Vuonna 2022 Kelassa selvitettiin epäiltyä etuusväärinkäytöstä noin 1 500 kertaa. Epäilytapauksissa oli maksettu etuuksia yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin puolta promillea Kelan samana vuonna maksamista etuuksista. Tiedot selviävät helmikuussa 2023 julkaistusta vuosiraportista.
Kela maksoi vuoden aikana 16,3 miljardia euroa etuuksia. Noin 80 prosenttia suomalaisista saa vuosittain Kelan etuuksia. Sosiaaliturvan väärinkäyttö onkin vähäistä, kun sitä suhteutetaan etuuksien saajien ja maksettujen tukien suureen määrään.
”Kela on saanut reaaliajassa tiedot asiakkaiden tuloista tulorekisteristä vuodesta 2019 alkaen. Se on entisestään vähentänyt havaintoja väärinkäytöksistä”, Suvi Onninen sanoo.
Väärinkäytös voi paljastua Kelan etuuskäsittelyssä tai toisen viranomaisen kautta
Eniten Kelassa selvitettiin työttömyysturvaan, perustoimeentulotukeen ja asumistukeen liittyviä väärinkäytöksiä. Niitä oli kaikista väärinkäytösepäilyistä yli 80 prosenttia. Etuuksia yhdistää se, että niissä asiakkaan pitää itse toimittaa Kelaan tietoja saadun etuuspäätöksen jälkeenkin.
”Väärinkäytösepäilyistä tyypillistä on, että annetaan väärä tieto työskentelystä tai työssä saaduista tuloista. Harmaan talouden kautta saaduista tuloistahan ei saada tietoa tulorekisteristä”, Onninen sanoo.
Väärinkäytösepäily voi herätä Kelassa monella tapaa. Kelan etuuskäsittelijä saattaa huomata, että etuudessa on tarkistettavaa, tai toinen viranomainen voi tehdä ilmoituksen siitä, että on havainnut mahdollisen etuusväärinkäytöksen. Kelaan tulee myös jonkin verran kansalaisten ilmiantoja.
Eniten yhteydenottoja tulee Onnisen mukaan verohallinnosta ja ulosotosta, mutta myös esimerkiksi poliisi, aluehallintovirastot ja tulli ilmoittavat Kelaan omista epäilyistään.
”Kela tekee epäilyn herättyä ensin oman selvityksen siitä, onko etuutta käytetty väärin. Teemme poliisille tutkintapyynnön, jos tulemme siihen tulokseen, että jonkin rikoksen tunnusmerkistö näyttää täyttyvän.”
Viime vuonna Kelassa selvitetyistä epäillyistä väärinkäytöksistä noin puolet johti rikosilmoitukseen. Viimeisen viiden vuoden aikana Kelan tekemistä tutkintapyynnöistä vajaa 90 prosenttia on johtanut rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Kela seuraa kevyemmän hakemisen vaikutuksia väärinkäytösten määrään
Kelassa on viime vuosina vähennetty ja aiotaan edelleen vähentää erilaisten liitteiden ja selvitysten pyytämistä asiakkailta. Esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan ihmisen työttömyysetuus maksetaan asiakkaan oman ilmoituksen perusteella, eikä kesäksi tukea hakevan korkeakouluopiskelijan tarvitse enää tehdä Kelalle selvitystä kesäopinnoistaan.
Kyseessä on strateginen valinta: Kela haluaa luottaa asiakkaaseen, keventää asiointia ja tehdä myös toimeenpanosta sujuvampaa. Muualla valtionhallinnossa esimerkiksi verottajalle ei ole tarvinnut vuoden 2006 jälkeen toimittaa verovähennyksiin oikeuttavia kuitteja, jos niitä ei erikseen pyydetä.
Suvi Onnisen mukaan Kelassa seurataan, näkyykö hakemisen keventäminen jotenkin väärinkäytöksissä.
”Seuraamme esimerkiksi sitä, mitä kautta epäilyt väärinkäytöksistä jatkossa heräävät. Huomataanko niitä edelleen yhtä usein talon sisällä, vai tulevatko ne useammin tietoon poliisin tai muun viranomaisen aloitteesta?”
Kansainvälisessä vertailussa on arvioitu, että sosiaaliturvan väärinkäytösten osuus olisi OECD-maissa 2–7 prosenttia sosiaaliturvan kuluista. Tutkimusten mukaan väärinkäytösten taustalla on usein asiakkaan huono taloudellinen tilanne ja epäluottamus yhteiskuntaa kohtaan.
”Kun väärinkäytösepäilyjä on alle promille Kelan maksamasta sosiaaliturvasta, niin voi arvioida, että Suomessa väärinkäytösten osuus on kansainvälisessä vertailussa todella pieni. Teemme myös paljon ennaltaehkäisevää työtä, kuten viestintää, ohjausta ja neuvontaa, jotta väärinkäytöksiä ei tulisi.”
Tekoälyllä asiakirjaväärennösten jäljille
Kelassa on kehitetty algoritmeja tunnistamaan väärennettyjä asiakirjoja. Tekoälyä testataan parhaillaan, ja se pääsee käyttöön muutaman kuukauden sisällä. Kokeilussa on kehitetty myös kryptovaluuttojen koneellista havaitsemista tiliotteilta.
Väärinkäytöksiä yritetään toisinaan tehdä toimittamalla Kelaan esimerkiksi väärennettyjä tiliotteita, laskuja, vuokrasopimuksia tai palkkatodistuksia.
”Asiakirjaväärennösten määrä on kasvanut sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki tuli Kelan hoidettavaksi vuonna 2017. Tekoäly toivottavasti helpottaa etuuskäsittelijöiden työtä”, Suvi Onninen sanoo.
Juttua on muokattu 27.2.2023. Poistettu tieto, että Kela olisi maksanut vuonna 2022 etuuksia 15,7 miljardia euroa. Oikea summa on 16,3 miljardia euroa. Muokattu kohtaa, jossa todetaan, että väärinkäytösepäilyjä liittyi 0,55 promilleen Kelan vuoden aikana maksamista etuuksista siten, että väärinkäytösepäilytapauksssa maksettiin ”noin puoli promillea” maksetuista etuuksista.