Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
17.9.2015

Sairauslomien lyheneminen voi tuoda miljardisäästön

Suomalainen talouselämä odottaa sairauslomajärjestelmän remontista tuottavuusloikkaa. Sairauslomat voisivat kuitenkin lyhentyä jo nyt olemassa olevin keinoin.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Juuso Paloniemi

Myös lääkärit tarvitsevat apua sairauslomien pituuksien määrittelyssä, muistuttaa Jan Schugk.

Suomalainen sairauslomakäytäntö on herättänyt vilkasta keskustelua viime vuosina. Toisten mielestä töissä ollaan liian usein sairaudesta huolimatta. Toiset taas haluaisivat lyhentää työnantajan kustannuksella pidettävää sairauslomaa.

”Vuonna 2013 sairauslomat aiheuttivat jäsenyrityksillemme 4,1 %:n työajan menetyksen”, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

50 000 työvuotta menetetään.

Schugk arvioi, että prosenttiluku merkitsee käytännössä noin 50 000:ta työvuotta.

Teollisuuden työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton kiinnostus sairauspoissaoloja kohtaan on ymmärrettävä, sillä teollisuudessa poissaolojen vaikutus näkyy suoraan yritysten tuloksessa. Teollisuustuotannossa syntyvää vajetta ei voi korvata samaan tapaan kuin vaikka asiantuntijatehtävissä, joita työntekijä voi kiriä kiinni sairauslomalta palattuaan.

Tavoitteena tulosparannus

Sairauslomien todellisia kustannuksia on vaikea arvioida. Laskemista vaikeuttaa muun muassa se, ettei lyhyitä sairauslomia tilastoida valtakunnallisesti.

Kolmasosan vähennys sairauspoissaolojen kustannuksissa toisi miljardin säästön.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut sairauspoissaolojen kustannuksia viimeksi vuodelta 2012. Silloin niiden arvioitiin aiheuttavan 3,4 miljardin euron menetyksen vuodessa. Pitkiä sairauslomia on eniten teollisuudessa, kuljetusalalla sekä kaupan ja hoitoalan työpaikoissa.

”Jos tästä summasta voitaisiin vähentää miljardi, se parantaisi työn tuottavuutta merkittävästi”, Schugk muistuttaa.

Muut Pohjoismaat ajavat ohi

Suomalaisten terveys on parantunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, mutta tämä ei näy sairauslomatilastoissa. Sairauspoissaolojen määrä on Suomessa pysynyt jokseenkin samalla tasolla 1980-luvulta lähtien. Muissa Pohjoismaissa poissaolot ovat sen sijaan vähentyneet 30−50 %.

Sairauspoissaolojen määrä on säilynyt jokseenkin samana 1980-luvulta lähtien.

”Sairauslomien määrä pitäisi Suomessa saada laskuun, jotta tuottavuutemme paranisi. Asia on erityisen tärkeä senkin vuoksi, että Suomi on elänyt jatkuvassa rakennemuutoksessa sotien jälkeen, jolloin siirryimme nopeassa tahdissa maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Syrjäseutujen kunnat maksavat rakennemuutoksen hintaa heikkenevillä palveluilla”, painottaa Kelan tutkimusosastosta vastaava johtaja Mikael Forss.

Suomeen haetaankin nyt näkemystä muun muassa naapurimaista. Ruotsissa sairauslomakäytäntöä on uudistettu siten, että työntekijä ei saa sairauden ensimmäiseltä eli karenssipäivältä palkkaa lainkaan. Sairauslomapäiviltä maksetaan palkasta 80 % hieman työehtosopimuksesta riippuen. Vastapainoksi työntekijällä on vuodessa 7 työpäivän subjektiivinen poissaolo-oikeus. Työntekijä voi siis työnantajan kanssa sopimalla olla yhteensä seitsemän palkallista työpäivää poissa töistä.

Kaikki keinot otettava käyttöön

Sairauspoissaoloihin on pyritty vaikuttamaan myös muilla keinoin kuin puuttumalla sairauslomaoikeuteen. Espoon kaupunki kertoi vuoden 2013 vuosikertomuksessaan, että kaupungin keskimääräinen sairauspoissaolo henkilöä kohti väheni yhdellä päivällä vuodessa, kun työpaikoilla kiinnitettiin huomiota työhyvinvointiin. Sairauslomien kulut ovat kunnissa vuosittain arviolta 16−18 milj. euroa.

Omailmoitus on jo vähentänyt poissaoloja keskimäärin 1–2 päivällä.

Yleistynyt omailmoituskäytäntö on niin ikään vähentänyt sairauspoissaoloja keskimäärin 1−2 päivällä vuodessa. Lyhyitä poissaoloja on Työterveyslaitoksen mukaan eniten alle 35-vuotiailla työntekijöillä ja pidempiä poissaoloja vanhimmilla työntekijöillä.

Myös johtamisen laatu näkyy sairauslomien määrässä, kertoo Mikael Forss.
Myös johtamisen laatu näkyy sairauslomien määrässä, kertoo Mikael Forss.

Osasairauspäivärahaa käytetään vähän

Mikael Forss ja Jan Schugk muistuttavat, että jo nyt on olemassa työkykyä tukevia etuuksia, kuten osasairauspäiväraha. Se voisi edistää työhön palaamista, mutta vain noin 15 000 henkilöä vuosittain käyttää mahdollisuutta hyväkseen.

Hyvä johtaminen vähentää sairauspoissaoloja.

Sairauslomia saadaan tutkimusten mukaan vähennettyä myös hyvällä johtamisella.

”Työnjohtoa pitäisi kouluttaa esimerkiksi ongelmien ennaltaehkäisyyn, osatyökyvyn mahdollisuuksiin sekä ikäjohtamiseen, jotta saataisiin työkykyinen väestö kokonaisuudessaan tuottavaan työhön”, Forss jatkaa.

Schugk kiinnittäisi huomiota myös sairauslomia määräävien lääkäreiden työhön.

Sairauslomien vaikutuksesta toipumiseen on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa.

”Lääkärien tueksi olisi hyvä luoda suositus siitä, minkä pituinen on tarvittava sairausloma eri sairauksissa tai vammoissa. Lääkärien määräämien sairauslomien pituuksissa on valtakunnallisesti melkoista hajontaa, ja sairauslomien vaikutuksesta toipumiseen on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa”, hän toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä työryhmä pohtii parhaillaan Työterveyslaitoksen johdolla suositusten laatimista. Ohjeistus voitaisiin Schugkin mielestä liittää esimerkiksi Käypä hoito -suositukseen. Se on valtakunnallisen Käypä hoito -toimikunnan tuottama sairauskohtainen hoitosuositus, joka perustuu tutkimustietoon.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet