Jännitimme työpaikalla jo 20 vuotta sitten hallitusneuvotteluja ja odotimme tietoja hallitusohjelmasta. Miten käy toimeentulotuen, tuleeko se Kelan hoidettavaksi vai ei?
Odotusta siivittivät erilaiset spekuloinnit siitä, mitä johtopäätöksiä päättäjät vetävät toimeentulotukikokeilusta, joka oli asiakkaiden ja Kelan näkökulmasta onnistunut. Lopulta poliitikot eivät olleet valmiita siirtämään toimeentulotuen käsittelyä Kelan hoidettavaksi. Pelättiinkö eniten menojen kasvua, Kelan aseman vahvistumista vai oltiinko haluttomia irrottamaan raha sosiaalityön keinovalikoimasta? Meitä harmitti, sillä olimme olleet valmiit ottamaan toimeentulotuen Kelan hoidettavaksi.
Silloinen työpaikkani, Kelan Lieksan toimisto, oli mukana toimeentulotukikokeilussa 1995–1996. Tuota kokeilua on hyvä muistella, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan vuoden 2017 alusta. Kunnilta siirrettiin Kelan hoidettavaksi 90-luvulla yleinen asumistuki, lapsilisät ja lasten kotihoidontuki. Asiat hoidettiin tehokkaasti Kelan tietotekniikan, sujuvien prosessien ja osaavan henkilökunnan avulla. Luottamus Kelan kykyyn hoitaa sosiaalietuuksien käsittely ja maksaminen kasvoi. Luonnollinen jatkumo olisi ollut toimeentulotuen siirtäminen Kelan hoidettavaksi.
Toimeentulotukikokeilu herätti kelalaisissa innostusta ja samalla epäröintiä siitä, osaammeko hoitaa toimeentulotuen ja mikä muuttuu asiakaspalvelussa. Innostuneisuus kumpusi siitä, että asiakkaan kannalta pidettiin erinomaisena yhden luukun periaatetta. Sekä asiakas että yhteiskunta voittavat, kun asiakas toimittaa asiapaperit yhteen paikkaan ja saa etuutensa yhdellä käsittelyllä. Kelassa oli tieto ensisijaisten etuuksien tilanteesta, ja toimeentulotuen laskenta oli helppoa sen perusteella. Tämä fakta oli maalaisjärjellä hyvin ymmärrettävä. Miten oli varaa kahden luukun käsittelyyn? Kokeilun jälkeen taas soiteltiin Kelan ja sosiaalitoimen välillä tietoja vaihtaen.
Miten oli varaa kahden luukun käsittelyyn?
Etukäteen henkilökunta jännitti, tuleeko toimistoon toimeentuloasiakkaiden mukana rauhattomuutta ja turvattomuutta. Pelättiin virtsalle haisevien metsien miesten tai arvaamattomien huumehörhöjen asiointien lisääntyvän. Vaikka fakta oli se ja on edelleen, että toimeentulotukiasiakkaista lähes kaikki ovat jo entuudestaan Kelan asiakkaita. Kuinkas sitten kävikään? Asiakasvirrat soljuivat kuten ennenkin ilman huomattavaa muutosta.
Kokeilun aikana teimme asiakkaille toimeentulotukipäätöksiä ja siihen liittyviä etuuspäätöksiä asiointitilanteen aikana, mikäli mahdollista. Asiakas sai siis päätökset mukaansa. Nopeaa vai mitä? Tuolloin 1990-luvulla niin hakemukset kuin päätökset kulkivat vielä paperilla. Varmasti 2017 suuri osa toimeentulotukihakemuksista tulee Kelaan sähköisesti asiointipalvelun (kela.fi/asiointi) kautta. Kelan toimistoon ei tarvitse kävellä täyttämään hakemuslomaketta.
Kokeilun aikana taivastelimme ensisijaisten etuuksien tason mataluutta, joka automaattisesti oikeuttaa toimeentulotukeen. Mitä järkeä? Mielekkyys oli kaukana, kun tehtiin työmarkkinatuki- tai minimivanhempainpäivärahapäätös ja sen lisukkeeksi aina täydentävä toimeentulotukipäätös. Myös rangaistuksen luonteiset karenssit – vaikkapa työttömyysetuuksissa – menettivät merkityksensä, kun sama taho epäsi yhden etuuden ja myönsi toisen (jopa suuremman) tilalle. Silloin ajattelimme, että toimeentulotuen siirto Kelaan väistämättä johtaisi ennen pitkää sosiaaliturvan uudistamiseen kohti perustuloa.
Kahdenkymmenen vuoden jahkailun jälkeen toimeentulotuen perusosa siirtyy Kelan hoidettavaksi. Hallitusohjelman mukaan perustuloa aiotaan kokeilla. Vettä ehti virrata kotvan Pielisjoessa ennen toivottua lopputulosta. Pian voinemme ilmoittautua mukaan perustulokokeiluun!
