Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kela käyttää tulorekisteriä etuuksien maksussa ja palvelujen suunnittelussa

Tulorekisteriä käytetään Kelassa muun muassa asumistuen, työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelyssä. Vaikka tulorekisterin käyttöönotto on sujunut odotetusti, kaikki työnantajat eivät vielä ole oppineet ilmoittamaan rekisteriin palkansaajille maksamiaan tuloja.
Teksti Johanna HytönenKuvat Kela
Kela on vuoden 2019 alusta käyttänyt tulorekisterin tietoja etuuskäsittelyssä. Tulorekisteriä aiotaan hyödyntää jatkossa muun muassa hakemuskäsittelyn osittaisessa automatisoinnissa ja ennakoivan sosiaaliturvan kehittämisessä.
Kela on vuoden 2019 alusta käyttänyt tulorekisterin tietoja etuuskäsittelyssä. Tulorekisteriä aiotaan hyödyntää jatkossa muun muassa hakemuskäsittelyn osittaisessa automatisoinnissa ja ennakoivan sosiaaliturvan kehittämisessä.

Kansallinen tulorekisteri otettiin käyttöön tammikuussa 2019. Kela on yksi ensimmäisistä tulorekisterin aktiivisista käyttäjistä.

Sujuva käyttöönotto Kelassa johtunee pääosin siitä, että tulorekisterin tuloon on valmistauduttu hyvin.

”Olemme alusta lähtien osallistuneet kansallisen tulorekisterin suunnitteluun ja käyttöönoton valmisteluun. Saamme ensi käden tietoa ja pääsemme vaikuttamaan tulorekisterin ominaisuuksiin”, kertoo Kelan etuusjohtaja Anne Neimala.

Tulorekisterin kehittämisessä ja käyttöönotossa ovat ensimmäisessä vaiheessa olleet mukana Kelan lisäksi verohallinto, työeläkevakuuttajat ja Työllisyysrahasto.

Tulorekisterin kehittämisessä ja käyttöönotossa on ensimmäisessä vaiheessa ollut mukana Kelan lisäksi kolme toimijaa: verohallinto, työeläkevakuuttajat ja Työllisyysrahasto.

”Meidän roolimme on erilainen kuin muiden, sillä käytämme tulorekisteriä päivittäisessä etuuskäsittelyssä ja palvelujen suunnittelussa. Pystymme tällä tavalla tasoittamaan tietä muille tulorekisteritiedon hyödyntäjille”, Neimala jatkaa.

Tulorekisteriin ilmoittaminen kuuluu myös kotitalouksille

Valtaosa työnantajista on heti alusta asti ilmoittanut tulot lain edellyttämässä laajuudessa. Erityisesti suuret työnantajat ovat hyvin selvillä lakisääteisestä ilmoitusvelvollisuudestaan.

Viesti ei kuitenkaan ole tavoittanut kaikkia työnantajia.

Esimerkiksi työnantajina toimivissa kotitalouksissa ilmoitusvelvollisuudesta ei aina ole tiedetty.

Työnantajina toimivat kotitaloudet eivät ole aina tienneet ilmoitusvelvollisuudesta.

”Vaikka kyseessä on lakimuutos ja työnantajilla on velvollisuus ilmoittaa maksetuista tuloista, osasimme odottaa, ettei kaikki välttämättä mene ihan sataprosenttisesti niin kuin on suunniteltu. Muutos on niin suuri”, Neimala sanoo.

Satunnaisesti toimivat työnantajat, kuten kotitaloudet, voivat ilmoittaa tietoja esimerkiksi palkka.fi-palvelussa tai tulorekisterin käyttöliittymässä. Ilmoittaminen onnistuu tarvittaessa myös paperilla.

Tulotietojen puutteet eivät ole aiheuttaneet ongelmia Kelan etuuksissa

Myös järjestelmän tekniset ominaisuudet ovat olleet haasteena.

”Kaikki toimijat eivät ole lähteneet riittävän aikaisin liikkeelle käyttöönoton valmistelussa ja testauksessa. Teknisiä ongelmia on alkuvuoden 2019 aikana korjattu”, Neimala lisää.

