”Jos tämän olisin tiennyt, niin ei olisi kannattanut vastaanottaa tätä työtä!”, tokaisee asiakas, joka sai Kelalta ilmoituksen liikaa maksetusta etuudesta. Harmillisen monelle selviää vasta jälkikäteen satunnaisen työn vaikutus sosiaalietuuksiin. Työn saamisen ilossa Kelan etuuksien tarkistaminen unohtuu tai se ei tunnu tarpeelliselta. Varsinkin jos henkilön taloudellinen tilanne ei muutu merkittävästi.
Sosiaaliturvalainsäädäntömme on pääosin ajalta, jolloin työsuhteet olivat vakaita. Nyt työ on yhä useammin määräaikaista ja osa-aikaista ja sen jatkuvuus on epävarma. Työttömyys, perhe-, opinto- ja vuorotteluvapaat luovat katkoja työuraan, ja toisaalta jotkut työllistyvät pätkätyöhön.
1990-luvun laman jälkeen keskusteltiin, miten työllistyminen lyhytaikaiseen työhön voidaan tehdä helpommaksi poistamalla kannustinloukkuja. Samaa ongelmaa selvitetään edelleen pohtimalla sosiaaliturvan vastikkeellisuutta ja kannustavuutta. Toisaalta näin eduskuntavaalien alla on taas virinnyt keskustelu perustulosta ja kansalaispalkasta.
Työelämän pirstaloituminen näkyy Kelan asiakaspalvelussa.
Lainsäädäntöön on tullut joitakin muutoksia, jotka helpottavat sosiaaliturvan ja satunnaisten, pienten tulojen yhteensovittamista. Viime vuodesta alkaen työtön on saanut ansaita 300 euroa kuussa niin ettei se vähennä työttömyysetuuden määrää. Tämän vuoden alusta yleisen asumistuen tarkistamiseen tuli lisää joustoa.
Työelämän pirstaloituminen näkyy Kelan asiakaspalvelussa. Sosiaaliturva-asioiden neuvonta vie aikaa ja vaatii useiden etuuksien erilaisten säännösten vaikutusten puntarointia. Viime vuonna joka päivä noin 1 800 asiakasta kysyi puhelimitse neuvoa omaan tilanteeseensa. Se oli 23 % kaikista puheluista.
Kun asiakas ilmoittaa Kelaan elämäntilanteensa muutoksesta, hänen sosiaalietuuksiensa tilanne tarkistetaan. Jos asia vaatii perehtymistä jo etukäteen, asiakkaalle varataan aika puhelinneuvotteluun tai toimistossa käyntiin. Pahimmat sosiaaliturvavyyhdet syntyvät, kun eri laeissa olevat etuuden tarkistamissäännökset törmäävät toisiinsa. Etuuden takaisinperintä voi sekoittaa perheen talouden pitkäksi aikaa. Myöhässä tehdyt tarkistukset työllistävät turhaan myös Kelaa, joten on yhteinen etu välttää niitä.
Pahimmat vyyhdet syntyvät, kun eri laeissa olevat etuuden tarkistamissäännökset törmäävät toisiinsa.
Toimeentulovaikeuksien keskellä olevalla ei aina ole voimavaroja asioida viranomaisen kanssa. Voisiko muistamisen ja huolehtimisen taakan jättää näissä tilanteissa viranomaisen harteille? Eräs nuori sanoi osuvasti toivoessaan lisää vuorovaikutusta ja osallisuutta oman asiansa käsittelyyn: ”Jos minulla on ongelma, kyllä niillä viranomaisillakin on silloin ongelma”.
Kela on ottanut palvelussaan askeleita asiakkaan taakan vähentämiseen. Jos Kelassa havaitaan etuuden tarkistamisen tarve, asiakkaaseen otetaan yhteyttä. Kelasta tulee tarkistussoitto vaikkapa silloin, kun saamme väestörekisteristä tiedon lapsen syntymästä. Viranomaisten yhteiset tietopankit ja rekisterit helpottavat tarkistuksissa. Emme tavoittele orwellilaista valvontayhteiskuntaa vaan vastuullista tietojen yhteiskäyttöä asiakkaan hyväksi.
