Miksi tuki halutaan siirtää Kelaan?
Muutoksen taustalla on tarve vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Valtakunnallisena toimijana Kela pystyy kuntia tehokkaammin huolehtimaan kansalaisten taloudellisesta turvasta.
Uudistuksella tavoitellaan myös sitä, että perustoimeentulotukea hakevat asiakkaat olisivat keskenään mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa. Tukeen ei pitäisi vaikuttaa se, missä Suomen kunnassa hakija asuu.
Kuka perustoimeentulotuen rahoittaa?
Lakiesityksen mukaan rahoitusvastuu säilyisi nykyisellään. Valtio ja kunnat vastaavat puoliksi perustoimeentulotuen menoista. Vuonna 2013 toimeentulotukea sai 245 765 kotitaloutta.
Toimeentulotuen bruttokustannukset olivat 736,3 milj. euroa. Tästä summasta 655,7 milj. euroa eli 89,5 % oli perustoimeentulotuen menoja.
Toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut. Määrä todennäköisesti lisääntyy edelleen, kun maksaja on Kela, sillä asiakkaiden voi olla helpompi hakea tukea Kelasta. Nykyisin kaikki tukeen oikeutetut eivät ole hakeneet sitä. Alikäytön suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida.
Lakiesityksen tavoitteena ei ole muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä tuen myöntämisperusteita. Tuki myönnetään uudistuksen jälkeenkin hakemuksen perusteella. Se on viimesijainen etuus, jota voi saada, jos muita tuloja ei ole riittävästi.
Miten Kelan ja kuntien sujuva yhteistyö varmistetaan?
Lakiesitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun apuna on ollut työryhmä, jossa on ollut mukana edustajia myös Kuntaliitosta ja Kelasta.
Muutos suunnitellaan toteutettavaksi tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Uudistuksen jälkeenkin kuntien sosiaalityöntekijät päättävät täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, sillä nämä edellyttävät harkintaa. Kela selvittää palvelutilanteessa asiakkaan kokonaistilanteen ja varmistaa, että asiakkaat ohjataan sosiaalityön piiriin niiden perusteiden mukaan, joista Kela ja kunnat ovat yhdessä sopineet. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä, kun tukea on toimeenpanemassa kaksi tahoa. Kokonaisuuden pitää toimia asiakkaalle mahdollisimman saumattomasti.
Hyötyykö asiakas muutoksesta?
Asiakkaalle siirto merkitsee yhden luukun periaatetta ja nykyistä helpompaa asiointia. Valtaosa toimeentulotuen asiakkaista saa jo jotain Kelan etuutta: esimerkiksi 69,5 % heistä saa asumistukea ja 40,9 % työttömyysturvaa.
Kelassa on käytettävissä asiakkaiden tiedot useista kansallisista järjestelmistä, mikä tehostaa ja nopeuttaa käsittelyä sekä vähentää asiakkaan tarvetta esittää tulotietojaan hakemuksen yhteydessä. Samoin vähentyy tarve toimeentulotuen takaisinperintään.
Toimeentulotukihakemuksen ratkaisu pitää tehdä seitsemässä päivässä. Kelassa kyetään kiireelliseen toimeenpanoon ja voidaan myös tasata ruuhkahuippuja jakamalla työtä eri puolille Suomea.
Säilyykö henkilökohtainen kontakti asiakkaisiin?
Henkilökohtainen kontakti on tärkeä eteenkin ensimmäistä hakemusta tehtäessä. Kelalla on henkilökohtaista palvelua tarjolla yli 390 asiointipisteessä ympäri Suomen, ja asiakkaat voivat myös varata ajan Kelan palvelupisteeseen. Kela-asioita voi hoitaa kätevästi myös puhelimitse.
Jos tuki jatkuu pidempään, verkkoasiointia tarjotaan mahdollisuutena. Kelalla on erinomaisen toimivat verkkopalvelut. Nykyisin esimerkiksi jo noin puolet yleisen asumistuen hakemuksista tehdään verkossa.
Miten Kelassa valmistaudutaan siirtoon?
Perustoimeentulotuen siirto on valtava tehtävä. Suunnittelu oli välttämätöntä käynnistää jo ennen hallituksen esitystä, jotta voidaan sitoutua siirron aikatauluun ja saadaan asiakaspalvelu sekä ratkaisutyö sujuvasti käyntiin. Hakemusten käsittelyjärjestelmän rakentaminen on suurin urakka.
Kelan henkilökunta koulutetaan uuden etuuden käsittelyyn ja asiakaspalveluun. Kunnat ovat myös lupautuneet avustamaan koulutuksessa. Yhdenmukaiset menettelyohjeet ovat yksi Kelan vahvuuksista.
Kelalla on yhdessä Vantaan kaupungin kanssa käynnissä kokeilu toimeentulotuen palveluyhteistyöstä. Tulokset ovat lupaavia, ja niitä hyödynnetään siirron valmistelussa. ■
Kysymyksiin vastasi etuusjohtaja Anne Neimala Kelasta.