Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
26.11.2015

Rahoituspäätöksellä on pitkä varjo

Kun sosiaaliturvan rahoituksesta tehdään päätöksiä, on syytä arvioida myös seuraukset, muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Minna Liuttu.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Nea Ilmevalta

Minna Liuttu on valtiovarainministeriön ja Kelan välinen linkki rahoitusasioissa.

”Sosiaaliturvan rahoitus on ollut murroksessa viimeiset 30 vuotta. Juuri kun se alkaa selkeytyä, näyttää olevan uusien muutosten aika. Hallituksen tuoreet leikkauspäätökset voivat osoittautua hyvin kauaskantoisiksi.

Olen seurannut sosiaaliturvan rahoitusta ministeriössä vuodesta 1991. Periaatteena on, että valtio rahoittaa perusturvan. Rahoitus uudistettiin tämän mukaisesti vuonna 2006. Nyt tämä periaate on vaarassa.

Sairausvakuutuksen rahoitus tulee nykyisin useasta lähteestä. Sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat 55 %:n osuudella vakuutetut ja 45 %:n osuudella valtio. Työtulovakuutus puolestaan katetaan työnantajan sosiaaliturvamaksulla, palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla ja valtion suorituksilla. Työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia.

Valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan lukuun ottamatta toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Kelan hoitamien etuuksien lisääntyessä on niiden rahoitusjärjestelyjä täytynyt miettiä uudelleen. Kelassa rahoitusta on selkeytetty luomalla uusi yleisrahasto.

Olen päässyt seuraamaan Kelan toimintaa läheltä, sillä käsittelen ministeriössä sosiaaliturvan rahoitukseen liittyviä asioita. Ministeriön ja Kelan välit ovat hyvin avoimet. Meillä on erinomainen keskusteluyhteys, ja Kelan asiantuntijat saattavat soittaa ja kysyä mielipidettäni.

Yhteistyömme on hyvä esimerkki siitä, miten päätöksenteossa valmistaudutaan tulevaan. Kelaa pitäisi minusta kuulla valtakunnallisessa päätöksenteossa nykyistä enemmän. Kelan kokemus erimerkiksi auttaisi arvioimaan, miten päätökset muuttavat ihmisten käyttäytymistä ja miten päätökset lopulta vaikuttavat. Hyvä esimerkki tästä olisi ollut aiottu eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen, minkä vaikutukset olisivat voineet olla arvaamattomia kokonaistalouden kannalta.

Iloitsen siitä, että perustulokokeilua vetämään on valittu juuri Kela. Toivon, että kokeilussa uskalletaan rohkeasti miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja hakea ideoita jopa Suomen ulkopuolelta.”

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje