Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta, Puheenvuorot
|
17.3.2016

Kelan asiantuntemusta tarvitaan sote-uudistuksessa

Kokeneen ja pätevän valtakunnallisen toimijan osaaminen kannattaa hyödyntää valmisteltaessa yhtä Suomen suurimmista uudistuksista.

Sote- ja itsehallintouuudistuksen valmistelu etenee nyt vauhdilla. Työ jakautuu useille työryhmille, ja tuotetun materiaalin määrä on valtaisa.

Kelan edustus näissä työryhmissä on rajoitettu muutamaan asiantuntijajäsenen paikkaan. Seuraamme siis valmistelua käytännössä sivustakatsojina.

Valmistelussa olisi erittäin tärkeää noteerata ja hyödyntää Kelan moneen kertaan todettu kyvykkyys valtakunnallisena toimijana. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa niin monta tärkeää julkista tehtävää aiotaan siirtää tuleville itsehallintoalueille eli maakunnille.

Ei keksitä pyörää uudelleen

Itsehallintoalueita on tulossa 18. Niistä 15 hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Vaikka määrää on näin supistettu, 15 alueen väliset vaihtelut ovat erittäin suuret. Taloudellinen kantokyky, väestön keski-ikä ja terveys sekä julkisten palvelujen henkilöstön osaaminen poikkeavat paljon toisistaan. Tässä tilanteessa on erityisen suurta tarvetta ohjata, koordinoida ja valvoa palvelujen toimeenpanoa.

On myös erittäin tärkeää varmistaa, ettei hyvin toimivia valtakunnallisia palveluja aleta hajauttaa itsehallintoalueille, jotka joutuisivat sitä varten rakentamaan muun muassa omia tietojärjestelmiä.

Tämä huoli koskee useita sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia, kuten lääke- ja matkakorvaukset, sairauspäivärahat, kuntoutus jne. Nyt on viimeistään aika kiihkottomasti analysoida, miten kansalaisten verorahoja on järkevintä käyttää. Olemme myös huomanneet, että monikaan päättäjä ei tunne Kelan kyvykkyyttä ICT-talona ja suurten hankkeiden toteuttajana.

Kelalla on vuosikymmenien kokemus isojen tietojärjestelmien ja massapalvelujen rakentamisesta ja automatisoinnista. Jopa ensimmäistä kansaneläkelakia toteutettiin sen aikaisella huipputekniikalla, reikäkorteilla. Lisäksi Kelalla on kyky huolehtia arkaluontoisten tietojen turvallisesta säilyttämisestä. Tehokkuudessa olemme omaa luokkaamme. Kun elatustuen toimeenpano siirrettiin kunnilta Kelalle, tarvittavan henkilöresurssin määrä putosi noin 400:sta noin 80:een.

Modernin sähköisen asioinnin toteuttamisessa Kela kuuluu maan kärkijoukkoon. Noin 60 % kaikista hakemuksista otetaan nykyisin vastaan verkon kautta. Järjestelmiimme tunnistaudutaan noin 20 miljoonaa kertaa vuodessa – 13 miljoonaa Kelan perinteisiin palveluihin ja 5,5 miljoonaa Kanta-palveluihin. Yritys- ja organisaatiokirjautumisiakin on jo yli miljoona vuodessa.

Kela hoitaa monia keskeisiä tietovarantoja.

Kyky hoitaa suuria järjestelmiä oli myös tärkeä syy siihen, että terveydenhuollon palvelujen ja niiden kehittämisen kannalta keskeiset tietovarannot, Kanta-palvelut, annettiin Kelan hoidettaviksi.

Kela on valmis ottamaan kantaakseen nykyistä isompaa vastuuta sote-uudistuksessa. Valinnanvapauden toteuttamisessa eräs tehokas ja valmiiksi rakennettu keino olisi Kelan suorakorvausjärjestelmä. Kela kykenee toimimaan myös maiden rajat ylittävien terveydenhuoltopalvelujen rahoituksessa EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin mukaisesti.

Kelan edustus sote- ja itsehallintouudistuksen valmistelussa tulisi varmistaa ja hyödyntää Kelan valmiudet valtakunnallisena toimijana kansalaisten ja veronmaksajien eduksi.

Mikael Forss

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje