Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
30.5.2018

Kestävä kehitys pitää viedä käytännön tasolle

Eriarvoisuus on tärkeä mutta laaja teema.

Euroopan kestävän kehityksen viikkoa vietetään vuosittain touko–kesäkuun vaihteessa. Tämän vuoden teemana ovat globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, eli Agenda 2030:n teemat. Tänä vuonna keskitymme Kelassa eriarvoisuuden vähentämisen ja sukupuolten tasa-arvon tavoitteisiin.

Eriarvoisuuden vähentäminen kytkeytyy vahvasti sosiaalisesti kestävään kehitykseen ja hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen. Eriarvoisuus on varsin laaja teema ja se näyttäytyy muun muassa tuloeroina, terveydessä ja elinajanodotteessa, koulutuksessa, syrjäytymisvaarana ja aina edelleen myös yhteiskuntarauhaan kytkeytyvänä haasteena.

Eriarvoisuus kytkeytyy yhteiskuntarauhaan.

Hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen on keskeinen päämäärä sosiaalisesti kestävässä kehityksessä. Turvatun ja riittävän toimeentulon merkitys on tässä olennainen.

Kelan tehtävä sosiaaliturvasta huolehtivana organisaationa kytkeytyy sosiaalisesti kestävään kehitykseen monin tavoin, erityisesti juuri toimeentulon ja lisäksi esimerkiksi kuntoutuspalveluiden osalta. Sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta tämä näkyy erityisesti muun muassa nuorten hyvinvointia tukevassa työssämme.

Nuorten hyvinvointi on tulevaisuuden turva

Tänä kesänä Kela tarjoaa kesätyöpaikan yli 300 nuorelle ja osallistuu jälleen myös Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan.

Kela on lisäksi mukana kansallisessa Ohjaamo-toiminnassa. Ohjaamoiden tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä tuomalla yhteen toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Näin nuori saa tarvitsemansa avun yhdeltä luukulta.

Kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö on tässä avainasemassa. Kumppanuustyön kehittäminen onkin kokonaisuudessaan yksi Kelan keskeisistä toimista syrjäytymisen ehkäisyssä ja se nivoutuu vahvasti myös vastuullisuustyöhömme.

Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on hieman laskenut Suomessa

Nuorten hyvinvoinnin tarkastelussa yksi olennainen mittari on tyytyväisyys elämään. Nuorilla tyytyväisyys heijastaa myös esimerkiksi tulevaisuuden uskoa ja luottamusta elämän tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Näköaloista ja näköalattomuudesta on puhuttu paljon erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla ja ne kytkeytyvät tiiviisti muun muassa eriarvoisuuden ja luottamuksen kysymyksiin. Maissa, joissa luottamus yhteiskuntaan ja sen instituutioihin on huono, yhteiskuntarauha horjuu herkemmin.

Nuorilla tyytyväisyys heijastaa myös esimerkiksi tulevaisuuden uskoa ja luottamusta elämän tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Suomalaisten nuorten tyytyväisyyden on eri tutkimuksissa nähty olevan melko hyvällä tasolla. European Social Surveyn tilastojen perusteella tyytyväisyys elämään on nuorten aikuisten osalta kuitenkin laskenut viime vuosina. Nuorista aikuisista, 18–25-vuotiaista, 85 % koki olevansa tyytyväisiä elämäänsä vuonna 2016. Tyytyväisiksi laskettiin asteikolla 1–10 arvosanan 7–10 antaneet. Samassa ikäryhmässä lähes 92 % koki olevansa tyytyväisiä elämäänsä vuonna 2006. Kymmenen vuoden aikana eroa oli siis tullut noin seitsemän prosenttia.

Nuorista aikuisista, 18–25-vuotiaista, 85 % koki olevansa tyytyväisiä elämäänsä vuonna 2016.

Tyytyväisyyden kokemukset voivat vaihdella myös samojen ikäryhmien sisällä. Osa nuorista aikuisista voi kokea olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä, kun taas toiset ovat tyytymättömiä. Elämään tyytyväisyyden kokemukset heijastavat nuorten hyvinvointia ja nivoutuvat näin myös eriarvoisuuden kehitykseen ja vaikutuksiin yhteiskunnassa.

Kela on ollut mukana pääministeri Juha Sipilän asettamassa eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävässä työryhmässä. Kela kannattaa laajasti työryhmän ehdotuksia. Työ eriarvoisuuden vähentämiseksi tukee vahvasti myös yhteiskunnan kestävää kehitystä, erityisesti sosiaalisesta näkökulmasta.

Kelan johdolla on kehitetty Suomen kestävän kehityksen tilan seurantaan myös yhteiskunnallista eriarvoisuutta kuvaavia indikaattoreita.

Suomen kestävän kehityksen tilan seurantaan on kehitetty indikaattoreita. Työtä on tehty osana Valtioneuvoston kanslian johtamaa kansallista kestävän kehityksen seurantaa. Kokonaisuudessa on mukana myös yhteiskunnallista eriarvoisuutta kuvaavia indikaattoreita. Tätä osiota on työstetty Kelan johdolla.

Kannustan myös kaikkia lähtemään mukaan Euroopan kestävän kehityksen viikkoon omilla ideoillaan ja tempauksillaan. Pienilläkin teoilla on väliä – varsinkin jos ne tulevat tavaksi.

Lue indikaattoreista lisää täältä. 

Petra Elomaa

Vastaava vastuullisuuden asiantuntija, Johdon tukiyksikkö, Kela

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje