Millainen on hyvä strategia?
Strategiakonsultti Mikko Leskelä:
”Strategian tulee kiteyttää selkeästi ja yksiselitteisesti tärkeimmät asiat, jotta se on helposti viestittävissä. Itse dokumenttia tärkeämpää on kuitenkin strategian toteuttaminen.
Aiemmin oli tapana erottaa strategian tekijät ja varsinaisen työn toteuttajat toisistaan. Nykymaailmassa tämä on mahdotonta. Ainoa oikea tapa on tehdä strategiaa toiminnan kautta. Se tarkoittaa kokeiluja, jatkuvaa oppimista ja suunnan kalibrointia uudelleen.”
Kelan strategiajohtaja Heli Korhola:
”Hyvä strategia on vaikuttava. Se puhuttelee työntekijöitä, luo merkitystä päivittäiseen työhön ja konkretisoituu asiakkaille arjessa.
Olen samaa mieltä siitä, että strategia on ennen muuta prosessi, jossa tärkeintä on osallisuus, vuorovaikutus ja keskustelu. Näin luomme yhteisen ymmärryksen suunnasta, johon olemme menossa. Strategiassa on kyse ennen kaikkea kulttuurisesta prosessista.”
Mihin organisaatio tarvitsee strategiaa?
Leskelä:
”Strategiaa tarvitaan asioiden ja ympäröivän maailman monimutkaisuuden vuoksi. Jatkuva muutos edellyttää, että organisaatiossa kaikki saadaan kulkemaan samaan suuntaan.”
Korhola:
”Organisaatio tarvitsee yhteisen suunnan, johon yhdessä kulkea. Kelassa ennakointityö, toimintaympäristön analysointi ja innovointi auttavat suuntaamaan strategiaa jatkuvasti.
Lisäksi tarvitaan strategista etenemistä tarkentavat tavoitteet ja avaintulokset. Niiden avulla pidemmän aikavälin tavoitteet viedään osaksi arjen työtä ja tehdään strategian onnistuminen näkyväksi.”
Miksi strategian tekoon tarvitaan koko organisaation panosta?
Leskelä:
”Kun samat ihmiset osallistuvat sekä strategian tekemiseen että sen käytännön toteutukseen, heidän ajattelunsa on jo valmiiksi muuttunut uuteen suuntaan, kun strategia on dokumenttina valmistunut. Organisaatio on jo liikkeessä samaan suuntaan.
Osallistava strategiatyö voi olla kuitenkin vaikeaa, jos strategia on ollut perinteisesti hyvin suljettu prosessi. Jos strategian tekeminen halutaan avata, on tiedettävä tarkalleen, mitä ylipäätään voidaan avata ja miten se tehdään.
Avoimessa strategiaprosessissa on siksi myös riskinsä. Kun ihmiset otetaan mukaan, se on lupaus, että he oikeasti pystyvät vaikuttamaan asioihin.
Laaja osallistaminen ei ole aina paras etenemistapa. On tilanteita, joissa organisaation johdon on pidettävä tiukka kontrolli ja tehtävä itse päätöksiä.”
Korhola:
”Strategian on oltava elävä kahdella tapaa. Ensiksikin sen on elettävä ajassa. Tätä varten esimerkiksi me Kelassa teemme koko ajan laajaa tulevaisuutta luotaavaa ennakointityötä, jossa haluamme ymmärtää muun muassa asiakkaiden tulevaisuuden odotuksia ja varaudumme toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Yhtä tärkeää on, että strategia elää arjessa ja konkretisoituu tekemiseksi. Hieno strategia ja ylevät tavoitteet ovat turhia, jos ne eivät näy käytännössä.
Hyvä strategia ja yhteiset tavoitteet mahdollistavat tiimien itse- ja yhteisöohjautuvuutta. Ne myös edistävät kulttuurista kehitystä ja auttavat tiimejä hahmottamaan, miten päämääriin on järkevää pyrkiä.”
Miksi strategian tulosten mittaaminen on tärkeää?
Korhola:
”Kelassa on valittu yhteiset tavoitteet ja avaintulokset, joilla viemme strategiaa arkeen ja jotka kuvaavat hyvin konkreettisesti tavoittelemaamme strategista muutosta. Avaintuloksemme ovat mitattavia. Tulosten läpinäkyvyys auttaa meitä kehittymään ja oppimaan.
Avaintulokset pitää valita huolella niin, että ne tukevat strategiaa. Niiden pitää myös olla hyvin perusteltuja ja läpinäkyviä, jotta kaikki voivat seurata edistymistä.
Tavoitteiden asettamisessa riman täytyy olla korkealla. Niiden saavuttamisen jälkeen on mietittävä, miten kiritämme toimintaa edelleen ja mihin nostamme tavoitetilan seuraavaksi.
Oleellista on, että strategia tukee koko Kelan onnistumista vastuullisena ja yhteiskunnallisesti vaikuttavana toimijana.”
Miten usein strategiaa pitää uusia ja päivittää?
Leskelä:
”Strategia voidaan edelleenkin tehdä useaksi vuodeksi, mutta samalla on tehtävä koko ajan analyysiä toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Aika monella organisaatiolla vuosittain tehtävä tarkastelu tuottaakin jonkinlaista päivitystä.
Hyvä strategia ei siis ole enää useaksi vuodeksi lukkoon lyöty dokumentti. Se on prosessi, jolla strategiaa tehdään, uudistetaan ja toteutetaan jatkuvasti. Jokaisen organisaation strategia vaatii jatkuvaa päivitystä. Tämä taas edellyttää, että strategiaprosessiin laitetaan riittävästi resursseja.”
Korhola:
”Kelassa strategiaa ei sidota enää määrättyihin vuosilukuihin. Seuraamme jatkuvasti toimintaympäristöä ja peilaamme johtoryhmässä kuukausittain tilannekuvaa strategiaamme. Kelan hallitus arvioi aktiivisesti strategian suuntaa ja päättää kesä- ja joulukuun kokouksissa strategiakokonaisuudesta.”
Miten Kelassa tehdään strategiatyötä, strategiajohtaja Heli Korhola?
”Kelan strategia on tehty yhdessä, ja sen tavoitteet lähtevät asiakkaasta. Keskiössä on kolme asiaa: luottamus, tieto ja turva. Tavoitteenamme on tarjota erinomainen asiakaskokemus. Meille se tarkoittaa, että ihmiset saavat heille kuuluvat etuudet ja palvelut oikeaan aikaan, vaivattomasti ja luotettavasti – kullekin sopivilla asiointitavoilla. Haluamme edistää luottamusta asiakkaaseen ja annamme tarvittaessa asiointiin tukea.
Olemme edistäneet systemaattisesti tiedon hyödyntämistä palveluidemme kehittämisessä. Ymmärrys asiakkaidemme tarpeista on keskiössä. Tieto avaa meille monia mahdollisuuksia: helpottaa asiakkaan asiointia ja tukee hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ja päätöksentekoa.
Meillä on erittäin merkityksellinen tehtävä turvata ihmisten arkea ja tukea heitä elämän muutostilanteissa. Turvassa on myös kaksoismerkitys, jonka olemme halunneet nostaa strategiaan. Onnistuminen edellyttää, että palvelumme toimivat turvallisesti kaikissa tilanteissa jokaisena päivänä.
Kelassa strategiatyötä on kehitetty systemaattisesti. Strateginen ennakointi, toimintaympäristön analyysi ja innovointi ovat keskeisessä roolissa, kun tarkastelemme strategiaa jatkuvasti. Kela käyttää OKR-mallia tavoitejohtamisessa ja strategian kuljettamisessa arkeen. Lisäksi perinteistä tulossopimisen prosessia on kehitetty kohti yhteistä sopimista tukemaan rullaavaa strategian tarkastelua.
Kelassa strategiatyötä on tehty jo useampia vuosia muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Työtä tehdään asiakasta varten, ja prosessin kantava voima on yhdessä tekeminen.”
Heli Korhola on toiminut Kelan strategiajohtaja vuodesta 2018 lähtien. Hänellä on takanaan monipuolinen työura Kelassa eri tehtävissä. Nykyisessä työssään hän vastaa muun muassa Kelan strategian valmistelusta ja strategiaprosessin toimivuudesta. Hän pitää tärkeänä jatkuvaa uteliaisuutta. Parhaillaan Korhola opiskelee vapaa-ajallaan digitalisaation johtamista.
Mikko Leskelä on strategiakonsultti Noren Oy:n perustajaosakas. Hän on taustaltaan rahoitustieteilijä ja teologi. Ennen konsultin uraansa hän työskenteli muun muassa OP-ryhmän strategisen suunnittelun tiimin vetäjänä. Hän on kirjoittanut useita strategiaa käsitteleviä tietokirjoja.