, kumpi olisi tietyn ikäiselle lapselle parempi vaihtoehto, koti- vai päivähoito. Hoidon laatu vaihtelee sekä päivä- että kotihoidossa.
Huom. Alle kolmevuotiaiden kohdalla osuus lapsista, joiden vanhemmat eivät ole vanhempainpäivärahalla. Yli kolmevuotiaiden kohdalla osuus lapsista, jotka oikeutettu sisaruksen hoitorahaan eli niistä, joiden alle kolmevuotiasta sisarusta hoidetaan kotihoidon tuella. Maahanmuuttajastatus määräytyy sen mukaan, onko äiti syntynyt Suomessa.
Yhdestä asiasta kansainväliset tutkimukset ovat jokseenkin samaa mieltä: päivähoidosta näyttävät hyötyvän erityisesti vähäosaisten ja maahanmuuttajaperheiden lapset. Tutkimuksissa hyötyjä on mitattu lyhyellä aikavälillä muun muassa kielitaidossa ja koulumenestyksessä. Pitkällä aikavälillä on havaittu positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työllisyydessä ja koulutustasossa.
Nämä tulokset yhdistettynä suomalaiseen kotihoidontukijärjestelmään ja kasvavaan maahanmuuttoon ovat huolestuttava yhtälö, joka kaipaa lähempää tarkastelua. Aiheen tärkeyttä lisää myös se, että PISA-tulosten mukaan toisen polven maahanmuuttajaväestö on Suomessa keskimäärin kaksi kouluvuotta kantaväestöä jäljessä.
Pakolaisperheissä tukea käytetään pitkään
Kotihoidon tukea voidaan maksaa vanhempainpäivärahakauden jälkeen perheelle, jossa alle kolmevuotiasta lasta ei hoideta julkisessa päiväkodissa vaan esimerkiksi kotona. Jos perheessä on lisäksi muita alle kouluikäisiä lapsia, voidaan heidän kotihoidostaan maksaa myös hoitorahaa, jota tässä kutsutaan sisaruksen hoitorahaksi.
Kuviosta 1 nähdään, että maahanmuuttajat käyttivät 2000-luvulla kotihoidon tukea selvästi pidempään kuin kantaväestö. Kantaväestön kaksivuotiaista lapsista yli kaksi viidestä oli kotihoidossa, kun maahanmuuttajaväestössä osuus oli keskimäärin puolet korkeampi.
Pisimpään tukea käyttivät pakolaiset, jotka tarvitsivat eniten tukea kotouttamisessa.
Pisimpään tukea käyttivät tyypillisistä pakolaisten lähtömaista muuttaneet, jotka tarvitsivat eniten tukea kotoutumisessa. OECD-maista muuttaneet käyttivät tukea lyhimmän ajan. Erot heijastavat maahanmuuttajien ja erityisesti äitien heikompaa työmarkkinatilannetta; kotihoidon tuki lienee monelle maahanmuuttajalle vaihtoehto työttömyydelle.
Kun tarkastellaan sisaruksen hoitorahan käyttöä, tilanne kääntyy päälaelleen. Esimerkiksi kantaväestön viisivuotiaiden kohdalla hoitorahaan tartutaan kolmessa neljästä tapauksesta, kun nuorinta lasta hoidetaan valmiiksi kotona. Maahanmuuttajaväestössä osuus oli keskimäärin kolmanneksen tästä.
Pakolaismaista muuttaneet jättivät eniten sisaruksen hoitorahoja käyttämättä.
Ryhmittäin tarkasteltuna tilanne on kuin peilikuva alle kolmevuotiaiden tilanteesta: tyypillisistä pakolaismaista muuttaneet jättivät eniten sisaruksen hoitorahoja käyttämättä ja jos hoitorahoja käytettiin, jakson pituus oli murto-osa kantaväestön jaksosta. Väestöllisten ja taloudellisten tekijöiden vakiointi ei muuttanut tulosta. Tilaisuutta sisaruksen hoitorahan käytölle ei kuitenkaan ole joka perheessä. Hieman alle puolet (45 %) kanta- ja maahanmuuttajaväestön lapsista oli jossain vaiheessa sisaruksen hoitorahan piirissä.
Mistä tulos kertoo? Todennäköisin selitys on, että maahanmuuttajaperheet tuntevat päivähoidon positiiviset vaikutukset lapselle ja vievät yli kolmevuotiaan lapsen siksi päivähoitoon. Tätä selitystä tukevat havainnot asiaa käsitelleistä haastattelututkimuksista.
Myös kunnan varhaiskasvatusviranomaisilla voi olla vaikutusta perheiden valintoihin, vaikka ainakaan suurimmilla kunnilla ei ole virallista ohjeistusta siitä, mikä olisi sopiva ikä maahanmuuttajalapsen päivähoitoon. Ohjeistus saattaa vaihdella myös päiväkodeittain. Esimerkiksi Helsingin sanomissa (17.4.2015) haastateltu päiväkodin johtaja kertoi, että maahanmuuttajia suositellaan tuovan lapsensa vasta kolmen ikävuoden jälkeen, kun lapsi on oppinut oman äidinkielensä. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin perhe itse.
Kotihoidon tuki hidastaa kotoutumista
Suomen kotihoidon tuki voidaan nähdä ongelmallisena kotoutumisen kannalta. Monet maahanmuuttajat kuitenkin päättävät viedä yli kolmevuotiaat lapsensa päivähoitoon.
Ensi elokuussa, osana hallituksen säästötoimia, päivähoito-oikeutta rajataan osa-aikaiseksi, jos toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi työttömänä tai hoitamassa toista lasta. Monet suuret kunnat ovat kuitenkin päättäneet säilyttää oikeuden kokoaikaiseen päivähoitoon uudesta laista huolimatta, ja maahanmuuttajaväestö keskittyy yhä suuriin kuntiin.
Päivähoito-oikeuden rajaaminen heikentäisi maahanmuuttajaperheiden mahdollisuutta päivähoidon käyttöön ja vaikeuttaisi maahanmuuttajalasten kotoutumista. Säästön toteuttavissakin kunnissa voidaan kuitenkin lain mukaan poiketa päivähoito-oikeuden rajaamisesta, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia. Lakiesityksen perusteluissa mainitaan, että yksi peruste poikkeukseen voisi syntyä esimerkiksi maahanmuuttajalasten kohdalla, joiden kielitaidon kehitystä päivähoito tukisi. Tätä ei kuitenkaan ole kirjattu lakiin, vaan tapauskohtainen harkintavalta on haluttu jättää kunnille. ¶
Lue lisää
Tervola J. Maahanmuuttajien kotihoidon tuen käyttö 2000-luvulla. Yhteiskuntapolitiikka 2015; 80 (2): 121-133.
Tervola J. Vanhempi kotona, lapsi päivähoidossa? Tarkastelu lastenhoitovalinnoista maahanmuuttajaperheissä. Julkaisussa: Haataja, Airio, Saarikallio-Torp, Valaste, toim. Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Helsinki, Kela 2016. (Julkaistaan 16.6.2016)
Johtopäätökset
Suomessa lasten kotihoitoa tuetaan laajemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Toisaalta tiedetään, että lasten päivähoito edesauttaa maahanmuuttajalasten kotoutumista.
Kotihoidon tuen maksutietojen perusteella maahanmuuttajaperheet hoitavat Suomessa lapsiaan kantaväestöä pidempään kotona aina kolmevuotiaaseen saakka. Yli kolmevuotiaiden kohdalla tilanne näyttää kääntyvän toisinpäin. Todennäköisin selitys on, että maahanmuuttajaperheet haluavat edesauttaa lastensa kotoutumista päivähoidon avulla.