Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kun tieto on yhdessä paikassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja toiminnan suunnittelu hyötyisivät merkittävästi yksikanavatiedosta.

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus muodostuu jo nykyisellään erilaisista ratkaisuista. Rahoitusta kerätään monella eri perusteella erilaisten kanavien kautta ja palvelujen järjestämisvastuu on hajautettu. Tuotanto on historiallisesti perustunut monituottajuuteen, jossa julkisen sektorin palveluja on täydennetty kolmannen sektorin ja yritysten tarjonnalla. Kritiikistä huolimatta järjestelmä on kaikkien vertailujen mukaan toiminut kuitenkin kohtuullisen hyvin.

Katso tuloksia Euro Consumer Health Index 2015 – (hyvä koontitaulukko sivulla 26)

Uudistus olisi hyvä jaksottaa vaiheittain 1970-luvulla toteutetun peruskoulu-uudistuksen tapaan.

On vaikea kuvitella, että voisimme yhdessä yössä muuttaa mustan valkoiseksi ja hypätä vain yhteen rahoittajaan ja järjestäjään. Suunniteltu muutos, jos se toteutuu nykyisten kaavailujen mukaan, edellyttää hyvin valmisteltua vaiheittaista etenemistä. Uudistus olisi hyvä jaksottaa ja käynnistää vaiheittain eri alueilla 1970-luvulla toteutetun peruskoulu-uudistuksen tapaan. Se eteni vuosittain pohjoisen Suomen haasteellisimmilta alueilta kohti etelää. Matkan varrella tehdyistä kokeiluista ja muutoksista syntyi kokemuksia, joilla pystyttiin välttämään sudenkuopat etelän väestörikkailla alueilla.

Läpinäkyvyys kaikilla toiminnan tasoilla

Oli lopullinen ratkaisu- ja hallintomalli mikä tahansa, toiminnan ja rahoituksen läpinäkyvyys nousee erityiseen arvoon. Mitä monimuotoisempia tuotanto ja rahoitus ovat, sitä tärkeämpää on toiminnan läpinäkyvyys ja yksikanavatieto eli tiedon kokoaminen päätöksenteon pohjaksi.

Mitä monimuotoisempaa tuotanto ja rahoitus, sitä tärkeämpää on yksikanavatieto eli tiedon kokoaminen päätöksenteon pohjaksi.

Yksikanavatiedossa on hieman yksinkertaistaen kysymys koko sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin tuotannonohjauksesta. Käytännössä siis siitä, että osaoptimoinnin sijaan saamme rakennettua järjestelmän, joka korostaa kokonaistarkastelua tehokkuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Tätä on hyvin vaikea saavuttaa, jos eri tason toimijoilla ei ole riittävän täsmällistä kuvaa eri toimijoiden roolista ja asiakkaiden tarpeista.

Kela on omalta osaltaan pyrkinyt lisäämään toiminnan ja kustannusten läpinäkyvyyttä. Yhteistyössä Oulun kaupungin ja Sitran kanssa toteutettu hanke antoi ensimmäisen kerran kokonaisvaltaisen kuvan Oulun seudun sote-kokonaisuudesta. Oulun tietoja ja saatuja kokemuksia pyritään nyt aktiivisesti hyödyntämään ja levittämään muualle maahan.

Hintatiedot julkisiksi

Palvelujen tuottajille ja käyttäjille on ensimmäisen kerran tarjolla kattavaa tietoa Kelan ylläpitämien palvelujen kautta. Kelasto tarjoaa lähes reaaliaikaista tietoa Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Hoitopaikan valinta -sivuston kautta löytyy tietoa valinnanvapaudesta ja ulkomailta haettavista terveyspalveluista.  Kanta-palvelut eli Sähköinen resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja tiedonhallintapalvelu sekä Omakanta ovat uusia suomalaisia julkisia palveluja, jotka auttavat saamaan terveyteen liittyvän tiedon ajantasaisena sitä tarvitsevien ulottuville.

Yhtenä keskeisenä tavoitteena on kertoa avoimesti sosiaali- ja terveyspalvelujen hinta.

Mielestäni uudistuksen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjille tulisi avoimesti kertoa, mikä on palvelun todellinen hinta. Se lisäisi verorahoitteisen järjestelmän arvostusta, helpottaisi arvovalintoja ja parantaisi kustannustietoisuutta.

Lue lisää Kelan tutkimuksen blogista: ”Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *