Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Työtehon heikkeneminen jää piiloon

Kalle Mattila tutki viime vuonna hyväksytyssä väitöskirjassaan kroonisten sairauksien vaikutusta työntekoon.
Teksti Johanna HytönenKuvat Vesa Tyni
Kalle Mattilan väitöskirja hyväksyttiin viime vuonna Turun yliopistossa.
Kalle Mattilan väitöskirja hyväksyttiin viime vuonna Turun yliopistossa.

LT Kalle Mattila tutki viime vuonna hyväksytyssä väitöskirjassaan kroonisten sairauksien vaikutusta työntekoon. Tutkimuksessa oli mukana henkilöitä, joilla oli nivelreuma, psoriaasi tai kroonisia alaselkäkipuja.

Miten krooninen sairaus vaikuttaa työn tekemiseen?

Iso ongelma näyttää tutkimuksen perusteella olevan sairaana työskentely, joka laskee työtehoa. Potilas itse tai hänen lähiympäristönsä ei huomaa sairauden vaikutuksia, eikä niitä sen vuoksi osata helpottaa. Sairaus voi lisäksi aiheuttaa vaikkapa väsymystä tai kosmeettista haittaa tai vaatia hoitotoimenpiteitä päivän aikana.

Miten kroonisesti sairastavien työntekoa voitaisiin helpottaa?

Työn tekeminen monessa tapauksessa helpottuisi, jos työnkuvaa, työaikoja, työasentoja tai työtehtäviä muokattaisiin tarpeen mukaan. Moni nivelreumaa sairastava hyötyisi esimerkiksi siitä, että hän aloittaisi työt aamulla kymmenen aikaan, kun aamujäykkyys on vähentynyt. Myös etätyötä tehdään melko harvoin, vaikka se voisi parantaa työtehoa. Joissakin tapauksissa osasairauspäivärahan hyödyntäminen auttaisi jaksamaan pidempään työelämässä.

Mitä näiden asioiden edistämiseksi voitaisiin tehdä?

Kroonisen sairauden aiheuttaman haitan monipuolinen arviointi edistäisi työssä jaksamisen haasteisiin puuttumista. Kela voisi esimerkiksi edellyttää työtehon tarkempaa kuvausta B-lausunnoissa. Muistutus työkyvyn arvioinnista voitaisiin lisätä myös sairauksien Käypä hoito -suosituksiin.