Sairausvakuutuksen perusteella maksetuista tulonsiirroista kertyy 50 vuodessa huima summa. Esimerkiksi vuonna 2013 sairausvakuutuksesta korvattiin 4,5 miljardilla eurolla sairaanhoitoa, matkakuluja ja ansionmenetyksiä.
Ei ihme, että vakuutus on alusta asti herättänyt intohimoja, ja puhuttaa edelleen.
Dosentti Heikki Niemelä on tutkinut sairausvakuutuksen vaiheita ja koonnut sen kotimaisen historian yksien kansien väliin. Sairausvakuutuksen historia tarjosi myös yllätyksiä.
”Yllättävintä oli ehkä se, miten laajasti sairausvakuus kattaa ihmisen elämänvaiheet vauvasta vanhukseen”, Niemelä pohtii.
Jakolinjat näkyivät pitkään
Sairausvakuutuksen rakentamisessa ovat näkyneet kaikki itsenäisyyden ajan jännitteet ja yhteiskunnan kipukohdat.
Sosialidemokraatit ja ay-liike ajoivat palkansaajien sairausvakuutusta ja maalaisliitto ja maataloustuottajien MTK taas
koko kansan eläkevakuutusta. Tätä tukivat myös oikeistopuolueet ja Suomen Työnantajain Keskusliitto. 1920-luvulla lain voimaantulo kompastui näihin linjaeroihin.
”Suomi oli tuolloin kansallinen maatalousyhteiskunta, jonka talouspolitiikka noudatti vapaata yritteliäisyyttä ja omatoimisuutta korostavaa liberalismia. Maata yritettiin rakentaa talonpoikaisen vision perusteella, ja itsenäistä pienviljelijää pidettiin jonkinlaisena ihanteena. Lisäksi Suomi oli sisällissodan perintönä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti kahtia jakautunut”, Niemelä muistuttaa.
Yleistä sairausvakuutusta ajettiin kuitenkin sitkeästi, ja vuonna 1963 se saatiin läpi.
”1960-luvun alussa paineet puolueita ja työmarkkinajärjestöjä kohtaan olivat kasvaneet niin suuriksi, että uudistus oli vihdoin toteutettava.”
Kompromissista toiseen
Kysymys ansioturvasta ja vähimmäisturvasta on ollut ajankohtainen sairausvakuutuksen alusta asti. Aihe on aikojen saatossa jakanut rajusti poliittisia puolueita myös sisäisesti.
Vuoden 1982 päivärahauudistuksessa palattiin sairausvakuutuksen alkuperäiseen tarkoitukseen, tulonmenetyksen korvaamiseen.
”Ansainta-ajattelu palasi päivärahajärjestelmään, ja sairausvakuutuksen vakuutusperiaate vahvistui. Samalla päiväraha saatettiin ensisijaiseksi työeläkkeisiin nähden. Jollei päivärahauudistusta olisi toteutettu, SAK ja STK olisivat saattaneet toteuttaa sairausvakuutuksen rinnalle työmarkkinavakuutuksen”, Niemelä pohtii.
Sairausvakuutusjärjestelmä rakennettiin aluksi lähinnä teollisuusyhteiskunnan tarpeita varten. Siihen aikaan työntekijät saattoivat luottaa pitkiin työsuhteisiin.
”Yhteiskunta on muuttunut teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi, jolle ovat ominaisia lyhyet ja epävakaat työsuhteet. Sairausvakuutusjärjestelmää kehitettäessä on otettava huomioon, että vakuutuksen kattavuus ja sen etuudet ovat riittäviä”, Niemelä toteaa. ■
Julkaisu: Niemelä H. Yhteisvastuuta ja valinnanvapautta. Sairausvakuutus 50 vuotta. Helsinki: Kela, 2014. ISBN 978-951-669-943-4 (nid.), ISBN 978-951-669-944-1(pdf). Hinta: 25 euroa.
Tilaukset: julkaisut@kela.fi