Useimmat pystyvät harrastuksiinsa ja työhönsä selkäkivuista huolimatta, mutta selän pitkäkestoisten ja vaikeampien oireiden syyt on aina aiheellista selvittää.
Työtä häiritsevä alaselkäkipu on yleinen syy myös sairauspoissaoloon. Kun kipua aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet on ensin suljettu pois ja elämäntapojen vaikutukset selkäkipuihin selvitetty, olisi syytä tarkastella myös kivun pitkittymiseen liittyviä mahdollisia psykososiaalisia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi mielialan mataluus, ahdistus, stressi, kielteinen elämänasenne, pelot ja työhön liittyvät ongelmat. Ne jäävät nykyään usein vähäiselle huomiolle.
Selkäkipuisen oma aktiivinen osallistuminen toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen on tärkeä osa toipumista. Toisaalta hoitotahon on tärkeää selvittää myös kuntoutusmahdollisuudet.
Työnkyvyn tukeminen on avainasemassa
Jos potilaan saamassa lääkärinlausunnossa, ns. A-todistuksessa, on diagnoosina vain selkäkipu (M54) sairauspoissaolon syynä, Kelan asiantuntijalääkärin pitää arvioida tilanne. Ennen arviota Kela pyytää hoitavalta lääkäriltä sairauskertomusmerkinnät. Asiantuntijalääkäri arvioi tietojen perusteella sairauspäivärahaa hakeneen toimintakyvyn suhteessa tämän työnkuvaan. Onko näyttöä siitä, että selän sairaus estää työnteon? Saattaisiko taustalla olla muita syitä, joista hoitavalla lääkärillä ei ole tietoa?
Asiantuntijalääkärillä on usein sellaista tietoa, jota hoitavalle lääkärille ei ole kerrottu.
Asiantuntijalääkärillä on usein käytettävissään sellaista tietoa, jota hoitavalle lääkärille ei välttämättä ole kerrottu. Kanta-palvelut auttavat tässä, mutta koko historiaa ei sielläkään välttämättä ole.
Asiantuntijalääkärin arviossa otetaan kantaa myös siihen, voitaisiinko asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella nopeuttaa työhön paluuta kivun syystä riippumatta.
Selkäkivun toistuessa lyhyetkin sairauspoissaolot on kirjattava, vaikka sairauspäivärahaan ei olisikaan oikeutta tai potilas olisi työttömänä. Näiden tietojen kertyessä Kelaan tulee arvioitavaksi, onko kyse ansaintamahdollisuuksia uhkaavasta ongelmasta ja onko ammatillinen kuntoutus tarpeen. Työkykyä tukeviin toimiin on parempi ryhtyä jo varhain.
300 päivä rajana
Sairauspäivärahaa voidaan maksaa yhtäjaksoisesti 300 päivää. Jos riittäviä selvityksiä esimerkiksi kuntoutustarpeesta ei ole tehty, sen jatkeeksi lähetetty työkyvyttömyyseläkehakemus yleensä hylätään.
Kun eläkeasiaa ratkaistaan, työkykyä ei yleensä verrata hakijan senhetkiseen ammattiin, kuten toimitaan esimerkiksi sairauspäivärahassa. Työkykyä verrataan kaikkeen hakijalta kohtuudella edellytettävään työhön.
Ajoissa alkaneella asianmukaisella ammatillisella kuntoutuksella voidaan saavuttaa valmius palata työelämään selkäkivusta huolimatta. Sen merkitystä osana lääkäreiden ja muun hoitavan henkilökunnan työkalupakettia ei voi liiaksi korostaa.
