Työterveyshuollon rahoitus ja tehokkuus ovat puhuttaneet Suomessa viime päivinä. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa järjestämään ehkäisevän työterveyshuollon – kuten työpaikkaselvitykset ja lain vaatimat terveystarkastukset – Suomessa töitä tekeville työntekijöilleen.
Muiden terveyspalvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Usein työterveyteen kuuluu kuitenkin ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi muitakin palveluita, kuten sairaanhoidon palveluita tai mahdollisuus käydä työfysioterapeutin vastaanotolla.
Kela maksaa työnantajalle jälkikäteen korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Osa työterveyspalvelujen kustannuksista maksetaan siis työnantajalle takaisin, kun tietyt ehdot täyttyvät.
Kuka maksaa työterveyshuollosta?
Vuonna 2021 Kela korvasi työterveyshuollon kustannuksia yhteensä 367 miljoonaa euroa. Summa on Kelan vielä vahvistamattomasta tilinpäätöksestä.
Kelan maksamat korvaukset rahoitetaan valtion osuudella, työnantajien sairausvakuutusmaksulla ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksulla, kertoo Kelan päämatemaatikko Henri Riuttala.
Korvauksen rahoittamisesta vastaavat pääasiassa työnantajat (52 %) ja palkansaajat sekä yrittäjät (48 %).
”Suoraan valtion varoista työterveyshuoltoa rahoitettiin 1,6 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaa eräät yrittäjien sairaanhoidon ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvaukset”, Riuttala sanoo.
Kaikkiaan työnantajien ja yrittäjien tilikautta 2020 koskevista, Kelalle korvausta haettaessa ilmoitetuista työterveyshuollon kustannuksista hyväksyttiin 885 miljoonaa euroa. Näistä Kela maksoi korvausta 375 miljoonaa euroa. Työnantaja voi lisäksi vähentää Kela-korvauksen ulkopuolisen osan verotuksessa.
”Työnantajien kontolle jää vielä se osuus, josta Kela ei maksa korvauksia. Kun tämä huomioidaan, ovat työnantajien kokonaiskustannukset työterveyshuollon järjestämisestä käytännössä noin 80 prosenttia”, Riuttala sanoo.