Matti Koskinen aloitti Kelan turvallisuusjohtajana joulukuussa 2021. Aloitus oli vauhdikas, sillä alle kolme kuukautta myöhemmin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Koskinen on kohdannut urallaan ennenkin tiukkoja tilanteita niin sotilaana kuin julkishallinnossa. Trumpin ja Putinin tapaamisen turvallisuusjärjestelyt, koko kaupungin laajuisen tietoliikennehäiriön selvittely ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten arviointi ja niihin reagointi ovat olleet tehtävinä erilaisia mutta vaatineet paljon samaa: nopeaa tilannearviota ja kylmää päätä.
”Muutosten keskellä ihmisillä on kova halu tehdä ja toimia. Oma lähestymiseni on, että katsotaan rauhassa tilanne ja tehdään toimenpiteitä harkitusti”, Koskinen sanoo.
Sota tiivistää tiedonvaihtoa
Jos koronapandemia herätteli suomalaisten kriisitietoisuutta, viimeistään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut, että turvallisuus on arvo, jota yksikään organisaatio ei voi sivuuttaa. Myös Kela on joutunut seuraamaan sotaa valppaana. Hyökkäystä paenneiden ihmisten tarpeet ovat näkyneet lisääntyneinä asiakasmäärinä, ja Euroopan muuttunut energiatilanne vaatii varautumista sähköpulaan.
Suomi varautuu poikkeuksellisen, laaja-alaisen hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumiseen. Sota onkin vauhdittanut myös viranomaisverkoston yhteistyötä ja tiivistänyt tiedonvaihtoa. Kun halutaan torjua informaatiovaikuttamista, avoin ja aktiivinen viranomaisviestintä on avainasemassa.
Isossa organisaatiossa oman toiminnan ja ratkaisujen vaikutuksia täytyy arvioida huolellisesti.
”Yli 8 000 kelalaista kokevat turvallisuuden kukin omalla tavallaan. Isojen, nopeiden peliliikkeiden tulee olla harkittuja, jottei lisätä huolta tilanteessa, jossa sitä on jo valmiiksi. Myös kansalaisten turvallisuudentunteen varjelemiseksi on tärkeää, että tehdään riittävästi muttei liikaa”, Koskinen muistuttaa. Käpertymiseen ei kuitenkaan ole varaa.
”Kaikki kansainväliset tapahtumat vaikuttavat Suomeen ja Kelaan. Digitaalisessa maailmassa emme ole pitkään aikaan olleet mikään lintukoto, eikä Suomi ole saari.”
Tasapainottelua käytännöllisyyden ja riskien välillä
Kela on paitsi sosiaaliturvan toimeenpanija myös 850 hengen IT-talo ja merkittävä tietoturvatoimija. Sen suojeltavana on ei enempää eikä vähempää kuin kaikkien suomalaisten henkilö- ja terveystiedot.
”Kyber- ja tietoturva on meille hyvin tärkeä kokonaisuus. Siksi kehitämme omaa havainnointi- ja toimintakykyämme määrätietoisesti”, Koskinen sanoo. Keväällä perustettu tietoturvan hallintakeskus on koonnut tilannekuvan luomisen yhteen paikkaan, ja sekä tietoturvaan että tietosuojaan ollaan ottamassa käyttöön uusia hallintamalleja, joita rakennetaan parhaillaan.
Tietoturvariskit ovat hyvin erilaiset erilaisissa tehtävissä. Teknisillä ratkaisuilla tuetaan turvallista työntekoa. Tiedon suojaaminen ja asianmukainen käsittely ovat kuitenkin viime kädessä ihmisen vastuulla.
Koskisen mukaan tietoturva onkin jatkuvaa tasapainottelua tapojen ja kontrollin, käytettävyyden ja turvallisuuden välillä. Parhaimmillaan tekniset ratkaisut voivat tehdä arjesta sujuvampaa: esimerkiksi kulkutunnistetta on helpompi käyttää kuin mekaanista avainta. Joskus taas riskit arvioidaan sellaisiksi, ettei vaikkapa työnteko ulkomailla ole mahdollista.
”Kun vieraan maan tullivirkailija nappaa koneen ja kertoo, että paikallinen lainsäädäntö mahdollistaa sen tutkimisen, ollaan äkkiä pulassa esimerkiksi tietosuojan suhteen.”
Yhteistyötä yli yksikkörajojen
Matti Koskinen sai Kelassa johdettavakseen kokonaan uuden turvallisuusyksikön, joka perustettiin vuoden 2022 alussa.
Tehtävää on helpottanut pitkäjänteinen pohjatyö, jota Kelassa on tehty turvallisuuden eteen. Tietoturva koottiin omaksi yksikökseen jo vuonna 2019, ja samaan aikaan alkunsa sai Kelan Turvafoorumi, jossa kokoaa talon turva-asiantuntijat yhteen. Viime vuonna turvallisuudesta ryhdyttiin myös raportoimaan säännöllisesti johdolle.
