Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
4.2.2015

Tavoitteena laadukkaat lausunnot

Kela uudistaa lääkärinlausunnot ja -todistukset. Uusissa lausuntopohjissa käytetään hyväksi monivalintakysymyksiä.
Teksti Laura Kosonen | Kuvat Aleksi Poutanen

Leppävaaran terveysaseman ylilääkäri Tuomo Lehtovuori Espoosta on varovaisen toiveikas. Hän on tutustunut Kelan luonnokseen uudeksi sähköiseksi lääkärin B-lausunnoksi.

Lääkärinlausuntojen ja -todistusten uudistaminen on osa terveydenhuollon tietojen sähköistämisen mammuttihanketta. Lausuntouudistus kulkee käsi kädessä Kanta-palvelujen laajentamisen kanssa.

”Lausuntojen sähköistäminen on ehdottomasti hyvä asia. Lomakepohjien käytettävyyteen täytyy kiinnittää huomiota, kun järjestelmää ajetaan sisään”, Lehtovuori sanoo.

Lomake ohjaa ja neuvoo

Uusissa lääkärinlausunnoissa ajattelutapa muuttuu: pelkästään vapaasti muotoiltujen perustelujen sijaan lääkäri täyttää strukturoidun sähköisen lomakkeen, joka ohjaa ja neuvoo käyttäjäänsä.

”Moni lausunto voidaan tehdä siis pitkälti hiirtä käyttämällä ja vaihtoehtoja valitsemalla. Toki tarvitaan myös tilaa avoimille vastauksille. Esimerkiksi työkykyä on vaikea arvioida monivalintakysymyksillä”, sanoo hallintopäällikkö Petri Lemettinen Kelasta. Hän koordinoi Kelassa lääkärinlausuntojen ja -todistusten uudistushanketta.

Lakiasetuksen mukaan kaikkien Kelan lääkärinlausuntojen tulee olla Potilastiedon arkistossa vuoden 2016 loppuun mennessä. Tulevaisuudessa lausunnot ovat entistä enemmän tietosisältöjä, jotka liikkuvat automaattisesti tietojärjestelmissä. Visio on, että Kela pystyisi joissakin etuuksissa tekemään automaattipäätöksen verkkopalvelun tietojen perusteella.

Virheet vähenevät

Tarvetta lääkärinlausuntojen uudistamiseen on ollut vuosikausia. Kelaan tulee vuosittain noin 1,2 miljoonaa lääkärinlausuntoa erilaisten etuushakemusten liitteeksi. Lausuntojen laatu vaihtelee, ja etuuskäsittelijät joutuvat usein pyytämään tarkentavia tietoja. Tämän vuoksi hakemusten käsittely viivästyy.

Kelan näkökulmasta lausuntouudistuksen tavoitteena on, että Kelaan saadaan hyvin ja oikein täytettyjä lausuntoja.  Tällöin lisäselvityspyyntöjä tarvitaan vähemmän, ja asiakas saa päätöksen nykyistä nopeammin. Myös virheellisten etuuspäätösten arvioidaan vähenevän.

Tarkoituksena on, että lausuntopohja olisi lääkärille mahdollisimman helposti täytettävä.

”Lainsäädännön edellytykset säilyvät samana, eli Kelan täytyy saada ratkaisujen perusteeksi samat tiedot kuin ennenkin”, Petri Lemettinen huomauttaa.

Ylilääkäri Tuomo Lehtovuori arvioi, että aluksi lausuntopohjan täyttäminen vie lääkäriltä enemmän aikaa kuin lausunnon kirjoittaminen vanhaan malliin.

”Ajankäyttöhyöty ei tule lomaketta täytettäessä vaan myöhemmin, eli täyttämiseen käytetty aika näkyy lopputuloksessa. Uudella pohjalla pitäisi tulla nykyistä tasalaatuisempaa jälkeä.”

Lehtovuori toivoo, ettei kaikkea tietoa yritettäisi pusertaa monivalintakysymyksiksi. Vapaat tekstiosiot ovat lääkäreiden näkökulmasta tärkeitä.

”Kaikkeen ei voi vastata kyllä tai ei. Jos ohjelman täppäviidakko on liian monimutkainen, lääkäri saattaa eksyä sinne. Liikkeelle kannattaa lähteä mahdollisimman yksinkertaisella versiolla ja kehittää sitä käyttäjäkokemusten perusteella”, Lehtovuori ehdottaa.

Seuraavaksi käytännön testaukseen

Erilaisia lääkärinlausuntoja ja -todistuksia on yhteensä yhdeksän. Niiden sisältö on uudistettu työpajoissa useiden asiantuntijoiden voimin. Kela on järjestänyt yliopistosairaalapaikkakunnilla katselmointitilaisuuksia, joissa lääkärit ovat voineet kommentoida lomakepohjia. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä satoja lääkäreitä.

”Kommentteja on tullut paljon, ja lääkärit ovat olleet tyytyväisiä, että kentän mielipidettä kuunnellaan. Lausuntopohjiin on toivottu paljon sellaista automaatiota, joka ei vielä nykytekniikalla ole mahdollista. Toivomukset ovat kuitenkin ehdottomasti jatkokehittelyn arvoinen asia”, Petri Lemettinen kertoo.

Kelan osalta lausuntojen uudistusurakka alkaa olla lopuillaan. Uudet lomakkeet päätyvät ensiksi hyväksyttäväksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koodistopalveluun. Ensi vuonna alkaa lomakkeiden testaus käytännössä potilastietojärjestelmissä, joita Suomessa on useita kymmeniä erilaisia. Testaus vie arviolta reilun vuoden.

Lääkärintodistus Kelaan sähköisesti

Lahden terveyskeskuksen päivystysyksiköissä on syyskuun puolivälistä lähtien pilotoitu lääkärintodistusten välittämistä Kelaan sähköisesti. Tässä vaiheessa välitetään vain A-lääkärintodistusta eli sairauslomatodistusta lyhyestä työkyvyttömyydestä.

Kun lääkäri tallentaa A-todistuksen Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon, se voidaan asiakkaan suostumuksella lähettää samalla suoraan Kelaan sairauspäivärahan hakemista varten. Asiakas saa lisäksi tulosteen A-todistuksestaan toimitettavaksi työnantajalle.

Päivärahahakemukseksi riittää, että työnantaja ilmoittaa asiointipalvelussa sairausloma-ajalta maksetun palkan. Jos asiakas ei ole työssä tai ei saa palkkaa sairausajalta, hän täyttää hakemuksen itse.

”Järjestelmä tukee sähköistä asiointia. Aiemmin hakemuksen liitteeksi on pitänyt toimittaa paperinen tai skannattu versio lääkärintodistuksesta”, huomauttaa suunnittelija Päivi Haapakoski Kelan Terveysosastolta.

Säästöt skannauksesta

Kokeilun alussa Kelaan on tullut noin 10 sähköistä A-todistusta päivässä. Teknisesti järjestelmä on toiminut hyvin. Kokeilu kestää vuoden loppuun, ja marraskuussa mukaan liittyi yksiköitä myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä.

Sähköinen lääkärintodistus voidaan lukea Kelassa automaattisesti. Perinteiset todistukset joudutaan skannaamaan ja indeksoimaan etuuskäsittelyä varten.

”Se on pitkälti käsityötä. Syntyy säästöjä, kun tiedot voidaan lukea automaattisesti”, Haapakoski sanoo.

Lääkärintodistusten sähköinen välittäminen ei ole lakisääteistä. Sen käyttöönotto vaatii päivityksen potilastietojärjestelmiin.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje