Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
16.6.2020

Kelan toimeentulotuki ja palvelut kestävät kriittisen tarkastelun

Perustoimeentulotuen rivakan käsittelyn ansiosta täydentävän tai ennaltaehkäisevän toimeentulotuen hakemusten määrä ei kasvanut kunnissa.

Kelaa on helppo kritisoida kankeudesta, mutta viimeistään korona-aika on tehnyt näkyväksi ison organisaation ketteryyden.

Onnistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman suunnittelua, varautumista ja riittäviä resursseja.

Henkilökuntaa on esimerkiksi koulutettu pikaisella aikataululla vaativiin uusiin tehtäviin toimeentuloa turvaavien etuuksien ratkaisutyössä.

Palvelu siirtyi sinne missä ihmiset ovat

Asiakkaita on voitu auttaa läpi kriisin myös palvelupisteissä, mutta asiakkaiden siirryttyä puhelinpalveluun saatiin palvelu siirrettyä sinne lähes yhdessä yössä.  Näin ihmiset ovat voineet hoitaa Kela-asiansa poikkeusoloissakin turvallisesti ja nopeasti.

Kela-asiat on saanut poikkeusoloissakin hoidettua turvallisesti ja nopeasti.

Vaikka hakijamäärät ovat toimeentuloa turvaavissa etuuksissa keväällä kasvaneet, on käsittelyn ruuhkilta vältytty. Hakemusten ratkaisijoiksi koulutettiin kelalaisia muista tehtävistä ja rekrytoitiin uusia määräaikaisia kelalaisia. Lisäksi apua saatiin yllättäen ulkoministeriön viisumivirkailijoista, joiden vapautunut työaika ja osaaminen saatiin käyttöön.

Perustoimeentulotuen käsittelyajat ovat olleet koko kevään ajan poikkeuksellisen lyhyet, keskimäärin 2–4 päivää. Nopean käsittelyn ansiosta kuntien täydentävän tai ennaltaehkäisevän toimeentulotuen hakemusten määrä ei ole kasvanut. Tämä on kunnista saadun palautteen mukaan helpottanut myös näiden tilannetta.

Poikkeuksellisen kevään aikana on toteutettu useita lainmuutoksia, joilla on voitu turvata ihmisten toimeentulo. Uusi etuus, väliaikainen epidemiatuki, suunniteltiin ja toimeenpantiin viikossa. Kun monilta toimialoilta hävisivät asiakkaat, yrittäjät pääsivät muutamassa viikossa työttömyysturvan piiriin.

Tämän nopeammin uusia lakeja tuskin voidaan eduskunnassa säätää. Etuus etuudelta rakennetussa sosiaaliturvajärjestelmässä yksi muutos vaikuttaa toiseen. Siksi lainsäädännön valmistelussa on syytä jatkossa, uudessakin normaalitilanteessa pitää kiinni valmistelusta, johon kuuluvat esimerkiksi huolellisesti valmistellut lausuntokierrokset. Toimeenpanon koko kaareen testauksineen ja koulutuksineen täytyy aina varata riittävästi aikaa.

Mitä voimme oppia koronakeväästä?

Osa keväällä omaksutuista hyvistä käytännöistä jää varmasti pysyvästi käyttöön, kun syksyllä palaamme vähitellen uudenlaiseen arkeen. Poikkeuksellisena aikana olemme pyrkineet tekemään asioiden hoitamisesta mahdollisimman joustavaa. Hakemiseen liittyviä menettelyjä on kevennetty ja suullista hakemista tarjottu asiakkaille, joilla ei hakemuksen täyttäminen muilla tavoin onnistu.

Asiakkaille on viestitty tehostetusti uusista ja vanhoista etuuksista sekä niiden hakemisesta erilaiset asiakasryhmät huomioiden.  Puhelinpalvelun nykyinen palvelutaso halutaan turvata myös jatkossa.

Toukokuussa järjestetyssä mobiilikyselyssä asiakkaiden tyytyväisyys Kelasta saatuun palveluun kokonaisuutena oli ennätyksellisen korkealla.

Työttömyysturvahakemuksia on saapunut alkuvuoden aikana 71 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Suomen talouden synkät ajat voivat olla vielä edessä. Jo nyt näemme, että työttömyysturvahakemuksia on saapunut alkuvuoden aikana 71 % enemmän kuin viime vuonna. Selviämme kuitenkin tästäkin tilanteesta.

Poikkeuksellinen aika on tuonut esiin myös aivan uusia sosiaaliturvan kehittämiskohteita. Sosiaaliturvan uudistaminen ei toki ole yksin Kelan käsissä, mutta Kelassa on paljon tietoa nykyistä järjestelmää ja samalla kaikkia Kelan asiakkaita koskettavista suurista haasteista. Tutkimuksen kautta koronakeväästä saadaan pohjaa tulevaa sosiaaliturvauudistusta varten. Se tieto kannattaa hyödyntää.

Outi Antila

Outi Antila on juristi ja varatuomari ja Kelan pääjohtaja.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje