Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kansainvälinen sosiaaliturva käytännössä

Sosiaaliturvaetuuksista vastaava maa määräytyy tapauskohtaisesti.
Teksti Hanna Moilanen

Kalle, suomalainen merimies, asuu perheensä kanssa Helsingissä ja työskentelee Kreikan lipun alla purjehtivassa laivassa. Kalle kuuluu työn perusteella Kreikan sosiaaliturvan piiriin, ja myös perhe-etuudet maksetaan kreikkalaisen järjestelmän mukaisesti. Suomi vastaa toissijaisesti perhe-etuuksista Suomessa asuvista lapsista.

Suomessa asuvana Kallella on oikeus saada sairaanhoitoa siinä missä muillakin täällä asuvilla. Kreikka kuitenkin vastaa sairaanhoidon kustannuksista.

Suomalainen Markus matkustaa turistina Italiaan. Hänellä on oikeus saada lääketieteellisistä syistä välttämätöntä hoitoa oleskelunsa aikana eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Markus maksaa hoidosta samoilla periaatteilla kuin paikalliset asukkaat. Suomi korvaa myöhemmin Italialle hoidon todelliset kustannukset.

Pitkän työuran Suomessa tehnyt Liisa muuttaa Espanjaan viettämään eläkepäiviä. Liisa saa Espanjassa terveydenhoidon samoilla ehdoilla kuin paikallisetkin rekisteröitymällä järjestelmään. Suomi maksaa vuosittain tietyn summan Espanjalle jokaisesta maassa asuvasta eläkeläisestä riippumatta siitä, ovatko he käyttäneet palveluja. Työeläke maksetaan Liisalle Suomesta. Liisa ei muuten kuulu Kelan etuuksien piiriin.

Jaan, virolainen bussikuski, työskentelee Helsingissä, mutta asuu vakinaisesti Tallinnassa perheensä kanssa. Jaanin vaimo hoitaa kotona 2,5- ja puolivuotiaita lapsia.

Jaanin työn perusteella Suomi maksaa perheelle mm. lapsilisää ja kotihoidon tukea suomalaisen järjestelmän mukaisesti. Myös perheenjäsenten sairaanhoidon kulut ovat Suomen vastuulla.

Kun Jaanin vaimo aloittaa työt Virossa, ensisijainen vastuu hänen ja lasten sairaanhoitokustannuksista ja perhe-etuuksista siirtyy Viroon. Jaan itse kuuluu edelleen suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

Venäläinen lääkäri, Ludmila, muuttaa Suomeen ja saa vakituisen työpaikan Itä-Suomesta. Ludmilan mies ja heidän kaksi alaikäistä lastaan muuttavat mukana.

Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta Venäjän kanssa, joten Ludmilan oikeus sosiaaliturvaan ratkaistaan suomalaisen lainsäädännön perusteella. Koska Ludmilalla on vakituinen työsuhde ja hänellä on riittävät palkkatulot, hänellä on oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan siinä missä kenellä tahansa muullakin. Myös Ludmilan puoliso ja huollettavat lapset pääsevät suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

Syyrialaisperheen vanhemmat Halima ja Salim sekä heidän teini-ikäiset tyttärensä Ibtseam ja Marwa pääsevät Suomeen kiintiöpakolaisiksi Libanonin pakolaisleiriltä. Kuntapaikka löytyy Huittisista, jonne perhe muuttaa heti Suomeen tultuaan.

Viranomaiset hoitavat perheen oleskelupa-asiat kuntoon jo ennakkoon. Näin ollen perheellä on heti Suomeen tultuaan oikeus sosiaaliturvaan samoilla ehdoilla kuin kenellä tahansa Suomessa pysyvästi asuvalla.

Perheen jäsenet voivat esimerkiksi hakea Kelan työmarkkinatukea ja lapsilisiä. Jos he asuvat vuokralla, he voivat myös hakea asumistukea. Tuki myönnetään samoilla ehdoilla kuin kenelle tahansa asumistukea hakevalle.

Irakilaismies Adnan on paennut Irakin levottomuuksia Turkin kautta Kreikkaan ja sieltä edelleen Suomeen. Hän hakee turvapaikkaa. Suomeen saavuttuaan Adnan muuttaa asumaan vastaanottokeskukseen Helsinkiin, jossa hän asuu turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan.

Hakemuksen käsittelyn aikana Adnan ei ole oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan. Hän saa vastaanottokeskuksesta ateriat ja tarpeellisen terveydenhoidon sekä lisäksi vastaanottorahaa 92,64 euroa kuukaudessa.

Mikäli turvapaikkahakemus hyväksytään, Adnan saa oleskeluluvan. Sen myötä hän pääsee täyden sosiaaliturvan piiriin. Hän voi esimerkiksi hakea Kelan työmarkkinatukea, ellei hänellä ole töitä, sekä asumistukea vuokraan. Lisäksi Adnan voi hakea kuntien hallinnoimaa toimeentulotukea, jota myönnetään hänelle samoilla ehdoilla kuin muillekin suomessa pysyvästi asuville. ■