Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
30.8.2015

Sujuva palvelu rakennetaan yhdessä

Toimeentulotuen tehtävät haastavat Kelan uudenlaiseen yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa.
Teksti Satu Kontiainen | Kuvat Nana Uitto

Kesäkuun lopulla vahvistettu toimeentulotukilaki velvoittaa Kelaa ja kuntia entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Yhteisen asiakkaan palveluketjun pitää toimia saumatta. Kunnan puoleen kääntynyt, perustoimeentulotukea hakeva asiakas on ohjattava asioimaan Kelaan, ja täydentävää toimeentulotukea tarvitsevan asiakkaan hakemus on toimitettava taas Kelasta kuntaan.

”Sosiaalihuoltolaki velvoittaa meitä jo nyt. Kelan toimihenkilön on ohjattava asiakas hakemaan sosiaalipalveluja, jos hän on saanut työssään tietää asiakkaan sosiaalihuollon tarpeesta”, kertoo Toimeentulotuki 2017 -hankkeen päällikkö Heli Kauhanen Kelasta.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta taas velvoittaa ohjaamaan henkilön sosiaalityön piiriin, jos hän on saanut toimeentulotukea työttömyyden takia tietyn ajan.

Lainsäädäntö on aikamoinen viidakko tältä osin.

”Lainsäädäntö on aikamoinen viidakko tältä osin, ja se vaatii vielä muutoksia ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan. Olemme mukana selvittämässä tarvittavia muutoksia yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.”

Yhteistyölle luodaan toimivat kanavat

Heli Kauhanen kertoo, että toimeentulotuen asiointia, asiakasohjausta, neuvontaa ja yhteistyötä sekä tiedonkulkua varten ollaan luomassa yhteiset, selkeät toimintatavat kuntien kanssa.

Tukena tässä on muun muassa toimeentulotuen kuntafoorumi, joka kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa. Myös Kelan ja Vantaan kaupungin kuntakokeilua hyödynnetään siirron suunnittelussa.

Asiakkaan hakemustiedot ja muut tarvittavat asiakirjat sekä heräte sosiaalityön tarpeesta tulevat kulkemaan kuntaan Kelmun välityksellä. Tarvetta on kuitenkin kehittää tavat vuorovaikutukselle työn arkeen. Parhaat kanavat tässä ovat Lync ja puhelin.

”Tällä hetkellä Kelalla on toimivat Lync-yhteydet noin 30 kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Yhteyksiä rakennetaan koko ajan lisää. Lisäksi toimeentulotuen asioille ollaan suunnittelemassa viranomaislinjaa.”

Samaan yhteyteen Kela valmistelee myös suullisen hakemisen mahdollisuutta, jolloin kunnan toimihenkilö voisi jättää hakemuksen Kelaan puhelimessa yhdessä asiakkaan kanssa.

Kela valmistelee myös suullisen hakemisen mahdollisuutta.

”Nykyisin kunnan työntekijät joutuvat näissä tilanteissa kirjautumaan Kelan asiointipalveluun asiakkaan pankkitunnisteilla. Tämä on voinut tuntua hankalalta.”

Maksusitoumuksia apteekkeihin ja kauppoihin

Toimeentulotuki tuo Kelalle uusia tehtäviä, jotka asettavat haasteita muullekin tiedonsiirrolle. Tuki voidaan myöntää asiakkaan tilille maksettavan rahan lisäksi maksusitoumuksena esimerkiksi ruokakauppaan, optikolle tai apteekkiin.

Noin 80 % kaikista toimeentulotuen maksusitoumuksista menee apteekkeihin. Vielä nykyisin sitoumukset annetaan kunnista paperilla.

”Kun sitoumuksia ryhdytään antamaan Kelasta apteekkeihin, hyödynnämme sähköistä tiedonsiirtoa. Käytämme sitä jo nyt lääkekorvausasioissa”, Heli Kauhanen sanoo.

”Sähköinen maksusitoumus on hieno parannus. Se mahdollistaa asioinnin missä tahansa apteekissa. Paperinen sitoumus kirjoitettiin vain tiettyyn apteekkiin.”

Kauhanen kertoo, että apteekkien lisäksi esimerkiksi vuokranantajat suhtautuvat toimeentulotuen Kela-siirtoon hyvin myönteisesti.

”Vuokranantajien kanssa teemme toimeentulotuen yhteistyötä vuokravakuuksien kanssa. Tässäkin voimme varmasti hyödyntää sähköistä tiedonsiirtoa, jota käytämme monien vuokranantajien kanssa vuokratietojen välityksessä.”

Sähköinen maksusitoumus on hieno parannus.

Maksusitoumuksia annetaan paljon myös kauppoihin. Tätä varten Kela on aloittanut neuvottelut ensi alkuun SOK:n kanssa. Kauppojen maksusitoumuksia suunnitellaan toistaiseksi paperisena.

”Yhtenä vaihtoehtona selvitetään kuitenkin prepaid-korttia. Maksusitoumukset ovat kallis kokonaisuus toimeentulotuessa. Laskutuslisät ovat jopa 6–8 euroa laskua kohden”, Kauhanen kertoo.

Asiakkaat voisivat käyttää prepaid-korttia pankkiautomaatilla ja kaupoissa pankkikortin tapaan. Ongelmana on toisaalta se, että korttiin ei voida tehdä tuotekohtaisia rajauksia.

”Prepaid-kortti on kuitenkin kiinnostava tuote, jolle Kelalla olisi varmasti muutakin käyttöä. Se soveltuisi hyvin esimerkiksi niille asiakkaille, joilla ei ole pankkitiliä.” ■

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje