Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kuka kuuluu Suomen sosiaaliturvaan?

Suomen sosiaaliturva on asumisperäinen, EU-sosiaaliturva työperäinen. EU-jäsenyys edellyttää Suomelta sosiaaliturvan yhteensovittamista. Miten tämä tehdään, osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus?
Teksti Johanna Hytönen

1. Miten suomalaiseen sosiaali­turvaan kuuluminen ratkaistaan?

Suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat Suomessa vakinaisesti asuvat ja työskentelevät henkilöt. Henkilö voi lisäksi joissakin tilanteissa kuulua suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, vaikka hän asuisikin ulkomailla. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi työtehtäviin liittyvä ulkomaankomennus tai opiskelu ulkomailla. Sosiaaliturvaan kuuluminen ei ole sidoksissa Suomen kansalaisuuteen.

Sosiaaliturvaan kuuluminen ei ole sidoksissa Suomen kansalaisuuteen.

2. Miten määritellään Suomessa asuminen tai työskenteleminen?

Suomessa asuvia henkilöitä ovat ne, jotka ovat aina asuneet maassa tai muuttaneet tänne vakinaisesti esimerkiksi työn tai perhesuhteiden johdosta. Asumisen vakinaisuus pitää osoittaa esimerkiksi pitkään voimassa olevalla työsopimuksella tai jo toteutuneella pidempiaikaisella työskentelyllä Suomessa. Perhesuhteiden olemassaolo pitää näyttää toteen esimerkiksi avioliiton tai yhdessä asumisen perusteella.

EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta edellytetään oleskelulupaa.

3. Miten ulkomaille muuttaminen vaikuttaa sosiaaliturvaan?

Jos muuttaa ulkomaille ilman työkomennusta tai opiskelupaikkaa tai EU-maiden ulkopuolelle, pysyy suomalaisen sosiaaliturvan piirissä enintään vuoden. Työkomennuksella EU-maiden ulkopuolella olevat ja opiskelijat pysyvät turvan piirissä viiden vuoden ajan. Tälle voi hakea jatkoa kymmeneen vuoteen asti, jos työkomennus tai opiskelu jatkuu.

EU-kansalainen saa toisessa jäsenmaassa työskennellessään samanlaisen turvan kuin maan omat kansalaiset.

4. Miten Euroopan unionin lainsäädäntö vaikuttaa suomalaiseen sosiaaliturvaan?

Jos henkilö lähtee toiseen EU-maahan, hän on oikeutettu käyttämään sairaanhoitopalveluja lähtömaasta saadun eurooppalaisen sairaanhoitokortin avulla. EU:ssa oikeus sosiaaliturvaan perustuu yleensä työlle. Se tarkoittaa, että EU-kansalainen on toisessa unionin jäsenmaassa työskennellessään oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maan omat kansalaiset. Asuinmaalla ei siis tässä tilanteessa ole merkitystä.

Suomessa työskentelevä virolainen henkilö on siis oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan, vaikka hän asuisikin vakituisesti Virossa.

5. Miten EU-kansalaisuus vaikuttaa yksittäisiin etuuksiin?

Tietyissä etuuksissa, kuten työttömyysturvassa ja vanhempainetuuksissa, on vakuutettuna tai työssä olemisen aikaan liittyviä ehtoja, joiden pitää täyttyä ennen etuuskauden alkamista. EU-kansalainen voi tässä hyödyntää toisessa EU-maassa kerryttämiään työssäolopäiviä.

EU:n ulkopuolisesta maasta tuleva henkilö ei voi vastaavasti hyödyntää EU:n ulkopuolisessa maassa kerryttämäänsä työssäoloa.

Mobiilin sosiaaliturvan kehittäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista.

6. Miten Suomen kansainvälistä sosiaaliturvaa kehitetään?

Mobiilin sosiaaliturvan kehittäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Mobiililla sosiaaliturvalla tarkoitetaan Suomen asumisperusteisen turvan kohdentamista muun muassa silloin, kun Suomeen tullaan töihin maan rajojen ulkopuolelta. Asiaa valmistelee työryhmä, joka jättää mietintönsä keväällä 2018. Muutoksia on odotettavissa vuonna 2019.

7. Miten EU:n sosiaalipolitiikka vaikuttaa suomalaisen sosiaaliturvan kehittämiseen?

EU:n komissio esitteli loppuvuodesta 2016 sosiaaliturvan muutospaketin, jolla aiotaan parantaa työntekijöiden liikkuvuuden edellytyksiä. Komissio ehdotti muutoksia muun muassa työttömyysturvaan, pitkäaikaishoidon etuuksiin, vanhempainetuuksiin ja lainsäädännön soveltamista koskeviin sääntöihin.