Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Eurokriisin hiljaiset maksajat

EU:n talouskriisin vaikutukset näyttävät kohdistuvan erityisesti naisiin. Suomikin voi olla leikkauksissaan Kreikan tiellä, ja seuraukset voivat olla arvaamattomat.
Teksti Hanna MoilanenKuvat Kati Närhi Napa Illustrations

Manner-Euroopassa matkustaessaan voi törmätä iäkkäisiin naisiin, jotka istuvat vessavahtina ja perivät wc-käynnistä pientä maksua. He myyvät sukkia siltojen kupeilla tai istuvat torilla myymässä viljelemiään vihanneksia. Suomessa voi tulla vastaan kanssasisar, yksin asuva nainen, joka on jättänyt lääkkeet ottamatta, koska eläke ei riitä niiden maksamiseen.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan nämä naiset ovat EU:n talouskriisin hiljaisia maksajia. He kärsivät eläkkeiden leikkauksista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen supistamisesta. Sama ilmiö kulkee läpi Euroopan, vaikka eri maissa vaikutukset ovat eritasoisia.

”Sanotaan, että kaikki osallistuvat leikkauksiin. Todellisuudessa säästöt kohdentuvat tiettyihin ryhmiin ja jopa hyvin epäoikeudenmukaisesti”, Pietikäinen muistuttaa.

Naisten eläke on EU-maissa keskimäärin selvästi pienempi kuin miesten. Erot vaihtelevat parista prosentista lähes 50 %:iin.

Naiset työskentelevät miehiä useammin pienipalkkaisilla palvelualoilla. Naisten osaksi jää myös useammin omaisten hoivaaminen, olipa kyse lapsista tai ikääntyneistä vanhemmista. Sen vuoksi naisten työurat yhä jäävät lyhyemmiksi ja eläkkeet pienemmiksi. Naiset ovat myös palkkansa tai eläkkeensä pienuuden vuoksi miehiä riippuvaisempia julkisista palveluista.

Naisten eläke on EU-maissa keskimäärin selvästi pienempi kuin miesten. Erot vaihtelevat parista prosentista lähes 50 %:iin. Näitä eroja ei kuitenkaan seurata johdonmukaisesti tilastoina.

”Jos jotain asiaa ei tilastoida, se tarkoittaa, että määriä ei nähdä ja asia ei nouse keskusteluun. Meidän pitäisi jatkuvasti miettiä, miten naisten paheneva köyhyys ratkaistaan”, Pietikäinen linjaa.

V_SV0116_Talouskriisin-hiljaiset-maksajat-2_790x460

”EU laiminlyö 
tasa-arvovelvoitteita”

Virallisten sopimusten perusteella tasa-arvoasiat näyttävät olevan kunnossa. EU:n perussopimuksissa linjataan, että unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten väliltä. Periaatteet eivät kuitenkaan itsestään muutu arjen käytännöiksi.

”Talouskriisin seurauksena EU ei ole pelkästään laiminlyönyt tasa-arvovelvoitteitaan vaan räikeästi rikkonut niitä”, suomii professori Niklas Bruun.

Troikka eli Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio ovat johtaneet talouskriisin hoitoa. Kriisimaiden lainoituksen ehtona ovat yleensä olleet troikan sanelemat leikkaukset ja kriisimaan julkisen sektorin supistaminen.

Niklas Bruun on ollut YK:n CEDAW-komitean jäsenenä arvioimassa talouskriisin seurauksia ihmisoikeuksien näkökulmasta muun muassa Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa ja Kyproksella. CEDAW-komitea valvoo naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen noudattamista.

Espanjaa, Portugalia ja Kreikkaa on velvoitettu purkamaan työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien sääntelyä. Se on lisännyt työsuhteiden epävarmuutta, työttömyyttä ja köyhyyttä.

”Kriisimaissa on purettu palveluja ja keskitetty niitä isompiin yksiköihin. Kreikassa on leikattu eläkkeitä useamman kerran. Leskeneläkkeet olivat jo valmiiksi toimeentuloturvan alarajalla, mutta troikka ja EU määräsivät silti leikkaamaan kaikista eläkkeistä”, Bruun havainnollistaa.

”Espanjaa, Portugalia ja Kreikkaa on velvoitettu purkamaan työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien sääntelyä laajasti ja äkillisesti. Se on lisännyt työsuhteiden epävarmuutta, työttömyyttä ja köyhyyttä”, Bruun arvioi.

Samat trendit näkyvät Bruunin mukaan myös Suomessa, vaikka vaikutukset eivät ole yhtä dramaattiset kuin Etelä-Euroopassa. Esimerkiksi keskustelu pitkien lomien leikkaamisesta kohdistuu suurelta osin naisiin.

”Julkisen sektorin pitkät lomat ovat seurausta siitä, että palkkoja ei ole ollut varaa korottaa. Siksi on tarjottu paremmat lomaedut. Jos esitys toteutuu, se kasvattaa palkkaeroja entisestään”, Bruun muistuttaa.

Työttömyys on koetellut 
pahemmin miehiä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas haluaa tehdä eron talouskriisin ensivaikutusten ja kriisiä seuranneiden poliittisten päätösten välille. Talouskriisin alkuvaiheissa työttömyys kasvoi erityisesti suhdanneherkillä miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa sekä kuljetus- ja rakennusalalla.

Ilmakunnaksen mukaan itse kriisi on työllisyyden heikkenemisen vuoksi koetellut enemmän miehiä kuin naisia. Toisaalta pitkän aikavälin seuraukset kohdistuvat vahvemmin naisiin.

”Kriisin aikana kasvanut julkinen velka sanelee nyt talouspolitiikkaa ja ylläpitää tiukkaa menokuria. Julkinen sektori on kuitenkin enemmän sijaiskärsijä kuin eurokriisin ongelmien lähde”, Ilmakunnas muistuttaa.

Vaikutukset julkiseen talouteen tulevat viiveellä.

Vaikutukset julkiseen talouteen tulevat viiveellä. Suomessakin on tehty leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Se heijastuu kuntien työllisyyteen ja naisvaltaisten alojen työllisyyskehitykseen.

”Rahaliitolla ei ole keinoja hillitä talouden ylikuumentumista ja yksityisen sektorin ylivelkaantumista. Ei myöskään ollut mietitty tarpeeksi, miten toimittaisiin pankkikriisin tullessa”, Ilmakunnas arvioi.

Talouskriisin seurauksena on alettu puhua työmarkkinoiden sääntelyn purkamisesta ja työehtojen heikentämisestä joustavuuden nimissä. Ilmakunnas pelkää tämän kehityksen kohdistuvan naisiin vahvemmin kuin miehiin.

”Työn ja perheen yhteensovittaminen voi jatkossa olla vaikeampaa. Epävarmuuden kasvu voi jopa vaikuttaa syntyvyyteen, mikä ei ole hyvä asia ikääntyvän väestön Euroopassa”, Ilmakunnas pohtii.

Asenteet kiristyvät

Pietikäinen, Bruun ja Ilmakunnas eivät tarjoa selkeitä toimintaohjeita eurokriisin sosiaalisten vaikutusten vähentämiseen ja naisiin kohdistuvien seurausten tasaamiseen. Tasa-arvonäkökulmaa ja näkyvissä olevia riskejä pitäisi pitää esillä ja nostaa keskusteluun.

Erilaisia suosituksia on olemassa, ja monissa EU-maissa on tasa-arvolainsäädäntöä. Pelkät lait eivät takaa suotuisaa lopputulosta, jos niitä ei oteta riittävän vakavasti.

”Kova talouspolitiikka on lähtenyt vain luvuista, ja julkista sektoria on käsitelty hyvin sukupuolisokeasti”, Bruun tiivistää.

EU-jäsenyys ja erilaiset EU-projektit ovat vuosien saatossa edistäneet tasa-arvoa Etelä-Euroopan maissa. Talouskriisin myötä kehitys on kuitenkin kääntynyt vastakkaiseen suuntaan. Esimerkiksi Kreikassa paikalliset asiantuntijat ovat arvioineet, että tasa-arvopolitiikassa on nyt siirrytty jopa 30 vuotta taaksepäin.

Konkreettisten leikkausten lisäksi Niklas Bruun on huolissaan asenteiden kiristymisestä suhteessa naisten oikeuksiin. Esimerkiksi Portugalissa on kiristetty abortin saamisen edellytyksiä. Perhearvojen korostaminen johtaa siihen, että naiset jäävät aiempaa useammin kotiin.

”Prostituutio on lisääntynyt kriisin aikana. Siitä syyllistetään eri tavoin naisia, jotka harjoittavat kyseistä toimintaa”, Bruun sanoo.

”En tiedä, voiko arvokonservatismia ja perhearvojen suosion nousua johtaa suoraan kriisistä. Ajallisesti ne asettuvat samaan aikaan, joten jokin yhteys niillä on. Erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten asema kriisimaissa on vaikea”, hän arvioi.

Apua sukupuolitietoisesta budjetoinnista

Ruotsin nykyinen hallitus on aiempia hallituksia vahvemmin ottanut budjetin valmistelussa huomioon sukupuolen.Yksi väline EU:n talouskriisin seurauksien tietoisempaan puntaroimiseen voisi olla sukupuolen huomioiminen valtioiden toiminnan suunnittelussa ja sitä tukevien budjettien valmistelussa. Sukupuolitietoista budjetointia on tehty osana YK:n tavoiteohjelmaa 1990-luvulta alkaen erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa. YK:n päämääränä on ollut saada tasa-arvotavoitteet osaksi valtioiden päätöksentekoa.

Syksyllä 2014 valittu Ruotsin hallitus julistautui ohjelmassaan feministiseksi. Sukupuolen huomioimiseen panostetaan nyt Ruotsissa aiempaa enemmän.”Sukupuolinäkökulma näkyy budjetin sisällä eri ministeriöiden alalla ja budjettikirjan liitteessä. Meillä oli viime vuonna myös projekti, jossa koulutimme kollegoita sukupuolinäkökulman parempaan huomioimiseen”, kertoo Elisabeth White Ruotsin sosiaaliministeriöstä.

Ruotsin eri ministeriöissä on kirjattu vuoden 2016 budjettiin tavoitteeksi esimerkiksi naisten ja miesten välisten palkkaerojen vähentäminen, tasa-arvoisen terveydenhuollon ja vanhemmuuden turvaaminen sekä naisten määrän lisääminen yritysten hallituksissa.Tavoitteiden onnistumista mitataan valituilla indikaattoreilla. Lisäksi on nimetty toimenpiteitä, joilla tavoitteen toteutumista tuetaan. Esimerkiksi budjettikirjan mukaan naisten hallussa pitäisi olla ainakin 40 % yritysten hallituspaikoista kuluvan vuoden aikana. Jos tämä ei toteudu vapaaehtoisesti, siihen velvoitetaan myöhemmin lainsäädännöllä.

Toteutuuko tasa-arvo suomalaisessa lainsäädännössä?

Suomalaiseen lainsäädäntöön kuuluu sukupuolivaikutusten arviointi. Lainvalmistelun aluksi on selvitettävä, onko säädösehdotuksella vaikutusta ihmisten elämään ja onko naisten ja miesten välillä merkittäviä eroja. Jos vaikutuksia on, tehdään laajempi selvitys ja kuullaan asiantuntijoita.

Miten tämä toteutuu käytännössä, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen?
Hyvin vaihtelevasti. Olen itsekin ollut kuultavana eduskunnassa ja todennut sen. Usein vedotaan kiireeseen ja asiat valmistellaan huonosti. Ja vaikka sukupuolivaikutuksia löydetäänkin, niille ei yritetä tehdä mitään