Rekisteri ei esimerkiksi erikseen kuittaa palkkatietoja saaduiksi. Samoja palkkatietoja on sen vuoksi yritetty tallentaa useita kertoja.

Virhetilanteet tai tulotietojen puutteet eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet ongelmia Kelan etuuksien käsittelyssä.

”Olemme varmuuden vuoksi pyytäneet vielä kevään 2019 ajan vanhaan tapaan palkkalaskelman liitteenä. Varmistamme, että tiedot ovat varmasti oikein.”

”Olemme varmuuden vuoksi pyytäneet vielä kevään 2019 ajan vanhaan tapaan palkkalaskelman liitteenä. Olemme halunneet varmistaa, että tiedot ovat varmasti oikein”, Neimala kertoo.

Liitteistä on jo luovuttu osassa etuuksista. Liitteiden pyytäminen lopetetaan loppujenkin etuuksien osalta vuoden 2019 aikana.

Tulorekisteri voi paljastaa väärinkäytöksiä

Tulorekisterin avauduttua on myös käynyt ilmi, että rekisterissä on tietoa palkoista, joista Kelan asiakkaat eivät ole ilmoittaneet Kelalle etuuksia hakiessaan. Puutoksia on erityisesti työttömyysetuuksien aikaisten palkkojen ilmoittamisessa.

Kyse ei välttämättä ole väärinkäytöksistä.

”Jos tulorekisterissä on tietoja, joita asiakas ei ole ilmoittanut, asia selvitetään aina. Saamme tiedot palkoista joka tapauksessa, mutta tietojen puuttuminen hidastaa käsittelyä”, Neimala toteaa.

Väärinkäytösepäilyt Kela ilmoittaa poliisille.

Palkkatodistuksia ei pian enää tarvita Kelan hakemuksiin

Tulorekisteri helpottaa jatkossa asiointia Kelan kanssa.

”Vähennämme byrokratiaa ja asiakkaille aiheutuvaa vaivaa. Suurimpien etuuksien, kuten työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen käsittelyssä ei jatkossa enää tarvitse toimittaa palkkalaskelmaa. Jos tulorekisteristä ei tulotietoja löydy, olemme tarvittaessa yhteydessä asiakkaaseen”, Neimala kertoo.

Tulorekisteri helpottaa jatkossa asiointia Kelan kanssa.

Se nopeuttanee jonkin verran etuuksien käsittelyä ja maksatusta.

”Ainakin teoriassa päätöksenteko nopeutuu, kun liitteitä ei enää tarvitse skannata erikseen.”

Kela viestii asiakkaille muutosten aikataulusta muun muassa kela.fissä.

Eläke- ja etuustiedot tulorekisteriin vuonna 2020

Kaikki tulotiedot eivät vielä tulorekisterissä näy. Esimerkiksi ulosottotietoja ei siellä ole, vaan asiakkaan täytyy toimittaa niistä tieto erikseen.

Ulosottotiedoilla on merkitystä erityisesti toimeentulotukea haettaessa. Toimeentulotuen tarve lasketaan käteen jäävistä eli nettotuloista.

Eläke- ja etuustiedot tulevat tulorekisteriin vuonna 2020. Kelan osalta sillä ei ole suurta merkitystä, sillä etuustiedot ovat Kelassa jo valmiiksi. Maksetuista eläkkeistä Kela saa tiedot valtaosin jo nyt kahdenvälisten yhteyksien ansiosta.

Ennakoiva sosiaaliturva on tulevaisuutta

Tulorekisteriä aiotaan jatkossa hyödyntää muun muassa ennakoivassa sosiaaliturvassa. Tulotiedot voidaan täyttää verkkohakemuksiin valmiiksi.

Osa hakemusten käsittelystä voidaan myös automatisoida.

”Tulemme tekemään vuosittain useita toimenpiteitä, joissa hyödynnetään tulorekisterin tietoja. Olisi hyvä, jos tulorekisterin pakollista tietosisältöä laajennettaisiin. Esimerkiksi pääomatulot olisi hyvä saada tulorekisteriin mukaan, sillä ne vaikuttavat monien etuuksien myöntämiseen”, Neimala kertoo.