Johanna Hytönen [00:00:09]: Lämpimästi tervetuloa Suoraan sosiaaliturvasta -podcastiin. Minä olen Johanna Hytönen Sosiaalivakuutus-verkkomediasta. Täällä kanssani keskustelemassa ovat tänään Marjukka Turunen, lainsäädäntöjohtaja Kelasta, Timo Lunden, ratkaisukeskuksen päällikkö Kelasta, sekä Ulla Tiainen, projektipäällikkö Siun soten -työkykyhankkeesta, jossa Kela on ollut tiiviisti mukana. Ulla, sinä tulet puhelinyhteydellä tähän mukaan. Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan keskustelijat.
Marjukka Turunen [00:00:39]: Kiitos.
Timo Lunden [00:00:39]: Kiitos, kiitos.
Ulla Tianen [00:00:40]: Kiitos.
JH [00:00:41]: Me elämme nyt ihan viime hetkiä ennen kuin soteuudistus muuttuu todeksi hyvinvointialueilla. Uudistukselle on asetettu kovia tavoitteita: palveluiden saavutettavuus, alueiden tasapuoleisuus, hyvinvoinnin lisääntyminen. Esimerkiksi soteuudistuksen sivuilla todetaan, että uudistuksessa painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan sekä asiakaslähtöisyyteen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Yhteistyö tarkoittaa, että esimerkiksi teemallisia tapahtumia sekä tiedon jakamista julkisen sektorin järjestön yhteistyön hyvistä käytännöistä ja toimintamallista. Kuulostaa hienolta. Miten tämän pitäisi näkyä ihan tavalliselle sotepalvelujen käyttäjälle?
MT [00:01:23]: Ehkä voisin aloittaa tästä asiasta. Mehän kaikki olemme sotepalveluiden käyttäjiä, eli meitä kaikkia koskettaa tämä tuleva iso muutos vuodenvaihteessa, kun sotepalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille kunnilta. Ainakin itse toivon, että palveluiden saatavuus, ja tietenkin vaikuttavuuspuoli on todella tärkeä, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus paranee siten, että hyvinvointialueet ovat laajempia kokonaisuuksia ja niitä on vähemmän kuin kuntia tällä hetkellä, ja sitä kautta varmaan voima saadaan käytännön arkeenkin, toivon mukaan, jollakin aikavälillä, mutta täytyy muistaa, että tämä on laaja hallinnollinen uudistus, ja toiminnallista uudistustakin on viety tässä erilaisten hankkeiden myötä jo eteenpäin pitempään. Kestää vielä aikansa, että ollaan siinä tilanteessa, että se alkaa näkyä sitten varsinaisille, meille kaikille sotepalveluiden käyttäjillekin.
JH [00:02:18]: Kiitos, Marjukka. Ulla, miltä tuntuu Siun soten näkökulmasta?
UT [00:02:22]: Meillähän on Siun sotessa sillä tavalla hyvä tilanne, että meillä on monialaista yhteistyötä tehty esimerkiksi Kelan kanssa jo todella pitkään, ja olemme, en sano, että etumatkalla, mutta olemme hyvässä vaiheessa siinä, että käytännön yhteistyötä tehdään jo todella laajasti hyvinvointialueen ja Kelan välillä, ja on tehty myös tässä työkykyhankkeessa paljon töitä sen eteen, että palveluiden saanti ja vaikuttavuus olisivat nimenomaan asiakkaan näkökulmasta, palvelut olisivat helposti saatavilla, asiakas tietäisi, mitä palveluita hän voi käyttää, mutta myös ammattilaisilla olisi tietoa siitä, mitä palveluita on asiakkaalle mahdollista myötää.
JH [00:03:00]: Timo, sinä olet toiminut yhteyshenkilönä, eikö niin, mitä se käytännössä tarkoittaa?
TL [00:03:06]: Yhteishenkilön rooli juuri tähän muutokseen ja hyvinvointialueeseen tulemiseen perusteltu ja ajateltu Kelassa. Tähän kuuluu se, että me olemme tietyllä tavalla linkkinä tai kontaktina Kelaan, että kun kysymyksiä arjen yhteistyöstä, teknisistä asioista tulee esille hyvinvointialueella, niin me olemme tällainen tietty helppo oven avaaja. Meillä ei ole vastauksia itsellämme yhteyshenkilönä, mutta me tiedämme kontaktiverkkojemme kautta, keneltä vastauksia saa ja kenen kanssa pitäisi palaveerata Kelassa. Tällainen yhteyshenkilö ja asiantuntijoiden yhteensovittaja me olemme.
JH [00:03:44]: Kuulostaa hyvältä ja todella tärkeältä.
TL [00:03:45]: On. Nyt huomaa, että pian ollaan siinä lähtölaukauksessa, 1.1.23, niin huomaa, että yhteydenotot ovat tiivistyneet myös meidän puoleltamme. Me olemme tehneet yhteyshenkilönä, pyydämme tietoja, selvitämme asioita ja niin edelleen hyvinvointialueelta.
JH [00:04:01]: Miten haluaisit, että juuri sinun työsi, mitä teet, näkyy asiakkaille?
TL [00:04:07]: Mitä paremmin me hoidamme ensi vuodenvaihteen, niin sitä vähemmän se näkyisi asiakkaille, että asiat hoituisivat niin kuin ennenkin ja kaikki menee oikein ja etuudet ja muut asiat toimivat niin kuin toimivat aikaisemmin. Sitten, niin kuin Marjukka sanoi, ehkä kehitystyö alkaa sitten oikein vauhdilla, kun on päästy ensin tämän vuodenvaihteen yli. Kaikki isot, tekniset erilaiset rekisteröinnit, tilinumeron muutoksiin ja kaikkiin, mihin ne vaikuttavat, kun ne saadaan kunnolla kuntoon, sitten muutkin alkavat rullata sen jälkeen.
JH [00:04:38]: Kuulostaa hienolta. Mitä se kehitys, mitä kohti mennään, mitä se voi olla sitten?
TL [00:04:42]: Tähän Marjukka pystyy paremmin vastaamaan.
MT [00:04:47]: Ihan tuota samaa, mitä Ulla toi esille, että meillähän on todella hyviä toimintamalleja tällä hetkellä niin sanotusti tuotannossa käytössä jo monien eri toimijoiden kanssa eri alueilla, mutta itse ainakin toivoisin, että tämä monialainen yhteisen asiakkaan ympärillä käytävä yhteistyö laajenisi tästä vieläkin voimakkaammin sellaiseksi kansalliseksi malliksi. Sitä monialaista työtä me teemme. Siinä on hyvin yksinkertainen idea, eli kokoonnutaan yhteen fyysisesti tai virtuaalisesti, tietyillä mekanismeilla, tietyillä toimintamalleilla käymään läpi asiakkaan asiaa joko asiakkaan kanssa tai ilman asiakasta. ja saadaan tuotettua näin ollen sitä hyvää, että me saamme oikeat etuudet ja oikeat palvelut tuotettua asiakkaalle oikea-aikaisesti. Tämä on sellainen yhteiskunnallisesti merkittävä asia siinä mielessä, että tämä varmasti laajetessaan tuo mukanaan myös kustannussäästöjä, kun meidän asiakkaamme eivät pyöri väärissä prosesseissa ja palveluissa ja toistuvasti hae sitä jotakin, mitä he eivät itse tiedä välttämättä, mikä on se oikea paikka.
JH [00:05:51]: Mitä, Ulla, haluaisit, että sieltä teiltä lähtisi ehkä koko maan käyttöön tai hyvinvointialueiden käyttöön?
UT [00:05:58]: Oli niin jotenkin ihana kuunnella Marjukan puheenvuoroa, ja olen täysin samaa mieltä. Toivoisin, mitä meidänkin työkykyhankkeessa ja mitä valtakunnallisestikin on nyt kehitetty, on nämä työkyvyn tuen tiimit, eli tiimissä olisi moniammatillisesti edustus, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, Kelasta ja työllisyyspalveluista, ja yhdessä kokoonnuttaisiin keskustelemaan asiakkaan läsnä ollessa tai sitten paperikonsultaatiossa, mitkä haasteet ovat ja miten niitä pystyttäisiin yhdessä ratkaisemaan ilman sitä, että jokainen miettisi itsekseen, jolloin syntyy päällekkäistä työtä, ja myös asiakas on epätietoinen siitä, miten hänen tilanteensa etenee.
JH [00:06:36]: Jos ajatellaan kehitystyötä pitkän päälle, jos katsotaan vuodenvaihdetta vielä pidemmälle, minkä asioiden pitäisi toteutua, että päästään hyötymään näistä, tulee kustannussäästöjä ja muuta mahdollisuutta hyödyntää?
MT [00:06:52]: Minä näkisin ainakin, että me tarvitsisimme lainsäädäntötyötä, ja toivon mukaan tätä asiaa nyt edistetään eri tahoilta meidän tulevaan hallitusohjelmaan. Tämä on sellainen asia, jota vastaan kenelläkään ei varmaankaan ole paljoa sanomista. Toisaalta tietenkin sitten se, että tämä edellyttää panostusta, resurssointia, osaamista siihen tiettyyn ensikohtaamiseen tai -kontaktiin asiakkaan kanssa tai siihen, kun käydään monialainen keskustelu muiden toimijoiden ja kenties asiakkaankin kanssa. Meille on tulossa nyt vuodenvaihteesta soten järjestämislaki, jonka 10 § edellyttää, että eri valtionhallinnon ja järjestöpuolen ja muiden toimijoiden täytyy tehdä yhteistyötä asiakkaan palvelupolkujen sujuvoittamiseksi ja asiakkaan etuuksien ja palveluiden yhteensovittamiseksi. Me näemme hyvin vahvasti Kelana, vaikkei meitä siellä erikseen mainitakaan, olemme kyllä mukana, ja tämä velvoittaa meitä ihan yhtä lailla kuin muitakin toimijoita.
JH [00:07:58]: Otetaan tässä vaiheessa yhteyksiä Oulun suuntaan. Siellä meillä on puhelimessa Kelan pohjoisen vakuutuspiirin toimeentuloturvaetuuksien ratkaisukeskuksen ratkaisupäällikkö, Sari Kenttä. Tervetuloa mukaan keskusteluun.
Sari Kenttä [00:08:12]: Kiitokset, ja hei vain kaikille.
JH [00:08:15]: Teillä on ollut jo pitkään hyvää yhteistyötä Oulussa eri toimijoiden välillä, yhteistyötä kovasti perätään aina Kelan ja kuntien välillä, on perätty tähän asti, ja nyt tietysti toivotaan, että hyvä yhteistyö jatkuu. Miten teillä nämä hyvät paikalliset verkostot ovat syntyneet?
SK [00:08:30]: Joo, on totta, että todellakin hyvinvointialueet ovat Kelalle todella tärkeitä yhteistyökumppaneita, meillä on yhteisiä asiakkaita, ja me tuemme toistemme työtä asiakkaiden etu edellä. Koen itse, pidän todella paljon palveluekosysteemiajattelusta. Yhteisövaikuttavuuden systeeminen ajattelu on Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla Kelassa ja eri toimijoiden kanssa. Se, mitä palveluekosysteemi tarkoittaa, tarkoittaa sitä, että meillä eri toimijoilla on yhteisiä asiakastavoitteita, eli asiakkaiden hyvinvointia Kela ei yksin voi tuoda, vaan tähän tarvitaan kumppaneita: hyvinvointialueita, kuntia, TE-toimistoja ja niin edelleen. Se, että me pääsemme niihin tavoitteisiin, edellyttää kaikkien saumatonta yhteistä toimintaa. Tällaisessa ympäristössä tällaiset tiiviit hyvät paikalliset verkostot syntyvät. Nähdään, että meillä on yhteinen asiakas, jolla on usein monimutkaisiakin ongelmia, niin tarvitaan useita toimijoita näitä ongelmia ratkaisemaan.
JH [00:09:40]: Muistan, että teillä on erityisesti pidetty huolta siitä, esimerkiksi nuorten kanssa, että yhteyshenkilöt eivät vaihdu koko ajan, vaan mahdollisuuksien mukaan sama yhteyshenkilö jatkaisi asiakkaan kanssa.
SK [00:09:54]: Kyllä, juuri näin. Nuorten sosiaalipalvelujen kanssa teemme todellakin tiivistä yhteistyötä. Meillä on nimetyt Kelan omat työntekijät nuorille, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Olemme käyneet yhteisiä asiakaskriteereitä kumppaneidemme kanssa, ja silloin pyritään sellaiseen palveluun, että ei luukuteta asiasta vaan hoidetaan asiakkaan palvelutarve yhdellä kertaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sellaista, että Kelan palveluja tuodaan kumppanin tiloihin tai meillä on todellakin näitä, mainitsit nimetyistä yhteyshenkilöistä, oma työntekijöitä asiakkaalle, jolloin verkosto asiakkaan ympärillä on helppo rakentaa.
JH [00:10:40]: Millä tavalla te sitten aiotte hyvinvointialueiden tultua hyödyntää tätä hyvää yhteistyötä? Miten se saadaan säilymään?
SK [00:10:47]: Me olemme tässä valmistelussa yhteen ääneen todettu se, että hyvää ja toimivaa yhteistyötä ei missään tapauksessa kannata hukata. Meillä on paljon hyviä toimintamalleja päivittäisessä työssä, ja me nyt sitten päivitämme tähän uuteen tilanteeseen. Pohjois-Pohjanmaalla kuvataan asiakkaan palvelupolkuja juuri tällaisesta systeemisestä ajattelusta. Tämä on todella tärkeää työtä, että olemme kaikki toimijat siinä mukana. Meillä on Kelassa sellainen slogan, että me autamme kaveria onnistumaan. Se koskee tätä kumppanityökaveriakin, eli mietimme, millä tavoin me voimme Kelassa varmistaa, että se kaveri, se kumppani, se hyvinvointialue saa parhaan mahdollisen lähdön uuteen tilanteeseen ja miten me voimme siinä auttaa.
JH [00:11:44]: Mitä haluaisit erityisesti säilyttää tästä yhteistyöstä? Onko tämä esimerkiksi se juttu, vai miten?
SK [00:11:52]: Juuri näin, kyllä. Vaikea nostaa mitään yksittäistä asiaa. Se on tämä systeemisen ajattelun vahvistuminen palveluiden kehittämisessä. Meillä on tiettyjä asiakkaita, jotka todellakin tarvitsevat useita palveluita vaikeissa elämäntilanteissaan, ja silloin tällainen, ei asiakkaiden loukuttaminen, vaan yhteinen työ, yhteinen tekeminen on äärimmäisen tärkeää ja asiakkaiden edun mukaista.
JH [00:12:21]: Hyvinvointialueille on asetettu aika kovia tavoitteita. Palveluiden ja niiden saatavuuden pitäisi parantua. Miten Kela voi tukea hyvinvointialueita?
SK [00:12:32]: Hyvin monella tapaa. Jos mietitään tätä soteuudistuksen tavoitetta, ihan tätä perustavoitetta, on se, että peruspalvelut vahvistuvat, me vahvistamme peruspalveluita, eli me tavallaan haemme niihin raskaampien palveluiden tarpeen nousua vahvistamalla peruspalveluita, ja tässä Kelalla on hyvin merkittävä rooli. Esimerkiksi Kelan asiakasohjauksella nimenomaan peruspalveluihin, me vahvistamme peruspalveluiden palvelutarjontaa. Esimerkiksi jos meillä herää asiakkaasta huoli, me hyvin matalalla kynnyksellä ohjaamme asiakkaan sosiaalipalveluihin varhaisessa vaiheessa, ettei pienestä vaivasta kasva asiakkaalle suuri vaiva. Ehkä yksi esimerkki nimenomaan peruspalveluiden vahvistamisesta ja tukemisesta voisi olla ikäihmisten palvelut. Siellä tuetaan kotona tapahtuvaa hoitoa. Esimerkiksi tätä palvelukokonaisuutta Kela tukee omaishoitajien kuntoutuksella, mitä Kela järjestää.
JH [00:13:40]: Minkälaisia terveisiä sinulla olisi tähän loppuun vielä hyvinvointialueiden ja sotealan päättäjille? Minkä asioiden pitää toteutua, jotta hyvinvointialue toimii hyvin?
SK [00:13:53]: Kyllä se on yhteinen tekeminen. Lainsäädännössä taitaa olla ihan pykälä, että kootaan asiakkaan palvelut yhteen. On tärkeää, että meidän asiakkaamme saavat hyvää palvelua, ihan kuka tahansa siinä on tuottajana. Me tarvitsemme toisiamme siinä. On selvää, että kyse on mittavasta muutoksesta, ja välttämättä kaikki asiat eivät ole ihan valmiina ihan silloin tammikuun alussa, muta me käymme läpi yhdessä ne kaikkein kriittisimmät asiakkaita koskevat asiat ja valmistetaan ne ja kehitetään tätä toimintaa yhdessä aina yhteisistä asiakkaiden palvelutarpeista lähtien.
JH [00:14:30]: Loistavaa, kiitos. Tosi hyvä loppukaneetti.
MT [00:14:42]: Sitten tähän monialaiseen yhteistyöhön pitäisi kytkeä siihen velvoitteeseen myös asiakastietojen vaihtoon liittyvät lainsäännökset. Meillä on monialaista yhteistyötä koskevia säännöksiä vähän pistemäisesti eri puolilla lainsäädäntöä, on TYP-toimintaa, on sotetoimintaa ja tämän tyyppisiä, mutta se täytyisi saada laajennettua, koska me emme voi oikeastaan sanoa, mikä asiakas on se, joka hyötyy tai tarvitsee tätä monialaista yhteistyötä. Sen pitäisi lähteä asiakkaan näkökulmasta, että meillä asiakastieto on valitettavasti tällä hetkellä hyvin pitkälle monessa tilanteessa asiakkaan itsensä kuljettamana. Me tarvitsisimme siihen säädöstyötä, että ministeriöiltä nyt kaipaisin aktiivista otetta, ja horisontaalista tässä tarvitaan, STM, TEM, OKM ja monialaisesti valmistelutyötä ja säädöstyötä pitäisi tehdä.
TL [00:15:33]: Käytännön työssä juuri nämä asiat, joista Marjukka sanoi, huomaa, että ne ovat hyvän työn hidaste ja este. Se pitäisi saada hoidettua jossain vaiheessa.
JH [00:15:48]: Aivan. Joo.
UT [00:15:49]: Olen täysin samaa mieltä, ja tietenkin meilläkin esimerkiksi tässä työkykytiimissä, kun moniammatillisesti kokoonnutaan, niin haaste on se, että tietenkin asiakkaan luvalla tietoja saa aina vaihtaa, mutta meillä kaikilla eri toimijoilla on omat suostumuslomakkeensa, ja mikä niistä käy sitten aina kenelle toiselle toimijalle, eli siinä tosiaan hukataan paljon aikaa ja tietoa, kun sitä ei voida siirtää sille toiselle toimijalle, jolloin voidaan tehdä päällekkäisiä ratkaisuja, lähteä eri polulle kuin mitä on jo sovittu, koska ei asiakas itse välttämättä muista tai tiedä tai osaa kertoa, missä kaikissa palveluissa hän on ehkä käynyt tai mitä ammattilaisia tavannut, vaan nimenomaan ammattilaisten tehtävänä on sitten etsiä tietoa.
TL [00:16:31]: Hankalassa elämäntilanteessa kuukausi on jo pitkä aika. Jos tällaisten asioiden takia hukataan aikaa, se ei ole mikään pieni asia.
MT [00:16:40]: Juuri näin, ja monialaiseen vuoropuheluun ja sen käymiseen, minuakin havahdutti asia, kun me olemme käyneet tätä läpi meilläkin ja muuallakin ja yhteisesti, niin tämä, että on tärkeä huomata, että yhteisessä keskustelussa kaikkien toimijoiden prosessit käynnistyvät yhtäaikaisesti. Sehän nopeuttaa valtavasti sitä, että ei tapahdu niin, että asiakas tulee ensin esimerkiksi sosiaalihuollon palveluihin, jonka jälkeen hän siirtyy hakemaan jotakin Kelaan, jonka jälkeen hän siirtyy taas seuraavaan toimijaan, jolloin prosessit menevät asiakkaan näkökulmasta yhtä pötköä pitkin, kun sitten ne saataisiin tavallaan viuhkamaisesti käynnistymään eri puolille ne toimenpiteet, missä prosesseja tarvitsee käynnistää. Mielestäni aivan olennaisen tärkeää on, mikä unohtui itseltäni sanoa äsken, että kun vuoropuhelu on käyty asiakkaan kanssa, meillä on todella hyviä kokemuksia siitä, että asiakas sitoutuu sitä kautta oman elämänsä päätöksentekoon ja sitoutuu tuleviin palveluihin, ja ymmärryksen lisääminen tietenkin asiakkaan puolella, että työkyvyttömyyseläke ei nyt ole se oikea etuus sinulle tässä vaiheessa, vaan nyt olisi tällainen ja tällainen vaihtoehto, niin sehän vähentää kaikenlaisia muutoksenhakuja ja häiriökysyntää ja kaiken tyyppisiä hallinnollisesti todella raskaita ja kalliita prosesseja sitä myöten myös.
UT [00:18:01]: Kyllä, ja säästää kaikkien ammattilaisten aikaa ja resursseja myös.
JH [00:18:04]: Aivan. Säästöä tulee muun muassa siitä.
TL [00:18:08]: Sitten asiakas pääsee keskittymään olennaisiin asioihin eikä mene sivupolkuja, vaan löytää sen suunnan heti.
MT [00:18:18]: Juuri näin.
JH [00:18:20]: Mitä muistan aikaisemmin, kun on puhuttu juuri tästä moniammatillisesta yhteistyöstä, niin vaikeissa elämäntilanteissa myös henkilökohtaiset suhteet vaikuttavat, minkälainen henkilö tai ihminen siellä on hoitamassa sitä asiaa. Miten te näette tämän?
MT [00:18:32]: Joo, me olemme puhuneet paljon tästä nimetystä case managerista tai mikä se nyt sitten on se vierellä kulkijan nimike sitten kaiken kaikkiaan, ja sehän voi olla millä tahansa toimijalla, eli tässä tavallaan täytyy heittää roskakoppaan myös tässä yhteistyössä sellaiset ehkä valta-ajattelun pohjalta tulevat ajatukset, että tämä kuuluu meille tämä homma ja tuo kuuluu teille, että koppi otetaan asiakkaasta siellä, missä asiakas ensimmäisenä on, vaikka päävastuu ei kuuluisi sille toimijalle, ja sen jälkeen täytyisi käynnistyä sitten yhteinen vuoropuhelu tai se koppi, tai saattaen vaihtaen siirretään asiakkaan vastuutaho toisaalle, mutta asiakkaan näkökulma on tärkeää miettiä, ja se, että siellä olisi sellainen henkilö, joka olisi yhteyshenkilö, johon voi aina olla yhteyksissä.
TL [00:19:22]: Mitä joustavammat systeemit ovat, sen parempi, koska kun elämäntilanne muuttuu, niin se voi olla, kuka on sitten rinnalla kulkija, vaihtuuko se jossain vaiheessa, koska painopiste siirtyy jonnekin muualle. Tässä on taas se, mitä paremmin pystytään tekemään asiakkaan tilanteen mukaan, sitä parempi.
JH [00:19:37]: Ulla, mitä olet mieltä Siun soten näkökulmasta? Miten tämä toteutuu käytännössä?
UT [00:19:41]: Käytännössä me olemme todenneet sen, että tärkeintä on se, että yhteisesti sovitaan siitä, kuka asiakasvastaavana toimii. Merkittävää ei sinällään ole se, kuka taho se on, vaan se, että se on yhteisesti kaikilla tiedossa, myös asiakkaalla. Niin kuin tuossa keskustelussa äsken oli, että myös siinä tilanteessa, että asiakkaan elämäntilanne vaihtuu, niin se tieto siitä, kuka toimii asiakasvastaavana kulkee asiakkaan mukana, ja se on myös muiden ammattilaisten tiedossa. Tämä on yksi työkyvyn tuen tiimin periaatteita, että siellä nimetään asiakasvastaava, ellei asiakkaalla sitä jo selkeästi ole. Myös se, että asiakas voi itse toivoa ja vaikuttaa siihen, kuka asiakasvastaavana toimii.
JH [00:20:20]: Miten se käytännössä tapahtuu? Malttavatko ammattilaiset luopua tai toisaalta ottaa sitä tehtävää? Miten se keskustelu käydään arjessa?
UT [00:20:29]: Luulen, että se ei ole kovinkaan monimutkaista, vaan hyvin luontevasti se näyttäytyy. Vastuutahohan voi olla se, kenen palveluita asiakas enimmäkseen käyttää tai ensisijassa käyttää. En ole koskaan kuullut, että sopimisesta olisi tullut mitään hankaluutta.
JH [00:20:44]: Kovasti nyökytellään täällä studiossakin.
TL [00:20:48]: Kyllä, kyllä. En ole kuullut, että tästä olisi tullut konfliktia tai erimielisyyksiä.
JH [00:20:54]: Kuulostaa hyvältä asiakkaan näkökulmastakin. Tietenkin kaikki asettaa paineita tiedonkulkuun ja tiedolla johtamiseen. Mitä näkisitte täydellisessä maailmassa, että pitäisi tapahtua asiakastiedon hallinnassa, jos saisitte päättää?
MT [00:21:10]: Meidän pitäisi saada, ensinnäkin meillä on aivan valtavat tietovarannot tässä maassa, ja ne pitäisi saada sillä tavalla hyötykäyttöön. Aina jaottelen asiakastiedon hyödyntämisen ainakin kahteen näkökulmaan. Toinen on se, että asiakastietoja pitäisi saada laajemmin hyödynnettyä siinä tilanteessa, kun asiakas on moniammatillisen tiimin kanssa käymässä läpi omia asioitaan elikä on palveluissa mukana, ja sitten pohditaan, mikä on oikea etuus ja oikea palvelu, ja prosessit lähtevät siitä liikkeelle. Toinen on se, miten prosessissa ja palveluissa kertyneitä primäärejä tietoja hyödynnetään esimerkiksi tiedolla johtamisen näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden johdossa tai muualla, eli miten sitä voitaisiin nykyistä paljon paremmin analysoida ja hyödyntää siinä, minne fokusoidaan, niitä kehittämistoimenpiteitä. Mielestäni ehdottomasti, niin kuin olen aina vannonut Kanta-palveluiden vahvan kehittämisen nimeen, siihen pitäisi saada nyt pitkäjänteinen rahoitus ja monivuotinen suunnitelma siitä, että me saisimme hyvinvointialeilta nyt sitten, kun hehän ovat nyt sitten asiakkaita myös tässä kantapalveluiden hyödyntämisessä, niin saataisiin sieltä tarpeita ja voitaisiin niitä priorisoida niitä ehkä vähän toisella tapaa sitten, jotta saataisiin aikaan toiminnallisuuksia ja muutoksia kantapuolelle, jotta tietojakin voitaisiin sieltä paremmin hyödyntää. Sitten toinen on tietenkin tämä, että meillä on tiedon toisiokäytön laki, ja se edellyttäisi varmaan muutoksia sekin, koska me emme voi käyttää ja hyödyntää esimerkiksi kantapalveluissa olevia tietoja, vaikka ne hyvinvointialueilta jatkossa saadaankin ja hyvinvointialueet ovat rekisterinpitäjiä, niin niitä ei voi hyödyntää tavallaan toiseen tarkoitukseen, koska meidän lainsäädäntömme ei sitä mahdollista. Meillä oli korona-aikana hyvä esimerkki, että hyvinvointialueille olisi Kelan puolelta voitu tuottaa Kanta-palvelusta tietoa siitä, ketkä kuuluvat riskiryhmiin meidän lääketietojen ja lääkekorvaustietojen kautta, mutta se ei onnistunut, koska lainsäädäntö ei sallinut. Hyvinvointialueet olisivat tai nykyiset kunnat ja sotepalvelut olisivat voineet tarjota esimerkiksi rokotusaikoja ensisijaisesti suoraan niille asiakkaille, joiden tiedettiin olevan riskiryhmässä. Tiedon hyödyntämisen lainsäädäntöpuolta pitäisi ehdottomasti lähteä ensi hallituskaudella viemään eteenpäin. Niin kuin todettu, asiakastiedon hyödyntäminen asiakkaan ollessa palvelussa.
JH [00:23:37]: On herkkä kysymys, mutta toisaalta esimerkiksi Kanta-palvelut on Suomen arvostetuimpia brändejä ihan tutkimusten mukaan, kun tutkitaan, että siinä on erinomaisen hyvä pohja varmasti.
MT [00:23:47]: Kyllä, ja se on kansainvälisesti todella, juuri Hollannissa oli muutama viikko sitten reissu, ja siellä taas jälleen kerran ihasteltiin, miten te olette saaneet tällaisen rakennettua, että kaikki sotetiedot siirtyvät toimijalta toiselle ja näin. Kyllä se on hienoa brändäystä ulkopuolellekin.
JH [00:24:08]: Tietenkin Kelassa on valtava määrä tutkimustietoa ja on tuore tietotarjotin esimerkiksi verkossa, johon on kerätty tietoa. Miten esimerkiksi, Ulla, teillä hyödynnetään Kelan tutkimustietoa, tai hyödynnetäänkö jollakin tavalla päätöksenteossa?
UT [00:24:20]: Kyllä meillä itse asiassa hyödynnetään, ja myös tässä työkykyhankkeessa on hyödynnetty. Kelahan tuottaa todella paljon paikallisia tilastoja esimerkiksi Pohjois-Karjan tilanteesta, jolla me olemme sitten esimerkiksi päässeet täällä perustelemaan meidän työkyvyn tuen tiimien vaikuttavuutta, eli mikä vaikutus on sillä, että me teemme yhteistyötä paikallisella tasolla, ja miten se näkyy esimerkiksi tilastoissa, esimerkiksi kuntoutuspäätösten myöntämisessä tai eläkepäätösten hylkäysprosenteissa ja tämän tyyppisissä asioissa. Kyllä niitä paljon hyödynnetään.
TL [00:24:49]: Nyt on luotu myös hyvinvointialueille tilastopaketit. Kun käyn tapaamassa hyvinvointialueiden johtoa, muun muassa siellä kerrotaan näistä, esitelläänkin niitä, jos on tarve. Toivotaan, että käytetään. Ne ovat sellaiset tilastopaketit, jotka koko ajan kasvavat ja joita koko ajan täydennetään.
JH [00:25:05]: Pysyy ajan tasalla koko ajan.
MT [00:25:07]: Kukin alue pääsee helposti katsomaan oman hyvinvointialueensa tilanteen, mutta myös porautumaan, koska kunnat ovat kuitenkin aika erilaisia joissakin suhteissa, niin sitten pääsee porautumaan hyvinvointialueen kuntien erillisiin tietoihin, mutta tiedolla johtaminen on ehkä sellainen, mihin pitäisi vieläkin voimallisemmin panostaa, vaikka siihen on panostettu, tiedetään ohjelmat ja muut toimenpiteet, mitkä sitä vievät eteenpäin, mutta olen itse miettinyt hyvänä esimerkkinä tällaisen, että kun meillä on tulossa nyt, viime viikolla annettu hallituksen esitys sairaanhoidon korvausten leikkauksista, mielestäni olisi erityisen tärkeä tuottaa helppokäyttöistä tietoa hyvinvointialueille, mitä se tarkoittaa sillä alueella, mitkä ovat tutkimukset, joista poistuu tämä leikkaus, kuinka paljon niitä maksetaan, on maksettu sairaanhoidon korvauksia, kuinka paljon asiakkaat on, kuinka paljon siellä on massaa, ja mitä sitten tapahtuu, kun sairaanhoidon korvaus leikkaantuu, jättävätkö asiakkaat menemättä palveluihin, vai siirtyvätkö he julkiselle puolelle, vai maksavatko he itse täysin yksityisen puolen hoitotoimenpiteen, ja tämän tyyppisiä asioita. Sitten tämä liittyy logistiikkaankin, että sitten matkakorvauksiakaan ei enää makseta niistä matkoista, kun menee tutkimukseen, josta korvausta ei makseta. Tämän tyyppistä ymmärryksen lisäämistä ja tietoa juuri tähän johtamiseen on tarpeen. Tässä vain yksi esimerkki, että tuottaa sitten hyvinvointialueille vieläkin enemmän.
JH [00:26:38]: Miten, Marjukka ja Timo, näette Kelan roolin jatkossa tässä nyt suhteessa hyvinvointialueisiin?
MT [00:26:43]: Tässä onkin tullut tämä aika moninainen rooli. Olen sanonut, että tämä hyvinvointialueuudistus ja soteuudistus ulottavat meilläkin lonkeronsa hyvin moneen eri paikkaan, me maksamme etuuksia sosiaalihuollon toimielimille. Meidän pitää tehdä ja kovaa vauhtia muutoksia tietojärjestelmiimme, Kanta-palvelujen rekisterinpitäjyyden muutokset, koodiston muutoksen, kaikki tämän tyyppiset, sitten on kokonaan asiakkaiden palvelupolkujen läpikäynti ja koko tämä tuleva vuodenvaihde ja kriittiset polut, jotka täytyy sopia hyvinvointialueiden kanssa. Kyllä me kietoudumme hyvin tiiviisti sotepalveluihin mukaan meidän etuuksillamme ja palveluillamme. Tietenkin varautumiset kaiken sen osalta, mitä sitten, jos tapahtuu jotain sellaista, että palveluiden saatavuudessa tapahtuu jotain ongelmaa, niin me tiedämme se, että se heijastelee välittömästi Kelan puolelle, niin meidän pitää vain sopia, miten me hoidamme asian Kelan päässä.
TL [00:27:38]: Se lähtee ihan ruohonjuuritasolta. Meillä on yhteinen asiakas, jonka hyväksi niin hyvinvointialueet kuin Kela ja moni muukin tekee sitä työtä.
JH [00:27:44]: Aivan, miten, Ulla, millaisia odotuksia on Kelan suuntaan sieltä Siun sotesta?
UT [00:27:49]: Täytyy ensiksi kehua, että meillä on ollut ihan valtavan hyvä yhteistyö paikallisella tasolla. Odotan, että yhteistyö jatkuu vähintäänkin yhtä hyvänä. Meillä on sovitut toimintamallit, meillä on sovitut käytänteet, miten Kela on myös siellä ihan ruohonjuuritasolla mukana siellä asiakkaan rajapinnassa, kuten, Timo, hyvin sanoit, että yhteisen asiakkaan äärellä ollaan ja meillä on ne sovitut rakenteet ja sovitut toimintamallit ja me yhdessä sitoudumme siihen, että kaikki annamme resurssia yhteisten tärkeiden asioiden ratkaisemiseen.
JH [00:28:19]: Kiitos keskustelusta, Marjukka Turunen, Timo Lunden ja Ulla Tiainen.
TL [00:28:23]: Kiitoksia!
UT [00:28:25]: Kiitos.