Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
22.1.2021

Kelan äitiyspakkaus näyttää suuntaa ‒ miten vastuullisuus toteutuu viiden miljoonan hankinnassa?

Äitiyspakkausta kehittävä asiantuntijaryhmä pohtii yhdessä kumppaniensa kanssa uudenlaisia toimintamalleja julkisten hankintojen vastuullisuuden seurantaan.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Kela
Kuvassa pieni vauva katsoo suoraan kameraan

Julkisten toimijoiden hankintoja säätelee hankintalaki. Sen avulla voidaan ohjata äitiyspakkauksen tuotteiden valmistajia vastuullisiin valintoihin.

Äitiyspakkaus on Kelalle vuosittain lähes viiden miljoonan euron hankinta. Se on merkittävä sijoitus perheiden hyvinvointiin. Kelan toiveena on, että se välillisesti tukee myös yhteiskunnallisesti tärkeiden innovaatioiden syntyä.

Äitiyspakkaus mullisti tullessaan yli 80 vuotta sitten äitien terveyden seurannan.

Nyt äitiyspakkauksen vastuullisuutta kehittävä Kelan asiantuntijaryhmä haluaa rohkaista muitakin organisaatioita ryhtymään laajempaan vastuullisuustyöhön.

Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen muistuttaa, että julkisten organisaatioiden hankintaketjuissa on vielä paljon kehitettävää. Valmiita toimintamalleja vastuullisuuden varmistamiseen on vain vähän olemassa.

Vastuullisuutta määrän kustannuksella?

Kelan tutkimus toteuttaa säännöllisesti äitiyspakkausta koskevan kyselyn. Vuoden 2020 kyselyssä kävi ilmi, että asiakkaat olisivat valmiita tinkimään tuotteiden määrästä, jos sen avulla voitaisiin parantaa pakkauksen vastuullisuutta.

Kela voi käyttää yhteen äitiyspakkaukseen 170 euroa. Vuonna 2018 hankintaan saatiin 30 euroa lisää rahaa pakkausta kohti.

Koska äitiyspakkauksen hankinta on iso, tuotteiden hinta saadaan pidettyä alhaisempana kuin vastaavien tuotteiden kuluttajahinta. Pakkauksen todellinen arvo on saajalleen kaksin- tai jopa kolminkertainen.

Julkisten toimijoiden hankintoja säätelevä laki antaa mahdollisuuksia vastuullisiin valintoihin äitiyspakkaukseen kokoonpanossa.

”Meidän on kohdeltava kaikkia hankintakilpailutukseen osallistuvia tasapuolisesti. Emme siis voi suosia tuottajia esimerkiksi valmistusmaan perusteella. Voimme kuitenkin vaikuttaa hankinnan reunaehtoihin ja vaatia vastuullisuutta esimerkiksi valmistuksessa ja materiaalivalinnoissa”, Aholainen lisää.

Hankinnassa voidaan esimerkiksi painottaa kierrätysmateriaaleja ja tuotteen innovatiivisuutta.

Jos tuote on valmistettu maassa, joka ei ole ratifioinut ILOn perussopimuksia, Kela edellyttää valmistajalta auditointiraporttia.

Vastuullisuus on julkisille organisaatioille haaste

Kela on käynyt vuoropuhelua ja sparrannut vastuullisuutta myös valtion hankintayhtiö Hanselin, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n sekä hankintojen vastuullisuutta tarkkailevan kansalaisjärjestö Finnwatchin kanssa. Finnwatch julkaisi lokakuussa 2020 seuranta-artikkelin äitiyspakkauksen vastuullisuudesta.

Vuoropuheluissa haluttiin erityisesti kuulla ja kerätä kokemuksia vastuullisen hankinnan prosesseista ja laajentaa niihin liittyviä verkostoja. Kela uudistaa vuoden 2021 aikana eettisiä periaatteitaan ja kehittää vastuullisuusauditointia.

Aholaisen mukaan vastuullisuus on erityisesti julkisille organisaatioille iso haaste.

”Myös Euroopan unionin tasolla on vielä todella paljon tekemistä. Vastuullisuuden lainsäädäntö kehittyy koko ajan. Kansalaisjärjestöt ovat yksi merkittävä valvoja, ja niiltä saa arvokasta tietoa.”

Aholainen arvioi, ettei yhdelläkään toimijalla ole yksin riittävästi tietoa.

”Ihannemaailmassa eri hankkijat vaatisivat yhdessä enemmän vastuullisuutta tuotantomailta”, hän lisää.

Kuvassa on koottuna vuoden 2020 Kelan äitiysavustuksen tuotteet
Äitiyspakkaukseen valittavien tuotteiden tärkeimmät valintakriteerit ovat tarpeellisuus, turvallisuus, laatu, ekologisuus, vastuullisuus ja innovatiivisuus.

Äitiyspakkauksen hankinta on kahden vuoden prosessi

Aholainen muistuttaa, että vastuullisuuden kehittämisen vaikutukset eivät heti näy äitiyspakkauksissa. Hankinta on pitkä prosessi.

Vuoden 2021 äitiyspakkauksen kokoonpano on päätetty jo vuonna 2019. Vuoden 2022 pakkauksen hankintakilpailutuksen tarjoukset pitää jättää helmikuussa 2021.

”Tärkeintä on, että saamme laadukkaita tuotteita. Käymme kilpailutuksen lisäksi jatkuvaa vuoropuhelua tuotteita valmistavien mahdollisten yritysten kanssa. Vastuullisuuden edistäminen sopii äitiyspakkauksen tiukkoihin valintakriteereihin”, Aholainen lisää.

Millä periaatteella äitiyspakkauksen tuotteet valitaan?

Äitiyspakkauksen kokoonpano suunnitellaan äitiyspakkausraadissa, johon kuuluu Kelan asiantuntijoiden lisäksi muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tukesin sekä neuvoloiden edustajia. Tarpeellisuuden lisäksi tärkeimmät valintaperusteet ovat turvallisuus, laatu, ekologisuus, vastuullisuus ja innovatiivisuus.

Vuoden 2022 äitiyspakkauksen hankintakilpailutuksessa laadun painoarvo on 80 prosenttia ja hinnan vain 20 prosenttia hankinnasta. Laatua painotetaan aiempaa enemmän.

Miten äitiyspakkauksen vastuullisuus voidaan toteuttaa kustannukset huomioiden?

Tuotteiden hinta voi toki nousta vastuullisuuden myötä, vaikka esimerkiksi kierrätysmateriaalin ei välttämättä tarvitse olla kallista. Tuote voi olla sekä edullinen että vastuullisesti tuotettu.

Kelan tekemän kyselyn mukaan Kelan asiakkaat ovat valmiita siihen, että tuotteiden määrä voi vähentyä, jos vastuullinen tuottaminen on kalliimpaa. Tuotteiden pitää asiakkaiden mielestä olla myös pitkäkäyttöisiä ja kestäviä.

Jos pakkaus kootaan innovatiivisista ja laadukkaista tuotteista, tuotteita ei välttämättä tarvita niin paljon kuin aiemmin. Äitiyspakkauksessa on jo nyt esimerkiksi jatkopaloja, joilla vaatteen käyttöaikaa voi pidentää lapsen kasvaessa.

Mikä on äitiyspakkauksen hiilijalanjälki?

Kela aikoo tehdä äitiyspakkauksen hiilijalanjäljen määrittelyssä yhteistyötä Aalto-yliopiston Design for Government -kurssin kanssa. Hiilijalanjälki on määriteltävä osana hankintalinjauksia, jotta jalanjäljen kehitystä voidaan seurata.

Kela on Aalto-yliopiston kurssiin liittyvän projektin merkittävä sidosryhmä ja taustatietojen antaja. Projektin tarkoituksena on esittää kriteerejä, jotka ohjaavat kunkin vuoden äitiyspakkausten tuotevalintoja sekä kannustaa tavarantoimittajia kehittämään entistä kestävämpiä toimintatapoja.

Projektissa selvitetään myös, mitä julkisten palvelujen hankintaprosesseja hyödyttäviä lainsäädäntömuutoksia tarvittaisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kysymyksiin vastasivat Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen, vastaava sidosryhmätyön ja vastuullisuuden asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist sekä viestinnän asiantuntija Milla Vainio.

Pääkuvan kuvatekstiä on tarkennettu 25.1.2021 klo 12.50.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje