Perustulosta ja sen käyttöönotosta on keskusteltu Suomessa jo useampana vuosikymmenenä. Suomalaisten näkemyksiä perustulosta on selvitetty mielipidemittauksissa, joissa perustulon kannatuksesta on saatu hyvin erilaisia tuloksia.
Tarkastelemme nyt, miten kysymysten muotoilu vaikuttaa perustulon kannatukseen sekä sitä, millaisissa raameissa perustulosta ja kokeilusta on keskusteltu. Medialla on iso rooli siinä, millaiseen asiayhteyteen perustulo liitetään.
Keskustelussa on noustu 80 prosentin kannatuslukuihin perustulosta, toisaalla päädytty vaatimattomasti 30 prosentin kieppeille. Erilaisia tuloksia selittävät kysymyksen muotoilu ja kehys.
Kysymyksen muotoilu liittyy suoraan mielipidetiedusteluun. Tulkintakehykseen vaikuttaa myös se yhteiskunnallinen keskustelu, jonka osa perustulo on.
Kysymyksen muotoilu vaikuttaa
Ennen perustulokokeilun alkua vuonna 2015 tehtiin alustava kysely perustulon kannatuksesta Suomessa. Käytetty kysymys oli yleinen eikä siinä määritelty, mitä perustulolla tarkoitetaan. Perustuloa ei myöskään asetettu mihinkään kehykseen – ei esimerkiksi määritelty, että tätä aiottaisiin kokeilla Suomessa.
Kannatukseksi saatiin 69 prosenttia. Vuoden 2016 eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa perustulo määriteltiin tarkemmin. Useimpiin muihin maihin verrattuna Suomen 54 prosenttia oli suhteellisen korkea kannatusosuus. Osuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin vuotta aiemmassa kyselyssä.
Vuoden 2020 alussa perustulokokeilun arvioinnin yhteydessä tehtiin uusi kysely, jossa kartoitettiin kokeilun jälkeistä mielipideilmastoa. Kysymys asetettiin kokeilun kehykseen ja viitattiin kokeiltuun malliin ja työllisyyteen. Kysymys tuotti 46 prosentin kannatuksen.
Ensimmäinen johtopäätös on se, että tarkemmat kysymykset tuottavat matalamman kannatuksen kuin yleisemmät kysymykset. Tarkemmissa kysymyksissä viitataan usein perustulon kustannuksiin ja mahdollisiin haitallisiin työllisyysvaikutuksiin.
Mitä tarkempi muotoilu, sen matalampi kannatus
Yleisemmissä kysymyksissä taustalla vaikuttaa perustulon moraalinen perustelu, joka taas viittaa perustulon mahdollisiin emansipatorisiin, byrokratiaa vähentäviin ja oikeudenmukaisuutta lisääviin ominaisuuksiin. Positiivisilla ja moraaliperusteisilla kehyksillä päädytään korkeisiin kannatuslukuihin. Raadollisemmat kehykset taas laskevat kannatusta.
Myös media tuottaa kehyksiä
Kysymyksen muoto tulee suoraan itse kyselystä, ja se vaikuttaa vastauksiin. Kehystys voi tulla sekä itse kyselylomakkeesta tai laajemmasta yhteiskunnallisesta keskustelusta, johon medialla on oma vaikutuksensa. Media kehystää käsittelemiään aiheita ja ohjaa näin osaltaan yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmia ja painotuksia.
Klassisessa teoksessaan Public Opinion Walter Lippman esitti, että media on todellisuuden peili. Tuo peili on kuitenkin aina valikoiva. Aiheiden, lähteiden, painotusten ja kehystyksen valinnoillaan media osallistuu siis todellisuuden luomiseen. Lippmanin mukaan ”emme ensiksi näe ja määrittele vasta sitten, vaan me määrittelemme ensiksi ja näemme vasta sitten”.
Perustulokokeilua on käsitelty kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa ennen kaikkea talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Uutisoinnissa on keskitytty kokeilun työllisyysvaikutuksiin. Myös kokeiluun osallistuneiden henkilöhaastatteluissa keskeinen teema on ollut se, mitä haastateltava teki, onko perustulo kannustanut häntä työllistymään tai aktivoitumaan muilla elämän osa-alueilla. Kokeilun päämäärän eli työllisyysvaikutusten arvioinnin voikin nähdä ohjanneen vahvasti myös julkisuudessa käytyä keskustelua.
On keskitytty siihen, onko perustulokokeilu kannustanut työllistymään
Koronapandemian ja sen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten myötä keskustelu perustulosta ja sen mahdollisuuksista on noussut uudelleen agendalle Suomessa ja muualla maailmassa. Perustulosta ei kuitenkaan tässä yhteydessä keskustella työllisyyden ja kannustimien näkökulmasta, vaan keskustelun keskiössä on se, miten perustulon kaltainen tuki voisi turvata kansalaisten elämää ennakoimattomien tilanteiden ja uhkien kohdatessa. Perustuloa on siis julkisessa keskustelussa alettu kehystää uudenlaisesta näkökulmasta.
Myös analyysi perustulokokeilun 6.5. julkistetun loppuraportin pohjalta käydystä keskustelusta voi avata uusia näkökulmia median argumentointiin. Ovathan tulokset jossain määrin erilaisia reilu vuosi sitten julkaistuihin alustaviin tuloksiin verrattuna. Mielenkiintoista on nähdä, kuka mitäkin kommentoi ja millaisia tulkinnallisia kehyksiä kansalle tarjotaan, ja vievätkö ne keskustelua ja kannatusta uuteen suuntaan.