Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kela ja diakoniatyö kohtaavat asiakkaan vaikeimmissa tilanteissa

Asiakas on ykkönen, kun Kela ja diakoniatyö hakevat uusia yhteistyön muotoja. Kumppanit uskovat, että ajatustenvaihto hyödyttää kaikkia osapuolia.
Teksti Helinä KujalaKuvat Annika Söderblom, Kela
Diakoniapäällikkö Kirsi Rantala (vas.) ja Kelan ryhmäpäällikkö Sanna Nyholm pitivät D-areenaa onnistuneena tapahtumana, jonka pohjalta yhteistyötä on hyvä jatkaa.
Diakoniapäällikkö Kirsi Rantala (vas.) ja Kelan ryhmäpäällikkö Sanna Nyholm pitivät D-areenaa onnistuneena tapahtumana, jonka pohjalta yhteistyötä on hyvä jatkaa.

Vilkas puheensorina täytti auditorion, kun Helsingin seurakuntien diakoniatyö ja Kela järjestivät yhteisen keskustelutilaisuuden, D-areenan, lokakuun lopussa. Asumisen kysymyksiin keskittynyt tapahtuma oli pääkaupunkiseudulla ensimmäinen laatuaan.

Tänä syksynä Kela oli ensimmäistä kertaa mukana myös kirkon diakonian päivillä Lahdessa. Positiivinen palaute osallistumisesta kiteytyi kommentteihin Ihanaa, että olette mukana täällä ja Tajuttoman hieno asia, että olette paikalla.

”Diakoniatyöntekijät arvostivat erityisesti sitä, että he pääsivät keskustelemaan kasvotusten kelalaisten kanssa”, kertovat erikoissuunnittelija Anne Kyllönen ja suunnittelija Tiina Joona. He työskentelevät Kelassa muun muassa verkostoyhteistyön parissa.

Kela ja diakoniatyö ovat tehneet yhteistyötä ennenkin, mutta se on ollut paikallista ja vaihtelevaa.

Kyllösen ja Joonan mukaan yhteistyötä Kelan ja diakoniatyön välillä on ollut ennenkin, mutta se on ollut paikallista ja siksi hyvin vaihtelevaa. Joillain paikkakunnilla diakonit ovat esimerkiksi vierailleet Kelan toimipisteessä ja omasta toiminnasta on kerrottu puolin ja toisin. Myös Kelasta on tehty vastaavia vierailuja seurakuntiin.

”Diakonit toivoivat yhteistyön lisäämistä yhteisen ymmärryksen kasvattamiseksi. Meillekin yhteistyön kehittäminen ja vuoropuhelun jatkaminen on tärkeää”, he sanovat.

Apua heikoimmassa asemassa oleville

Helsingin seurakuntien diakonian päällikön Kirsi Rantalan mukaan Kelan ja diakoniatyön kohtaamispisteitä ovat olleet etenkin arjen työtilanteet. Tyypillinen esimerkki on, että diakoni soittaa Kelaan selvittääkseen asiakkaansa kanssa tämän etuuksiin liittyviä asioita.

”Meidän työmme on paljolti asiakkaan kuulemista ja ohjaamista oikean avun piiriin. Diakoniatyö tulee myös taloudellisesti apuun siinä vaiheessa, kun ihminen on jo saanut lain sallimat tuet”, Rantala sanoo.

Kelan kokemusten mukaan diakonien yhteydenotot koskevat useimmiten toimeentulotukea tai asiakkaan ohjaamista oikeaan suuntaan. He myös auttavat hakemusten täyttämisessä ja Kelan päätösten ymmärtämisessä. Usein asiakkaalla ei ole kykyä tai mahdollisuutta sähköiseen asiointiin.

”Diakonit ovat usein tekemisissä heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa, jotka eivät välttämättä kykene tai jaksa selvittää tilannettaan Kelalle. Silloin on Kelan ja diakoniatyön yhteistyön paikka”, Anne Kyllönen toteaa.

Sote tulee toteutuessaan kasvattamaan ohjauksen ja neuvonnan tarvetta.

Hänen mukaansa yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, jos sote-uudistus toteutuu. Muutos vaatii palvelujen kehittämistä kaikilta osapuolilta, ja asiakaspalvelussa tarvitaan yhä enemmän ohjausta ja neuvontaa.

Toimeentulotuki tiivistää yhteyttä

Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa. Kelan ryhmäpäällikkö Sanna Nyholm arvioi, että tarve yhteistyön syventämiseen on virinnyt tämän muutoksen seurauksena.

”Uskoisin, että seurakunnilla ovat olleet tiiviimmät yhteydet kunnan sosiaalityöhön kuin Kelaan. Nyt kun toimija on vaihtunut, on rakennettava vuoropuhelun paikkoja”, hän sanoo.

Nyholm johtaa 140 työntekijän ryhmää, johon kuuluu toimeentulotuen, työttömyysturvan ja asumistuen etuuskäsittelijöitä. Muutoksen alkuvaiheessa toimeentulotuen käsittelyajat ylittyivät. Tätä nykyä hakemukset saadaan Nyholmin mukaan käsiteltyä lain edellyttämässä seitsemässä arkipäivässä ja kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana arkipäivänä.

”Pahimmassa vaiheessa vuoden 2017 alussa asiakkaat varmasti kääntyivät myös kunnan ja diakoniatyön puoleen. On luonnollista, että hädän tullen ihminen ottaa yhteyttä kaikkiin toimijoihin”, Nyholm sanoo.

Hänestä yhteistyö lisäisi Kelan toimintatapojen tuntemusta. Akuuteissa tilanteissa kysymyksiin saa vastauksia uuden, yhteistyökumppaneille tarkoitetun chat-palvelun kautta tai puhelimitse.

”Toki meitäkin hyödyttää se, että osaamme kertoa kumppaneidemme palveluista”, Nyholm toteaa.

Kohti syvempää ajatustenvaihtoa

Helsingin D-areenaan osallistui tapahtuman teemaan liittyen myös asumistuen saajia, joilta kuultiin kipeitäkin puheenvuoroja asumisen kalleudesta. Diakoniapäällikkö Kirsi Rantala toivoo, että yhteisiä keskustelufoorumeita syntyy muidenkin aiheiden ympärille.

”Minusta on tärkeää saada kuuluviin niiden ihmisten ääni, joiden tukemiseen me kumpikin osallistumme. On myös tärkeää oppia ymmärtämään, mitä tuen tarpeen takana on, jotta pystyisimme vaikuttamaan ongelmien juurisyihin”, hän sanoo.

Rantala kertoo ilahtuneensa siitä, kuinka innostuneesti Kela lähti mukaan tapahtuman järjestämiseen. Myös Sanna Nyholm kertoo yhteisen sävelen löytyneen nopeasti.

”Monesti ongelmat syntyvät siitä, jos ei ymmärretä toisen toimintaa eikä ole riittäviä kanavia käydä keskustelua. Vuoropuhelun myötä löytyvät muutkin yhteistyön mahdollisuudet. Ja se koituu asiakkaan hyödyksi”, Nyholm tiivistää.

Juttu on julkaistu myös Diakonia-lehdessä.