Syksyllä 2021 Kelassa tehtiin turvallisuuden strategiset linjaukset, joissa turvallisuutta sitoudutaan edistämään kokonaisuutena. Aiemmin sitä käsiteltiin erillisinä osa-alueina, mutta nykyään puhutaan laajasti organisaatioturvallisuudesta, joka yhdistää ne toisiinsa.
”Turvallisuus on niin ameebamainen käsite, että sen voi kytkeä kaikkeen. Rajanvetoa on vaikea tehdä, mutta päällekkäisyydet on tärkeää löytää. Jos yhdessä paikassa ohjeistetaan yhtä ja toisessa toista, se näkyy pian arjessa. Oma tehtäväni on tunnistaa turvallisuuden harmaat alueet ja vahvistaa yhteistyötä yli yksikkörajojen”, Koskinen sanoo.
Uuden turvallisuusyksikön toiminta on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Kelan käytävillä kiitellään Koskisen asiantuntemusta ja kykyä laittaa pyörät pyörimään. Myös turvallisuusasioissa tehtävä sisäinen yhteistyö ja sidosryhmäsuhteet ovat vahvistuneet.
Turvallisuus on kaikkien asia
Tänä vuonna ”Turvaa arkeen” nostettiin yhdeksi Kelan kolmesta strategisesta tavoitteesta. Turvallisuuden merkitys onkin entisestään noussut. Tulevaisuudessa Koskinen haluaa sitoa digitaalisen ja fyysisen turvallisuuden kehittämisen yhä tiiviimmin yhteen ja varmistaa, että turvallisuusosaaminen läpäisee koko organisaation.
Koskisen mukaan Kelalla on jo hyvä kyky toimia erilaisissa häiriötilanteissa, mutta uusi strategia painottaa aiempaa vahvemmin erityisesti toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Ennen yllättäviä tilanteita on tärkeää varmistaa, että Kelan sisällä ja viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa on valmiit, toimivat yhteistyörakenteet, joiden kautta saadaan luotettavaa tietoa. Myös johtoryhmä tarvitsee kattavaa tilannekuvaa ilman liikaa informaatiotulvaa.
Yksittäiset työntekijät voivat lisätä turvallisuutta toimimalla annettujen ohjeiden mukaisesti. Jos tunnistaa töissä epäkohtia, niihin on tärkeää puuttua ja ilmoittaa turvallisuushavainnoista eteenpäin. Se vaatii kaikilta myös turvallisuusosaamista.
Turvallisuusjohtaja nostaakin turvallisuustietoisuuden lisäämisen yhdeksi keskeisimmistä kehityksen paikoista. Tavoitteena on, että kelalaiset kokevat turvallisuuden luontevaksi osaksi omia tehtäviään.
”Turvallisuus ei ole päälle liimattua ekstraa vaan pienten asioiden huomioimista osana arkena. Mitä paremmin turvallisuus sulautuu tekemiseen ilman että siitä tarvitsee mainita erikseen, sitä paremmin olemme onnistuneet. Tässä suhteessa tavoitteeni on tehdä itseni työttömäksi.”
6,5 miljoonaa syytä turvallisuuteen
Miksi myös yhteiskunnalle on tärkeää, että Kelan turvallisuus on kunnossa?
”Syitä on 6,5 miljoonaa, yhtä monta kuin palveluidemme käyttäjiä Suomessa ja ulkomailla. Välillä tekemämme työ voi olla huomaamatonta, mutta se näkyy kaikkien suomalaisten arjessa vuoden jokaisena päivänä”, Matti Koskinen muistuttaa.
Kanta on terveydenhuollon kannalta kriittinen palvelu, ja asiakkaiden arjessa on iso merkitys sillä, että sosiaalietuudet maksetaan luotettavasti. Kelan tietopalvelut ja tutkimus taas vaikuttavat yhteiskuntaan laajasti.
”Meidän tehtävämme on varmistaa, että pystymme suoriutumaan näistä tehtävistä ja luomaan tukea ja turvaa Suomeen.”
Koskisen ei olekaan tarvinnut Kelassa miettiä, mikä on hänen oman työnsä suhde strategiaan tai miksi hän tekee työtään.
”On hirveän vaikea nähdä itseäni muualla kuin julkishallinnossa. Olen aina ollut yhteiskunnalla töissä. Palkitsevinta on onnistua yhdessä ja kokea, että olen saanut jotakin hyvää aikaiseksi.”
Matti Koskinen
Työ: Kelan turvallisuusjohtaja 1.12.2021 alkaen
Valmistunut Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 2003 ja toiminut Helsingin ilmatorjuntarykmentissä upseerina.
Työskennellyt urallaan Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella väestönsuojelusuunnittelijana, Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkönä sekä Senaatti-kiinteistöjen turvallisuuspäällikkönä. ”Tähdet ovat olleet kohdallaan. Jokaisesta tehtävästä on tullut tukea seuraavaan. Olen päässyt perehtymään laajasti yhteiskunnan turvallisuuskysymyksiin ja nähnyt läpileikkauksen sen varautumisesta.”