Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma johdattelee blogissaan sosiaaliturvan päätöksenteon ajankohtaisiin asioihin.

Miksi kokouspalkkiot pienentävät vanhempainpäivärahaa?

Nykyinen lainsäädäntö lyö päätöksille tiukat raamit.

Viime viikkoina julkisuudessa käydyssä keskustelussa on katsottu kohtuuttomaksi se, että kunnallisista luottamustehtävistä kertyneet kokouspalkkiot pienentävät äitiys- tai vanhempainpäivärahaa. Tilanne on myös Kelan kannalta hankala, sillä nykyinen lainsäädäntö luo tiukat raamit päätöksenteolle.

Keskustelu käynnistyi taannoisen vakuutusoikeuden päätöksen myötä. Sen mukaan sairausvakuutuslain säännökset eivät mahdollista kohtuullisuusharkintaa. Siten Kela ei päätöksenteossaan voi ottaa huomioon työttömyysturvalain tai kuntalain säännöksiä, joissa tulkinta on erilainen.

Sairausvakuutuslaki määrittää tarkasti, että äitiys- ja vanhempainraha maksetaan vähimmäismääräisenä (23,93 e/pv), jos henkilö on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä. Isyysrahaa puolestaan ei makseta lainkaan, jos isä on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä.

Onko luottamustoimissa eroja?

Omalla työllä tarkoitetaan tässä yhteydessä muun muassa yrittäjänä toimimista ja päätoimista opiskelua. Koska laista puuttuu ansiotyön käsitteen tarkempi määrittely, vanhempainpäivärahoihin joudutaan soveltamaan verotuksen ansiotulokäsitettä. Näin kunnallisista luottamustehtävistä saadut palkkiot rinnastetaan henkilön ansiotuloksi. Vain harrastustoiminta tai vapaaehtoistyö jää tämän tulkinnan ulkopuolelle.

Jos halutaan muuttaa äitiys- ja vanhempainpäivärahalla olevien kunnallisten luottamushenkilöiden tilannetta, se edellyttäisi lain muuttamista.

Esimerkiksi sairausvakuutuslaissa voisi rajata kunnallisen luottamustoimen hoitamisen ansiotyön ulkopuolelle. Samalla sen voisi lisätä oman työn määritelmään.

Muuttaminen vaatii kuitenkin merkittävää pohdintaa erilaisista luottamustoimista. Voidaanko kunnallisia luottamustoimia arvioida eri tavoin kuin esimerkiksi valtion, järjestöjen, seurakuntien ja yhtiöiden luottamustoimia? Jos kaikki luottamustoimet otetaan tässä huomioon, yhteenlaskettu summa voi olla kansantaloudellisesti merkittävä. En ota kantaa asian muihin puoliin – esimerkiksi luottamustoimien yleishyödyllisyyteen – mutta ei kustannusnäkökulmaa voi tässä ohittaakaan.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, johtaja, Kela