Suomella on pitkä perinne asumisperusteisessa sosiaaliturvassa. Suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Pelkkä Suomen kansalaisuus ei ratkaise oikeutta sosiaaliturvaan.
Sosiaaliturvaetuuksia myönnettäessä otetaan huomioon myös sosiaaliturvaa määrittelevät EU-säädökset. Euroopan unionin jäsenmaan kansalaisella on oikeus sosiaaliturvaan yleensä siinä EU-maassa, jossa hän on palkkatyössä.
Kahden erityyppisen järjestelmän noudattaminen on vaatinut rajanvetoa ja hidastanut sosiaaliturvaetuuksien myöntämistä.
Kahden erityyppisen järjestelmän noudattaminen on vaatinut rajanvetoa ja hidastanut sosiaaliturvaetuuksien myöntämistä. Jos hallituksen lakiesitys hyväksytään eduskunnassa, sosiaaliturvaan kuulumisen periaatteet ja päätöksenteko yksinkertaistuvat huhtikuun alusta 2019.
Samalla sosiaaliturvaan kuulumisen aikarajoja yhtenäistetään Suomea sitovan muun lainsäädännön ja sosiaaliturvasopimusten kanssa. Muutos kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin.
Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen ratkaistaan etuuspäätöksessä
Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus arvioi, että uudistus selkeästi modernisoisi sosiaaliturvaetuuksien käsittelyä. Hän muistuttaa lisäksi, ettei työ yli rajojen enää välttämättä vaadi fyysistä läheisyyttä työnantajaan. Sen vuoksi vakituinen asuinpaikka ei aina kerro sitä, mihin maahan EU-kansalainen tekee työtä.
Rasimus korostaa, että lakimuutoksen tultua voimaan päätöksenteko nopeutuu. Erillistä päätöstä sosiaaliturvaan kuulumisesta ei enää tehdä. Edes EU:n ulkopuolisesta maasta tulevan tai ulkomailta takaisin Suomeen muuttavan ei enää tarvitse erikseen hakea oikeutta sosiaaliturvaan.
Ensimmäistä sosiaaliturvaetuutta haettaessa selvitetään, täyttyykö edellytys sosiaaliturvaetuuden myöntämiseen Suomessa asumisen tai työskentelyn perusteella.
Ensimmäistä sosiaaliturvaetuutta haettaessa selvitetään, täyttyykö edellytys sosiaaliturvaetuuden myöntämiseen Suomessa asumisen tai työskentelyn perusteella. Jos etuuden hakija työskentelee Suomessa, hänellä on yleensä työskentelynsä ajan oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan.
Sosiaaliturvaan kuulumisesta ei enää lähetetä erillistä päätöstä. Sosiaaliturvaetuuden hakijalle tehdyn myönteisen päätöksen jälkeen hakijalle toimitetaan Kela-kortti.
Tulorekisteri modernisoi etuuskäsittelyä
Työskenteleminen Suomessa ja tulojen suuruus varmistetaan tulorekisteristä. Työskentelyä ei enää tarvitse muulla tavalla osoittaa. Kansallinen tulorekisteri tuli käyttöön vuoden 2019 alusta.
Toisen EU-maan tai EU:n ulkopuolisen maan kansalainen voi muutoksen jälkeen saada suomalaista sosiaaliturvaetuutta ajalta, jolloin hän on saanut palkkatuloa.
Toisen EU-maan tai EU:n ulkopuolisen maan kansalainen voi muutoksen jälkeen saada suomalaista sosiaaliturvaetuutta ajalta, jolloin hän on saanut palkkatuloa. Palkkatulolle on lakiehdotuksessa säädetty vähimmäismäärä.
Vuodelle 2019 palkan vähimmäismäärä on 696,60 euroa kuukaudessa. Palkkatuloa tarkastellaan kuukausittain.
Yli 6 kuukauden asuminen ulkomailla lakkauttaa turvan
Oikeuden suomalaiseen sosiaaliturvaan menettää lakiehdotuksen mukaan, jos muuttaa Suomesta ulkomaille yli 6 kuukauden ajaksi. Jos muuton syynä on esimerkiksi työkomennus tai opiskelu ulkomailla, oikeus sosiaaliturvaan säilyy muutoksen jälkeen viiden vuoden ajan tai opiskelijalla niin kauan kuin päätoiminen opiskelu ulkomailla jatkuisi. Aiemmin aikaraja oli tässä tapauksessa kymmenen vuotta.
Kelaan on syytä ilmoittaa muutosta ulkomaille.
Kelan lakimies Antti Klemola muistuttaa, että Kelaan kannattaa jatkossakin ilmoittaa ulkomaille muutosta. Näin tieto siitä on olemassa Kelan etuusjärjestelmässä ja muuttaja voi myös itse seurata etuuksiensa tilannetta Kelan asiointipalvelusta.
”Kela pystyy silloin paremmin auttamaan muutostilanteissa”, Klemola sanoo.
Jos viiden vuoden poissaoloaika Suomesta ehtii täyttyä, sosiaaliturvaetuuden hakijalta edellytettään vähintään 6 kuukauden asumista tai työskentelyä Suomessa ennen etuuksien myöntämistä uudelleen.
”Uusi lainsäädäntö perustuu siihen, että sosiaaliturvaa käyttävillä olisi tiukempi suhde Suomeen.”
”Uusi lainsäädäntö perustuu siihen, että sosiaaliturvaa käyttävillä olisi tiukempi suhde Suomeen”, Rasimus lisää.
STM:n kansainvälisen sosiaaliturvan yksikön johtaja Essi Rentola muistuttaa, että uudistuksen tehtävänä on myös työperäisen maahanmuuton tukeminen ja helpottaminen.
”Kun sosiaaliturvaetuuksia myönnetään siitä maasta, jonne tekee töitä, oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa”, hän sanoo.