Perhevapaisiin viime vuosina tehtyjen uudistusten tavoitteena on ollut kannustaa isiä kotiin. Nykyisin isä voi saada vain hänelle tarkoitettua ansiosidonnaista isyysrahaa enimmillään 54 arkipäivää. Isyysrahapäiviä voi pitää siihen saakka kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Vanhempainrahakauden jälkeen pidettävän isyysvapaan voi jakaa enintään kahteen jaksoon.
”Isille korvamerkittyjä ansiosidonnaisia perhevapaita pitäisi lisätä.”
Antti Alén: ”Isille korvamerkittyjä ansiosidonnaisia perhevapaita pitäisi lisätä. Tämä täytyy tehdä niin, ettei se ole pois äitien tai vanhempien kesken jaettavista vapaista. Joustoa vapaiden käytössä pitäisi vielä lisätä. Olisi hyvä, jos vapaita voisi pitää useammassa erässä ja pidemmän ajan kuluessa. Esimerkiksi Ruotsissa perhevapaita voi pitää lapsen syntymävuodesta riippuen jopa siihen asti, kun lapsi täyttää 8 tai 12 vuotta.”
Kotihoidon tukea saavista vajaat 7 % on isiä
Ruotsi on yleinen esimerkki, kun puhutaan perhevapaiden jakamisesta mahdollisimman tasaisesti vanhempien kesken. Suomalaisisät pitävät vapaita saman verran kuin ruotsalaismiehet pitivät 20 vuotta sitten. Perhevapaita pitävät eniten korkeasti koulutetut kaupunkilaismiehet.
Suurin osa isistä käyttää osan isyysrahapäivistä, mutta enimmäkseen silloin kun myös äiti on kotona. Isyysvapaan pitäminen vanhempainrahakauden jälkeen on harvinaisempaa. Vain 6,9 % kotihoidontuella lasta hoitavista on isiä.
Antti Alén: ”Korvaus hoitovapaasta on mitättömän pieni, nimimerkillä kokemusta on. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa suurin osa hoitovapaista on lyhyitä, alle vuoden mittaisia. Minusta on tärkeää, että yhteiskunta kannustaa tukijärjestelmillä isiä kotiin. Tosin siihen, kuka lasta hoitaa, vaikuttavat muutkin asiat kuin yhteiskunnan tuet.”
Neuvolaan isäryhmiä
Miessakit on nostanut esiin myös isien osallisuuden vanhemmuuteen jo raskausaikana.
Antti Alén: ”Isien pitäisi saada parempaa ja kohdennetumpaa tukea orastavaan isyyteen jo raskausaikana neuvolassa. Äidiksi ja isäksi tullaan eri tahtia. Perhevalmennusten yhteydessä pitäisi järjestää tapaamisia, jotka on tarkoitettu pelkästään isille. Varhaisella tuella on vaikutusta siihen, miten perheessä jaetaan vastuuta sen jälkeen, kun vauva on syntynyt.”
Perhe järjestäytyy uudelleen
Viime aikoina on keskustelu paljon perheen sisäisestä työn- ja vastuunjaosta.
Antti Alén: ”Roolitukset muuttuvat, ja se herättää tunteita suuntaan ja toiseen.
Ehkä keskustelukulttuuri pikkuhiljaa siirtyy myös perheen sisälle. Keskustelussa voi olla kyse siitä, että perhe yksikkönä järjestäytyy uudelleen, kun usko hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkoihin heikkenee.”
Erotilanteessa mies on yhä usein heikoilla.
Antti Alén: ”Isien suurimpia pelkoja on, että he menettävät erossa yhteyden lapsiinsa. Vuoroasumisen kummankin vanhemman luona pitäisi olla standardi, ja siitä poikkeaminen tulisi perustella erikseen esimerkiksi lastenvalvojan tapaamisessa.”
Lainsäädännön ja tietojärjestelmien pitäisi huomioida myös se, että lapset voivat asua kahdessa eri osoitteessa. Tällä hetkellä esimerkiksi lapsilisiä ei voi jakaa kahdelle eri tilille.
Antti Alén: ”Olen kuullut tapauksista, joissa lapselle ei ole myönnetty koulukyytiä toisen vanhemman kotoa, koska lähivanhemmaksi merkitty vanhempi asuu kävelyetäisyydellä koulusta.”
Isyys kymmenen vuoden kuluttua?
Antti Alén: ”Kun yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia eli esimerkiksi perhevapaita, isät alkavat pikkuhiljaa käyttää niitä. Vapaiden pito yleistyy, ja vanhakantaisimmatkin työnantajat muuttavat asenteitaan.”
Antti Alén
Miessakit ry:n hallintopäällikkö. Vuonna 1995 perustettu Miessakit pyrkii edistämään miesten hyvinvointia vaikuttamis- ja kansalaistyöllä.
Kahden alle kouluikäisen lapsen isä. Haastatteluhetkellä Alén hoiti kotona sairasta lasta.
Asia, jonka muuttaisin sosiaaliturvassa: Isille lisää korvamerkittyjä ansiosidonnaisia perhevapaita.