Perustoimeentulotukea sai vuonna 2022 noin 355 000 henkilöä eli reilu kuusi prosenttia väestöstä. Kyseessä on viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tarkoitettu tuki, josta on tullut merkittävälle osalle sen saajista pidempiaikainen tukimuoto.
Perustoimeentulotuki täydentää yleensä muita kotitalouden saamia etuuksia. Siitä ja muista etuuksista syntyy sekä saajan että Kelan kannalta monimutkainen kokonaisuus. Ihminen saattaa esimerkiksi tarvita vuokran maksuun kolmea tai neljää eri tukea, ja tarpeellisten lääkemenojen kattaminen voi edellyttää pitkäaikaista toimeentulotukiasiakkuutta. Toimeentulotuen tarpeen pitkittyminen on yksi merkki siitä, etteivät ensisijaiset etuudet ja hyvinvointivaltion palvelut aina kykene vastaamaan tavoitteisiinsa.
Toimeentulotukea saavat hyvin eri tilanteissa olevat ihmiset: saajissa on esimerkiksi nuoria, vanhuksia, työttömiä, pitkäaikaissairaita ja maahanmuuttajia. Lähes kaikki saavat myös jotain muuta Kelan etuutta.
Osalla ihmisistä on laajempi sosiaalihuollon ja muiden palvelujen tarve, ja heidän kanssaan työskentelee yhteistyössä useampi viranomainen, jolloin asiakastietoja koskevan yhteisen tietopohjan tarve korostuu. Osa taas tarvitsee pelkkää taloudellista tukea.
Eri asiakasryhmien tarpeet pitäisi tunnistaa nykyistä selkeämmin, jotta toimeentulotuen kehittäminen ei olisi liian järjestelmälähtöistä. Selkeytystä kaipaa myös se, mitä lakiin kirjatut tavoitteet tuen viimesijaisuudesta ja väliaikaisuudesta lopulta tarkoittavat.
Toimeentulotukea saavat ihmiset kohtaavat osin keskenään ristiriitaisia odotuksia ja tavoitteita, jotka johtuvat useista yhtä aikaa sovellettavista säännöksistä. Yhteiskunta haluaa samaan aikaan taata riittävän toimeentulon, mutta myös ohjata ihmisiä pois viimesijaiselta tuelta. Ensisijaisen ja viimesijaisen järjestelmän sääntöjä ei ole suunniteltu yhdessä. Toimeentulotuessa esimerkiksi huomioidaan paljon myös lääkemenoja, mikä kertoo siitä, että ne eivät muutoin tule tarpeen mukaisesti huomioiduiksi.
Perustoimeentulotukeen liittyy erityisen paljon byrokratiaa ja kannustinongelmia, ja sitä voi pitää poikkeuksellisen haasteellisena sosiaaliturvan osakokonaisuutena. Kehittämistarpeita on tunnistettu muun muassa tiedon liikkumisessa viranomaisten välillä ja toimeentulotukioikeuden arvioinnissa tehtävän laskelman roolin täsmentämisessä. Laskelma määrittelee osaltaan sen, missä määrin perustoimeentulotuki on puhtaasti laskennallinen tuki ja missä määrin sen myöntämisessä voidaan käyttää harkintaa.
Kela ja hyvinvointialueet voivat vastata yhteistyöllä osaan toimeentulotuen kehittämistarpeista. Lainsäädäntömuutoksiakin tarvitaan, jotta toimeenpanijoilla olisi riittävä lainsäädännön tuki tehdä asiakkaan oikeuksia koskevaa harkintaa lakiin perustuen. Tuen saamisen perusteiden pitäisi tulla suoraan lainsäädännöstä.
Toimeentulotukea saavat ihmiset ansaitsevat sen, että kehittämistä jatketaan päättäväisesti ja johdonmukaisesti.
**
Yksi Kelan tavoitteista seuraavalle hallituskaudelle on auttaa tekemään toimeentulotuesta asiakkaille selkeämpi. Lue lisää Kelan hallitusohjelmatavoitteista Kelan verkkosivuilta.
Jos upotus ei näy, voit katsoa videon suoraan YouTubesta. Saat videoupotuksen näkyviin, kun hyväksyt evästeet. Voit muokata evästeasetuksiasi tästä linkistä.
