Julkishallinnon organisaatioilla on ollut jo muutaman vuoden ajan monenkirjavia tunnistamiskäytäntöjä sähköisiin asiointipalveluihin. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos, sillä eduskunta hyväksyi kesäkuun lopussa niin sanotun KaPa-lain eli lain hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista. Laki velvoittaa kaikki valtionhallinnon organisaatiot käyttämään suomi.fi-tunnistamispalvelua.
Laki ei velvoita Kelaa, sillä Kela on oikeudellisesti itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Silti myös Kela siirtyy suomi.fi-palvelun käyttäjäksi vuoden 2016 aikana. Muutoksen myötä Kelan nykyisin käyttämä VETUMA-järjestelmä ajetaan alas.
Asiakkaalle muutos näkyy vain erilaisena alkusivuna.
Muutoksesta hyötyy myös veronmaksaja.
– Meille suuri porkkana tähän siirtymiseen on se, että nyt kun käytämme VETUMAa, niin maksamme pankille jokaisesta tunnistautumiskerrasta. Tulevassa mallissa valtiovarainministeriö maksaa palvelusta keskitetysti ja sen jälkeen käyttö on meille ilmaista, tietohallintopäällikkö Ari Vähä-Erkkilä Kehittämispalveluista avaa muutoksen taustavaikuttajia.
– Asiakkaan elämää helpottaa myös suunnattomasti, kun kaikkiin valtionhallinnon ja julkishallinnon organisaatioihin tunnistaudutaan samalla tavalla.
Tuleva tunnistautumisen muutos näkyy asiakkaalle vain uutena alkusivuna. Asiakas kirjautuu jatkossa julkishallinnon organisaatioiden verkkopalveluihin aivan kuten ennenkin: verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Suomi.fi-portaali tarjoaa myös mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten palveluoppaiden julkaisemiseen ja sähköisen viestipalvelun käyttöön. Vähä-Erkkilän mukaan Kela voi ottaa käyttöön myös näitä palveluita, jos niiden koetaan olevan hyödyllisiä.
Muutosta ovat hidastaneet eturistiriidat
Nykyistä tilannetta, jossa sähköisiin palveluihin kirjautumisessa käytetään useita eri palveluja, on julkisessa keskustelussa syytetty kalliiksi himmelirakennelmaksi. Vähä-Erkkilän mukaan tilanne on päässyt syntymään, sillä keskenään ristiriitaisia intressejä on ollut paljon, eikä yhteistyö eri organisaatioiden välillä ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla.
Näyttää kuitenkin siltä, että vaikeuksia ollaan hiljalleen selättämässä. YK tekee kahden vuoden välein tutkimuksen siitä, miten eri maat ovat onnistuneet digiyhteiskunnan tehtävissä ja sähköisen julkishallinnon edistämisessä. Vielä muutama vuosi sitten Suomi näytti laahaavan jäljessä tilastoissa. Vuoden 2014 tutkimuksessa Suomi ylsi jo kymmenen parhaan maan joukkoon listauksessa, jossa mitattiin valtioiden valmiutta sähköisten julkispalveluiden tarjoamiseen ja kehittämiseen.
– Suomessa sähköisillä palveluilla on korkea käyttöaste. Esimerkiksi 60 % veroilmoituksista tehtiin tänä vuonna sähköisesti, mikä on tosi iso juttu. Meillä on saatavilla kattavia palveluita, jotka ovat laajan kansanjoukon saatavilla, Vähä-Erkkilä toteaa.
Paine ajaa paperittomaan palveluun
YK:n tutkimuksessa Suomen ohi kiilasivat Euroopan maista Ranska, Iso-Britannia ja Alankomaat. Vähä-Erkkilä pohtii, että syy tähän voi löytyä sähköisten asiointikanavien asettamisesta etusijalle poliittisessa päätöksenteossa. Asiakas hoitaisi siis asiansa verkossa ja papereita läheteltäisiin vasta, jos asiakkaalla on perusteltu syy pitäytyä paperissa.
Sähköinen asiointi on priorisoitu esimerkiksi Alankomaissa, mutta Suomessa tähän ei Vähä-Erkkilän mukaan ole puheista huolimatta löytynyt poliittista rohkeutta.
– Uskon kuitenkin, että tämä päätös tehdään parin vuoden kuluessa. Kela on esimerkiksi saanut paljon asiakaspalautetta siitä, että miksi päätöksistä on tultava paperi kotiin. Tällä hetkellä keskustelua käydään ehkä mielipidekirjoituksissa, mutta luulisin, että kahden tai kolmen vuoden päästä tästä tehdään jo lakialoitteita. Tuntuu, että paine sähköiseen maailmaan kasvaa niin kovaksi, että näitä päätöksiä on pakko tehdä, ja sitä kautta muuttuvat myös toimintamallit, Vähä-Erkkilä miettii.