Suurin osa täyden kansaneläkkeen saajista on naisia. Tässä joukossa on kuitenkin myös miehiä, joiden työhistoriaan ei juuri kuulu palkkatyötä.
Valtaosa on tyytyväisiä elämäänsä
Kelan syyskuussa julkaisemassa tutkimuksessa kuvataan yksin asuvien, täyttä kansaneläkettä saavien ja epätyypillisen työhistorian tehneiden ikääntyneiden miesten koettua taloudellista ja sosiaalista turvaa. Aihetta tarkastellaan elämänkaaren ja kulttuuristen normien näkökulmasta.
Epätyypillisellä työhistorialla tarkoitetaan sitä, että tutkimukseen osallistuneet eivät ole juurikaan olleet palkkatyössä tai toimineet maatalousyrittäjinä tai muina yrittäjinä. Tutkimuksen aineistona on kyselyaineisto sekä viisi elämäkerrallista yksilöhaastattelua.
Tutkimukseen osallistuneet 40 miestä ovat pienituloisia, mutta silti heistä vain kolmannes oli tyytymättömiä taloudelliseen tilanteeseensa ja alle puolet koki toimeentulonsa vaikeaksi.
Tätä suhteellista tyytyväisyyttä selittävät yhtäältä toimeentuloon vaikuttavat tekijät, kuten velaton omistusasunto, pyyntitalouden harjoittaminen, ilmainen asuminen, läheisiltä saatu materiaalinen apu ja omaisuuden myyminen.
Toisaalta suhteellista tyytyväisyyttä selittävät tietynlaisesta asennoitumisesta kertovat tekijät, kuten nykytilanteen vertaaminen vielä huonompiin aikoihin, pienet kulutustarpeet, ”turhasta ei valiteta” -mentaliteetti sekä se, että haastateltavat pitivät taloudellista hyvinvointia vähemmän tärkeänä kuin esimerkiksi terveyttä, kotona asumista tai omillaan pärjäämistä.
Taloudellisia vaikeuksia enemmän haastateltavien arkea rajoittavatkin heikko terveys, palvelujen puute ja huonot kulkuyhteydet.
Pärjääminen vaatii muita resursseja
Täyden kansaneläkkeen saamista selitti haastatelluilla se, että he olivat tehneet pääosin työtä, josta ei kerry eläkettä, tai he olivat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle jo nuorena. Työ, josta ei kerry eläkettä, voi olla esimerkiksi pyyntitaloutta tai ulkomailla tehtyä työtä.
Haastatellut pitivät terveyttä, kotona asumista ja omillaan pärjäämistä tärkeämpinä asioina kuin taloudellista hyvinvointia.
Epätyypillisestä työhistoriastaan huolimatta miesten kertomuksissa ei ilmennyt poikkeavuuden tai häpeän kokemuksia. Miesten kertomuksissa oli nähtävissä työn eetosta ja yksin pärjäämisen eetosta, mutta muuten mieheyteen liitetyt kulttuuriset normit eivät juuri näkyneet kertomuksissa.
Amartya Senin (1985; 1992) mukaan köyhyyttä määritettäessä on kiinnitettävä huomiota tulojen mahdollistamaan toimintakykyyn. Täysi kansaneläke mahdollistaa kyllin hyvän toimintakyvyn, mikäli käytettävissä on riittävästi muita resursseja.
Haastatteluaineiston valossa toimintakykyä parantaviksi resursseiksi hahmottuivat hyvä terveys, varallisuus, läheiset sosiaaliset suhteet, toimivat hyvinvointipalvelut sekä edullinen ja riittävän tasoinen asuminen.
Eivät yksin pienet tulot
Pienet tulot eivät siis välttämättä ole ongelma sinänsä, mutta yhdistettyinä huonoihin kulkuyhteyksiin, puutteellisiin palveluihin tai huonoon terveydentilaan ne voivat huonontaa merkittävästi arjessa pärjäämistä.
Kaikki pienituloiset eivät koe tilannettaan niin huonoksi kuin esimerkiksi köyhyyteen liittyvien kirjoituskilpailujen valossa voisi odottaa.
Perusturvan taso on kuitenkin niin matala, etteivät sen varassa elävien perustarpeet välttämättä täyty. Perusturvan pienuus johtaa joillakin siihen, että heidän on pakko myydä omaisuutensa tai turvautua läheisten apuun tullakseen toimeen.
Kaikilla ei kuitenkaan ole omaisuutta, jota myydä, tai läheisiä, joiden apuun turvautua. Avun pyytämisen kynnys saattaa myös olla hyvin korkea. Läheisiltä ei myöskään haluta lainata rahaa eikä kaupasta mielellään osteta velaksi, jos tulot ovat niin pienet, ettei takaisinmaksu todennäköisesti ole mahdollista.
Tutkimus on ladattavissa verkosta: www.kela.fi/julkaisut. Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai
puh. 020 634 1947. Hinta 20 eur + lähetyskulut.
Linnanvirta S. Yksin asuvien kansaneläkeläismiesten taloudellinen ja sosiaalinen turva.
Lue lisää > Sen Amartya. A sociological approach to the measurement of poverty. A reply to professor Peter Townsend. Oxford Economic Papers 1985; 37: 669–676.
Sen Amartya. Inequality reexamined. Oxford: Oxford University Press, 1992.