Vuonna 2020 hiilijalanjälkemme pieneni mukaan laskettujen alueiden osalta edellisestä vuodesta vain yhden prosenttiyksikön. Kelan henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2020, ja per henkilö laskettuna hiilijalanjälkemme väheni vain 8,7 prosenttiyksikköä. Lukemat olivat huomattavasti maltillisemmat kuin oletimme. Mistä tämä johtuu?
Olemme laskeneet sisäisestä toiminnastamme aiheutuvan hiilijalanjälkemme vuodesta 2013 alkaen. Mukaan lasketut osa-alueet ovat energiankulutus, matkustaminen, toimistolaitteet, paperinkulutus sekä jätteet. Osa-alueiden sisällä lukemia jää myös laskennan ulkopuolelle, tai ne perustuvat asiantuntija-arvioihin. Olemme kehittäneet laskentaa, ja tavoitteemme on, että se kattaisi mahdollisimman laajan osan toiminnastamme.
Kokonaisuudessaan laskemme vain Kelan sisäisen toiminnan välittömiä suoria päästöjä, joten hiilijalanjälkemme ulkopuolelle jää iso osa ulkoisia vaikutuksiamme, kuten vaikkapa asiakkaan asioinnista aiheutuvat päästöt, tai äitiyspakkauksen tuotteiden valmistuksesta syntyvät päästöt. Viimeksi mainitut päästöt jäävät vieläpä kaukomaiden itsensä taakaksi.
Energiankulutus ennallaan, toimistolaitteiden hankinta kasvoi
Energiankulutus on hiilijalanjälkemme ylivoimaisesti suurin osatekijä. Tässä suhteessa kulutuksessamme ei tapahtunut viime vuonna merkittävää muutosta, sillä muun muassa kiinteistöjen ilmastointia tehostettiin ja lämmön talteenottoa vähennettiin koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Käyttämämme energia oli kuitenkin aiempaa vähäpäästöisempää, mikä vaikutti osaltaan positiivisesti hiilijalanjälkeemme.
Matkustaminen, paperinkulutus ja jätteiden määrä olivat Kelassa vuonna 2020 aiempaa merkittävästi vähäisempiä. Sen sijaan toimistolaitteiden osalta hankintamäärät kasvoivat, kun aiempaa huomattavasti suurempi osa työntekijöistä siirtyi etätöihin. Koronapandemia lisäsi myös Kelan henkilöstömäärää ja siten esimerkiksi laitehankintoja. Lisäksi toimistolaitteille asetetut päästökertoimet nousivat vuonna 2020. Tämä vaikutti toimistolaitteiden hankinnasta aiheutuvaan hiilijalanjälkeen, joka kasvoi merkittävästi.
Siirtyikö ilmastokuormitus työpaikoilta koteihin?
Ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna matkustamisen, paperinkulutuksen ja jätteiden lukemat olivat Kelassa siis varsin positiivisia. Voimmeko toisaalta iloita vaikkapa vähentyneestä jätemäärästä, kun jäte syntyy muualle: esimerkiksi etätöissä olevan henkilöstön itsensä kierrätettäväksi? Se, mikä oli Kelan hiilijalanjäljestä poissa, siirtyi siis joiltain osin päästöksi toisaalle.
Mitkä sitten olivat vuonna 2020 sellaisia toimintamme ilmastovaikutuksia, jotka olivat kokonaisuudessaan pois ilmaston kuormituksesta? Paperia kului vähemmän, kun ihmiset opettelivat tekemään töitä digitaalisesti. Työmatkat jäivät vähemmälle, samoin kuin matkustaminen ylipäänsä. Näistä ainakin voimme positiivisten ilmastovaikutusten näkökulmasta iloita. Listata voi toki myös muita, esimerkiksi verkkoasioinnin kasvusta syntyneitä ulkoisia vaikutuksia.
Työelämässä kohdattiin keväällä 2020 merkittäviä muutoksia, jotka todennäköisesti jäävät vähintäänkin osittain pysyviksi toimintatavoiksi. Toimistotyössä nämä muutokset vaikuttavat ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna melko myönteisiltä. Etä- ja läsnätyön tuleva mahdollinen hybridi vähentää kodin ja työpaikan välistä liikkumisen tarvetta myös jatkossa. Se haastaa merkittävästi myös toimitilojen käyttöä ja niiltä vaadittavia tarpeita.
Lisääntynyt vuorovaikutus verkossa vähentänee työmatkustamisen tarvetta edelleen myös tulevaisuudessa. Todennäköisesti paperinkulutuskin vähenee toimistotyössä koronaa edeltävästä ajasta, kun tietotyöläiset ovat etätyössään tottuneet toimimaan entistä sähköisemmin.
Isona organisaationa Kelan ilmastopäätöksillä on vaikutusta
Kelan hiilijalanjäljen osalta tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Digitalisaation myötä erityisesti ulkoiset vaikutukset Kelan toiminnasta aiheutuvassa hiilijalanjäljessä muuttuvat entisestään. Miltä hiilijalanjälkemme näyttää jatkossa? Entä millaisia ilmastotavoitteita tulemme asettamaan ja millaisilla ilmastoteoilla niihin pääsemme?
Ilmastonmuutos ei tunne valtioiden tai alueiden rajoja. Ilmastotyö koskee kaikkia toimijoita, niin valtion, yritysten kuin virastojenkin (ja toki myös yksittäisten kansalaisten) tasolla. Vaikutusmahdollisuudet ovat toki suuremmat isompien toimijoiden, kuten valtioiden tai vaikkapa EU:n, tasolla.
Meitä kelalaisia on yhteensä noin 8 000. Kela on verrattain iso toimija, ainakin Suomen mittakaavassa. On hienoa, jos myös Kela voi tulevaisuudessa vaikuttaa yhteiskunnassa omilla sopivan kunnianhimoisilla ilmastotavoitteillaan ja ilmastotyöllään.
Tutustu Kelan vastuullisuusraporttiin!
