SuomiAreena keräsi taas kesäiseen Poriin ennätysmäärän osallistujia. Kuulun itse Areenan vakiokävijöihin enkä tiedä toista tapahtumaa, joka tarjoaisin muutaman päivän aikana yhtä laajan kirjon yhteiskunnallista puhetta.
Luottamuksesta puhuminen voi tuntua abstraktilta. Kuitenkin yhteiskuntamme koko perustan muodostaa keskinäinen luottamus. Suomen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta ei voisi menestyä ilman legimiteettiä, joka korostaa kansalaisten vapaaehtoista velvollisuudentuntoa järjestelmää ja sen sääntöjä kohtaan.
Siksi eri tahot tekevät säännöllisesti tutkimuksia ja selvityksiä, joissa arvioidaan kansalaisten luottamusta instituutioihin. SuomiAreenalla pohdittiin työeläketoimijoiden kyselytutkimuksen huolestuttavia tuloksia. Niiden mukaan luottamus on jokseenkin kateissa. Kyselyn mukaan vain 51 % luottaa suomalaisen yhteiskunnan pitävän huolta lapsista, vanhuksista, sairaista ja muista apua tarvitsevista, jos omat voimat ja rahat eivät riitä. Se on huolestuttavan vähän, sillä luottamus instituutioihin punnitaan elämän vaikeissa tilanteissa.
Kansanomaisesti luottamusta voinee kuvata tasapuolisuutena, oikeudenmukaisuutena ja reiluutena. Tietysti on niin, että meillä kaikilla on oma hieman erilainen käsitys siitä, mitä nämä tärkeät sanat tarkoittavat. Nämä sanat ja niiden takana olevat, usein erilaiset tulkinnat haastavat Kelan toiminnan päivästä toiseen.
Kela tekee sen, mitä lupaa
Kela on kuulunut jo vuosien ajan poliisin ja puolustusvoimien kanssa kärkikolmikkoon, johon yli 80 % suomalaisista luottaa. Seuraamme aktiivisesti sitä, miten asiakkaat kokevat Kelan etuudet. Niiden taso koetaan riittäväksi: 87 % heistä, joiden mielestä saatu tuki oli riittävää, luottaa Kelaan paljon tai erittäin paljon.
Luottamus vaatii syntyäkseen aikaa.
Asiakkaiden arvioissa näyttää vuosi vuodelta tärkeämmäksi nousevan se, että Kela tekee sen, mitä lupaa. Tämä on asiakkaille jopa tärkeämpää kuin tyytyväisyys yksittäisen toiminnan tai palvelun osa-alueisiin. Kelan uuteen strategiaan on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi asiakaskokemusten parantaminen.
Ilman luottamusta eivät yhteiskunnan rattaat raksuta. Tämä on hyvä pitää mielessä juuri nyt, kun Suomessa suunnitellaan sen historian suurinta hallinnollista uudistusta.
Luottamus vaatii syntyäkseen aikaa, ja siksi vanhasta ei kannata luopua ennen kuin voi olla varma uuden hallintomallin toimivuudesta ja kansalaisten luottamuksesta.
Lue lisää:
Tuhat suomalaista -kyselyn tulokset, toukokuu 2016, IRO Research Oy
