Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
27.4.2023

Mimma Kuurakka tuo ympäristöajattelua Kelan toimintaan – ”Ympäristökriisi vaikuttaa hyvinvointiimme jo Suomessakin”

Kelan ympäristövastuullisuuden asiantuntija Mimma Kuurakan tavoitteena on tuoda ympäristöön liittyvät kysymykset jokaisen Kelassa työskentelevän arkeen. Myös Kela haluaa osallistua aktiivisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen.
Teksti Pi Mäkilä | Kuvat Jesse Karjalainen
Kelan ympäristövastuullisuuden asiantuntija Mimma Kuurakka.

Mimma Kuurakan työnkuvaan kuuluu laajasti kaikenlaista ympäristövastuuseen liittyvää, kuten ympäristöviestintää, raportointia, kiinteistöjen ylläpidon ja hankintojen ympäristönäkökohtien kehittämistä sekä muita kehitystoimia.

Kelan tuoreella ympäristövastuullisuuden asiantuntijalla Mimma Kuurakalla riittää tekemistä. Vuoden alussa aloittaneen Kuurakan tehtävänkuva Kelalla on kokonaan uusi, ja se koostuu melkoisesta kokonaisuudesta: Kuurakan tavoitteena on tuoda ympäristöasiat entistä näkyvämmäksi osaksi jokaisen kelalaisen työarkea.

”Työnkuvaani kuuluu laajasti kaikenlaista ympäristövastuuseen liittyvää, kuten ympäristöviestintää, raportointia, kiinteistöjen ylläpidon ja hankintojen ympäristönäkökohtien kehittämistä sekä muita kehitystoimia”, Kuurakka sanoo.

Käytännössä hän sparrailee ympäristöön liittyvissä kysymyksiä eri asiantuntijoita ja työntekijöitä.

”En voi kuitenkaan tehdä kaikkea yksin – eikä ole tarkoituskaan, sillä ympäristövastuu kuuluu kaikille. Minun tehtäväni on polkaista pyörät liikkeelle ja kääntää kelalaisten katseet oikeaan suuntaan. Toimin eräänlaisena herättelijänä ja yritän innostaa jokaisen mukaan yhteiseen työhön”, Kuurakka kertoo.

Kelan ympäristövastuutoimilla on väliä

Työsarkaa riittää, sillä Kelan kokoisessa organisaatiossa työntekijöitä on yli keskikokoisen suomalaisen kunnan asukkaiden verran.

”Meitä on yli 8 000 työntekijää, joten sillä, mitä meistä jokainen tekee työpäivien aikana, on valtavasti merkitystä. Jos Kela onnistuisi muuttumaan kokonaan hiilineutraaliksi, se tarkoittaisi, että laskennallisesti reilut kaksi miljoonaa henkilötyöpäivää vietettäisiin ilmastoystävällisesti joka vuosi”, Kuurakka selventää.

Hän huomauttaa, että Kelan kokoisessa organisaatiossa syntyy väistämättä merkittäviä ympäristövaikutuksia, vaikka suurin osa töistä hoituukin toimistotyönä.

”Teemme esimerkiksi hankintoja joka vuosi noin 0,7–1,5 miljardilla eurolla. Myös energiaa kuluu vuosittain jokaista kelalaista kohden suuren yksiön tai pienen kaksion verran. Vaikutus luontoon on väkisinkin huomattava. Suurena toimijana Kelan valinnoilla on myös markkinavaikutusta”, Kuurakka huomauttaa.

Sosiaalinen hyvinvointi edellyttää luonnon hyvinvointia

Kuurakan mukaan ympäristövelka nakertaa jo suomalaistenkin hyvinvointia. Ilmastonmuutokseen liittyy syrjäytymisuhkia, terveydellisiä riskejä ja myös sosiaalisia riskejä, kuten mielenterveyden haasteita. Pieneltäkin tuntuvat asiat vaikuttavat.

”Esimerkiksi pilvisyys tulee lisääntymään talvisin, ja kun lumipeitteen kestokin lyhenee, talvet muuttuvat entistä pimeämmiksi. Tällaiset pieniltä tuntuvat asiat vaikuttavat hyvinvointiimme koko ajan, puhumattakaan vakavammista vaikutuksista, joita ympäristöuhkiin liittyy”, Kuurakka sanoo.

Hän painottaa, ettei sosiaalista hyvinvointia voida rakentaa irrallaan luonnon hyvinvoinnista.

”Paljon puhutaan, että elämme tulevien sukupolvien hyvinvoinnin kustannuksella. Mutta todellisuudessa elämme jo lastemme, oman vanhuutemme – jopa nykyisen terveytemme kustannuksella.”

Kuurakan mukaan meidän on lakattava uskomasta siihen, että joku muu pelastaa maailman puolestamme.

”Maailmantilanne on nyt sellainen, että ympäristöhaasteisiin vastaamiseen tarvitaan ihan kaikkia. Julkishallinnon toimijoilla on tässä erityinen vastuu näyttää esimerkkiä. Suomi nähdään maailmalla mallimaana, joten tekemisillämme on merkitystä laajemminkin”, hän sanoo.

Kelassa ympäristövastuuta osataan ajatella monesta eri näkökulmasta

Milloin Kela sitten voisi päästä hiilineutraaliksi? Kuurakan mielestä Kelan energiankäytön ja suorien päästöjen osalta organisaatio voi saavuttaa tavoitteet jo muutaman vuoden kuluessa. Jos hankintaketjuja katsotaan, aikaa tarvitaan huomattavasti enemmän.

”Kelalla on ponnisteltu muun muassa energiatehokkuuden sekä hankintojen suhteen jo pitkään, ja esimerkiksi viime vuonna tilatehokkuus saatiin paremmaksi kuin valtiolla keskimäärin. Henkinen valmius muutokseen on myös olemassa. Olemme silti esimerkiksi energian suhteen huomattavia kuluttajia. Kelalla on paljon kiinteistöjä, joilla on matala käyttöaste. Haasteena onkin kyetä järjestämään toimintamme työnteon uusi normaali huomioiden”, Kuurakka sanoo.

Energiankäytön tehostamisen lisäksi Kuurakka iloitsee siitä, että ympäristövastuuta osataan ajatella Kelassa monesta eri näkökulmasta.

”Esimerkiksi päätösten siirtyminen sähköisiksi vähentää paitsi Kelan aiheuttamia päästöjä, myös liikennöintitarvetta ja asiakkaiden aikaa ja vaivaa. Toisena esimerkkinä vaikkapa äitiyspakkauksen tuotteiden kemikaalikuorman minimointi on paitsi ympäristön myös pakkausten pienten käyttäjien etu”, Kuurakka sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii aktiivista keskustelua ja rohkeita tekoja

Kuurakka toivoo, että Kela pystyy olemaan jatkossa aiempaa aktiivisempi ja rohkeampi yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistaja.

”Toivon, että Kela haastaisi totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat siinä pisteessä, että hitaat ja asteittaiset muutokset niiden hidastamiseksi eivät enää riitä. Meidän täytyy aktiivisesti pohtia, millaisia rakenteita ja arvoja täytyy työstää, jotta hyvinvointi säilyy myös tulevaisuudessa”, Kuurakka sanoo.

Kuurakka peräänkuuluttaa ennakkoluulottoman, vapaan keskustelun rinnalle myös rohkeita tekoja.

”Periaate vähemmän on enemmän voi päteä myös esimerkiksi työaikaan, kuten jotkut kokeilut maailmalla näyttäisivät vihjaavan. Mikä taho olisikaan parempi tekemään erilaisia työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtääviä pilotteja kuin Kelan tyyppinen organisaatio, jonka oma työ lisääntyy, jos ihmisten työperäinen uupumus jatkaa kasvuaan? Tai pitäisikö esimerkiksi pohtia, voisiko äitiyspakkauksen nyky-yhteiskunnassa valita palveluna, joka tukisi vanhemmuutta tai lapsen ja vanhemman yhteistä tekemistä?” Kuurakka haastaa.

Hän myöntää, ettei rohkeana pelinavaajana toimiminen ole Kelan kaltaiselle toimijalle välttämättä helppo tehtävä.

”Arkisen työn ja sen puitteiden muuntaminen ympäristöystävällisemmäksi ja vähähiilisemmäksi voi olla vielä melko helposti toteutettavissa, sillä eri toimintojen ympäristövaikutukset ovat vertailtavissa. Vaikeampaa on sen sijaan pohtia, miltä perusturvan tulisi tulevaisuudessa näyttää, jotta hyvinvointi säilyy, ja millä eri tavoilla Kela voisi tukea vihreää siirtymää”, Kuurakka sanoo.

Kelan ympäristöohjelmassa on noin 40 käytännönläheistä toimenpidettä luontokadon torjumiseen

Kuurakan puhetta kuunnellessa on helppo vakuuttua siitä, ettei Kelan tekemä ympäristötyö ainakaan vähene tulevaisuudessa.

”Ei todellakaan, töitä tehdään nyt entistä isommalla vaihteella. Meiltä valmistui juuri ympäristöohjelma, jossa on noin 40 käytännönläheistä toimenpidettä. Ne liittyvät niin hankintojen ympäristövastuullisuuden lisäämiseen, kestävään liikkumiseen kuin energiatehokkuuteenkin. Uskon, että jo pelkästään tämän ohjelman avulla moni asia nytkähtää eteenpäin”, Kuurakka sanoo.

Kun aikaa riittää, Kuurakka kertoo haaveilevansa myös ekologisen kestävyyden tiekartan toteuttamisesta.

”Olisi tärkeää tarkastella, missä Kelan tulisi olla vuonna 2030 tai 2035, ja millaisia toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen edellyttää. Näen asian, kuten joku joskus hyvin kiteytti: tulevaisuus on joko vihreä tai sitten meillä ei ole tulevaisuutta ollenkaan. Ekologiseen kestävyyteen on pakko panostaa, jos aiomme turvata perusturvan ytimen myös jatkossa”, Kuurakka sanoo.

Lopuksi Kuurakka tahtoo korostaa vielä mahdollisuuksien näkökulmaa.

”Elämme äärimmäisen mielenkiintoista aikaa. Murroskausissa piilee aina portteja mitä moninaisimpiin kehityskulkuihin. Kestävyysmurros vaatii meitä toimimaan, mutta ennen kaikkea se antaa huikean mahdollisuuden kääntää kurssia johonkin kokonaan uuteen. Nyt on aika vaikuttaa, mihin.”

Lue myös: Energian säästämistä ja parempia asiakaskokemuksia – nämä teemat korostuivat Kelan vastuullisuustyössä vuonna 2022

Mimma Kuurakka

Työ: Kelan ympäristövastuullisuuden asiantuntija 1.1.2023 alkaen.

Työskennellyt tätä aiemmin kahdeksan vuoden ajan energia-alalla. Koulutukseltaan Kuurakka on filosofian maisteri. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa ympäristönsuojelutiedettä ja täydentänyt opintojaan muun muassa biotalouden erikoistumisopintoina Itä-Suomen yliopistossa.

Kuurakan mukaan Kelan ympäristövastuullisuuden asiantuntijan tehtävän pesti innosti ensisilmäyksellä.

”Tässä työssä yhdistyvät kaksi intohimoni kohdetta: luonnon hyvinvoinnista huolehtiminen ja pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tehtävänkuvani on todella laaja, sillä kaikilla ihmisen toimilla on jonkinasteisia ympäristövaikutuksia. Otan mielelläni selvää siitä, mitä kaikkea Kelassa voidaan tehdä aiheen eteen aina ruohonjuuritasolta saakka.”

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje