Kelan kannalta, ja myös omassa työssäni, keskeistä arkea on Euroopan unionissa tehtävä yhteistyö. On tärkeää seurata EU:ssa valmistelussa olevia sosiaaliturva-, terveys- ja sosiaalipolitiikka-asioita ja pyrkiä vaikuttamaan niihin.
Eräänä kauniina päivänä veimmekin Brysseliin Kelan ylintä johtoa ja asiantuntijoita. Oli muutama heistä ollut siellä useasti ennenkin ja heille EU-yhteistyö on tuttua, mutta osalle ympäristö oli vieraampi.
Tarkoituksena oli oppia lisää EU:n vaikutuksesta Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan. Painopisteenä oli EU:ssa liikkumisvapauttaan käyttäneiden henkilöiden sosiaaliturvaan liittyvät asiat eli niin sanotut rajat ylittävät tilanteet. EU-jäsenyys edellyttää Suomelta sosiaaliturvan yhteensovittamista esimerkiksi silloin, kun henkilö työskentelee yhdessä EU:n jäsenmaassa ja perhe asuu toisessa jäsenmaassa.
Mitä tapahtuu, kun työntekijä asuu yhdessä maassa, mutta perhe toisessa?
Lähdimme myös hakemaan oivalluksia siihen, miten voisimme syventää yhteistyötä Brysselissä toimivien yhteistyökumppanien kanssa ja palvella heitä paremmin esimerkiksi ajankohtaisen tiedon avulla.
Samat aiheet, eri näkökulmat
Tapasimme suomalaisia europarlamentaarikkoja ja heidän avustajiaan sekä Suomen EU-edustuston asiantuntijoita. Vierailimme tällä kertaa myös Euroopan komission kahdessa pääosastossa, jotka ovat Kelan keskeisiä yhteistyökumppaneita: työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosastossa (DG Employment, Social Affairs and Inclusion) ja terveys- ja elintarviketurvallisuusasioiden pääosastossa (DG Health and Food Safety).
Tapaamisten keskeisinä aiheina olivat ajankohtaiset sosiaaliturva-asiat, esimerkiksi EU:n sosiaaliturvan koordinointiasetuksen* muutosehdotukset ja komission maaliskuussa julkaisema sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paketti. Paketti sisältää esimerkiksi ehdotuksen eurooppalaisen työviranomaisen (European Labour Authority) perustamisesta. Kelassa ja Suomessa on muodostettu näkemystä tähän komission ehdotukseen. Odotamme myös mielenkiinnolla komission lupaamaa ehdotusta eurooppalaisesta sosiaaliturvanumerosta, jonka on tarkoitus tapahtua vielä kevään aikana.
Keskustelimme tapaamisissa myös terveyteen ja digitalisaatioon, myös EESSI-järjestelmään liittyvistä asioista. Rajat ylittävän terveydenhuollon kysymyksiin liittyen kuulimme, että potilasdirektiivin toimivuudesta on tulossa viisivuotisraportti, joka julkaistaan viimeistään lokakuussa. Raportti tulee perustumaan vuosittaisiin tiedonkeruuraportteihin, joissa on tutkittu esimerkiksi Rajat ylittävän terveydenhuollon kansallisten yhteyspisteiden nettisivujen selkeyttä ja kattavuutta. Keskusteluissa nousi usein esiin myös Suomen EU-puheenjohtajuuden valmisteluun liittyvät asiat. Suomi toimii EU:n puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun 2019.
Vierailimme myös eurooppalaisessa sosiaalivakuutuksen etujärjestössä ESIP:ssä (European Social Insurance Platform), jossa Kela toimii tällä hetkellä tarkkailijajäsenenä. Arvioimme tämän vuoden syksyllä, olisiko varsinaisesta ESIP-jäsenyydestä Kelalle hyötyä ja millaisin panostuksin.
Lisää EU:ta Kelaan
Brysselissä käymistämme keskusteluista ilmeni, että sosiaaliturva-asiat tulevat myös jatkossa olemaan keskeisenä aiheena EU-politiikassa.
EU ei vaikuta Kelan asiakkaisiin pelkästään sosiaaliturvalainsäädännön kautta.
Euroopan unioni ei kuitenkaan vaikuta Kelan toimintaan ja asiakkaisiin pelkästään sosiaaliturvaa suoraan koskevien poliittisten linjausten tai lainsäädännön kautta. Esimerkiksi palveluiden vapaan liikkuvuuden periaate ja digitalisaatiota koskevat standardit vaikuttavat myös sosiaaliturvalaitoksiin, ja EU:n talousohjaukseenkin liittyy sosiaalinen ulottuvuus.
Ei siis riitä, että Kelan kv-asiantuntijat ja ylin johto seuraavat EU:n kehitystä ja vaikuttavat, missä voivat, vaan EU on kaikkien yhteinen asia. Kelan toimintaympäristönä on EU, sanotaan Kelan strategiassa. Tämä on varmasti todellisuutta myös muissa asiantuntijaorganisaatioissa. Olisiko nyt sen aika, että yhä useammat asiantuntijat ottaisivat EU:n seuraamisen osaksi työarkeaan?
Vastataan ainakin Euroopan tulevaisuutta koskevaan komission kyselyyn! (englanniksi)
* EU:n sosiaaliturvan koordinointiasetukset 883/2004 ja 987/2009 ovat EU-jäsenmaissa suoraan toimeenpantavaa lainsäädäntöä. Näiden asetusten avulla yhteensovitetaan jäsenmaiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaa.