Perustulokokeilu käynnistyi hyvin intensiivisen valmistelun ja hieman ristiriitaisen keskustelun jälkeen vuodenvaihteessa. Kela arpoi mukaan kokeiluun 2000 työtöntä. Parin vuoden kokeilujakson aikana on tavoitteena selvittää, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kokeilun ehkä yhteiskuntapoliittisesti mielenkiintoisin näkökulma liittyy siihen, miten 560 euron perustulo vaikuttaa työllistymiseen.
Samoihin aikoihin tehtiin muitakin sosiaalipoliittisia keskustelunavauksia. Perustulo on vastikkeetonta, mutta Heikki Hiilamon ja Pasi Moision johdolla työskennellyt tutkijaryhmä uudistaisi sosiaaliturvaa vastikkeelliseen suuntaan. Ryhmän osallistumistulomalli edellyttää tuen saajalta aina jonkinlaista aktiivisuutta.
Muutoinkin sosiaaliturvan uudistamiseen liittyvässä yhteiskuntapoliittisessa puheessa vilisee erilaisia lähestymistapoja, termejä ja malleja, kuten negatiivinen tulovero, perustili ja yleisturva. Kun tarkastellaan eri mallien perusteita, niiden keskeinen jakolinja näyttäisi olevan vastikkeellisen ja vastikkeettoman tuen välillä. Kaikille malleille on yhteistä pyrkimys vähentää byrokratiaa ja uudistaa nykyistä sosiaaliturvajärjestelmäämme kustannustehokkaampaan suuntaan.
Hyväkin malli näyttää tehonsa kuitenkin vasta sitä käytännössä koettelemalla. Ensimmäinen yritys ei aina tuota täydellistä tulosta, vaan malleja ja ideoita pitää kehittää kokemusten perusteella. Keskustelun taustatkin on hyvä tuntea.
Opiskelu ei enää yksin takaa työllistymistä
Nyt käytävän keskustelun perustana olevat ajatukset linjattiin yksiin kansiin jo kymmenen vuotta sitten sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtineessa Sata-komiteassa.
Jo tuolloin todettiin, että vielä 1980-luvulla tasapuoliseksi ja kustannustehokkaaksi arvioitu sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa pikaista uudistamista. Komitean työn tavoitteena oli löytää malleja, joilla turvataan riittävä perusturva, aktiivivaihtoehtoja korostava ansioturva, parannetaan sosiaaliturvan kannustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja selkeytetään sosiaaliturvaa. Tietysti taustalla oli jo tuolloin huoli julkistalouden kestävyydestä. Kaikki tuttuja asioita nykyisistä keskusteluista.
Opiskelu ja sen kautta tapahtuva työllistyminen on ollut yhteiskunnan perinteinen lääke osallistumiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Työmarkkinoiden nopea muutos on haastanut tämän ajattelutavan. Vaikka opiskelu edelleen on varmin tie työmarkkinoille, niin yhä dynaamisemmat ja monimuotoiset työmarkkinat vaativat aisaparikseen sosiaaliturvajärjestelmän, joka luo niin työmarkkinoille pyrkiville kuin siellä oleville tukevan ja turvallisen perustan.
Opiskelu ja työ ovat taanneet osallistumisen ja osallisuuden.
Oli malli mikä tahansa, on vaikea kuvitella, että pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleet henkilöt työllistyisivät tai aktivoituisivat ilman kuntouttavaa työtoimintaa ja erityyppistä sosiaalista kuntoutusta. Raha voi olla myös hyvä kannuste, mutta jos pitkäaikaistyöttömät eivät saa muuta tukea aktivoitumiseen, niin todennäköisesti hyvin harva löytää töitä omatoimisesti.
Perustuloa on jo kokeiltu
Vaikka perustulokokeilu käynnistyi vasta vuodenvaihteessa, käytännössä jonkinlaista esikokeilua on toteutettu jo vuodesta 2014 alkaen työttömyysetuuden suojaosalla. Työtön voi tienata bruttona 300 euroa kuussa, ilman että ansiot vaikuttavat työttömyysetuuden määrään.
Vuoden 2016 aikana työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa sai kuukaudessa keskimäärin 235 000 henkilöä. Heistä noin 3 %:lla ansiot olivat enintään suojaosan verran kuukaudessa.
Jos leikittelemme ajatuksella kokeilusta, jossa suojaosa nostettaisiin 560 euroon, arvion mukaan enintään suojaosan verran kuukaudessa ansaitsevien osuus olisikin jo 6,5 %. Tämä kasvu tarkoittaisi lähes 7 000 ihmistä, jotka saavat myös ansiotuloja työttömyysetuuden päälle.
Suojaosan käytöstä olisi hyvä saada lisää tietoa.
Jos lasketaan vielä lisää, niin suojaosan nosto 300 eurosta 560 euroon lisäisi etuuskustannuksia 10 milj. euroa vuodessa. Jos suojaosa nostettaisiin 700 euroon, lisäkustannus nykytasoon olisi arviolta 17 milj. euroa. Toisaalta sen työttömiä aktivoivat ja osallisuutta lisäävät vaikutukset eivät näy näissä numeroissa – ainakaan välittömästi.
Näihin laskelmiin liittyy monia oletuksia ja epävarmuuksia. Myös suojaosan käytöstä olisi hyvä saada tarkempaa tietoa, myös ansiopäivärahapuolelta. Mutta jos perustulokokeilun ja mahdollisen osallistumistulokokeilun tavoite on saada tietoa työttömyysetuuksia saavien aktivoitumisesta, suojaosan tilapäinen nosto tarjoaisi siihen yhden mahdollisuuden.
