Tutkijalta

Etuusjärjestelmä ei tunnista lasten vuoroasumista

Kuvitus: istockphoto

Yhteishuoltajuus on tavallisin tapa järjestää lapsen huoltajuus eron jälkeen. Osa perhe-etuuksista ottaa kuitenkin huomioon vain lähivanhemman tarpeet.

Vanhempien parisuhteen purkautuminen koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta tai nuorta. Tilastokeskuksen arvio on lähes kymmenen vuoden takaa, mutta määrä ei ole viime vuosina ainakaan tästä pienentynyt.

Tilastokeskuksen perhetilastojen mukaan yksinhuoltajaperheissä asui vuonna 2016 lähes 196 000 lasta. Uusperheissä asui samana vuonna yli 75 000 lasta, jotka eivät olleet parin yhteisiä. Yhteensä siis lähes 26 % kaikista alle 18-vuotiaista asuu joko yksinhuoltaja- tai uusperheessä.

Mikä tukisi vanhemmuutta?

Yhteishuoltajuus on nykyään tavallisin tapa järjestää lasten huoltajuus eron jälkeen. Isät osallistuvat aiempaa enemmän lasten hoivaamiseen ja arkeen – todennäköisesti näin on myös eron jälkeen.

Erotilanteessa lapset jäävät usein kirjoille äidin luo. Isän luokse virallisesti asumaan jäävien lasten osuus on kuitenkin kasvanut. Huoltovastuun tasaisemmasta jakautumisesta kertoo myös se, että yhä useampi lapsi asuu vuoroin kahdessa kodissa.

Etuusjärjestelmät taipuvat usein varsin hitaasti uudenlaisiin perhemuotoihin tai niiden synnyttämiin tarpeisiin. Eron jälkeen muodostuvien perheiden kannalta keskeistä on se, missä määrin etuusjärjestelmät tunnistavat ja tukevat vanhemmuutta erilaisissa perhetilanteissa. Tukijärjestelmien kehittämisen kannalta on haasteena myös se, että huoltajuus- tai asumisjärjestelyistä on tarjolla vain niukasti tilasto- ja tutkimustietoa.

Lapsen äidistä erillään asuvat isät saivat viime vuoden maaliskuusta lähtien oikeuden isyysrahaan. Tätä ennen isyysrahan saaminen edellytti, että isä oli avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa. Muutoksessa tunnustettiin kummankin vanhemman tai huoltajan itsenäinen oikeus perhevapaisiin.

Vuoroasumisesta tiedetään vähän

Rekistereihin perustuvaa tietoa vuoroasumisesta tai lasten asumisjärjestelyistä ei ole mahdollista saada, koska lapsella voi olla vain yksi kotiosoite väestörekisterissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää tilastoa kuntien sosiaalitoimen vahvistamista lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimuksista. Tilastoinnin ulkopuolelle jäävät vanhempien keskenään sopimat järjestelyt, joita sosiaaliviranomainen ei ole vahvistanut.

THL:n mukaan asumissopimuksia tehtiin vuonna 2016 runsaat 17 300. Valtaosa sopimuksista eli 82 % käsitteli lapsen asumista äidin luona.

THL:n tilastoista on saatavilla vuodesta 2009 alkaen tietoja myös lasten vuoroasumisesta. Vuonna 2016 sovittiin yli 2 600 lapsen vuoroasumisesta, mikä käsitti noin 15 % asumissopimuksista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee 1–2 vuoden välein kouluterveyskyselyn peruskouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Kyselyissä tiedusteltiin nuorten vuoroasumisesta ensimmäistä kertaa vuonna 2013.

Vuoden 2015 kouluterveyskyselyyn vastanneista 8- tai 9-luokkalaisista 67 % asui äidin ja isän kanssa. Kyselyyn vastanneista 11 % asui vuorotellen erillään asuvien vanhempiensa luona ja 11 % asui yksinhuoltajavanhemman luona. Vastaajista 7 % asui uuden liiton solmineen vanhemman luona ja lopuilla oli jokin muu asumisjärjestely.

Ruotsissa eroperheiden elämäntilannetta ja lasten asumisjärjestelyjä on selvitetty laajalla kyselyllä. Tutkimuksen perusteella vuoroasuminen oli verraten yleistä. Kaikista eroperheiden lapsista 35 % asui vuorotellen jommankumman vanhemman kodissa. Vuoroasuminen oli tavallisempaa korkeammin koulutettujen ja suurituloisten perheiden keskuudessa.

Asumistukea sai yli puolet yksinhuoltajista

Asumistuki ja toimeentulotuki ovat tärkeitä tulonlähteitä monissa yksinhuoltajaperheissä. Asumistukea sai vuonna 2017 runsaat 71 000 yksinhuoltajataloutta, joka on noin 58 % kaikista yksinhuoltajatalouksista. Toimeentulotukea sai 28 % yhden huoltajan perheistä.

Etävanhempien toimeentulosta tai taloudellisesta tilanteesta ei ole tietoja. THL:n tilastoimista sosiaalitoimen vahvistamista elatusmaksuista hieman yli puolet jäi määrältään alle Kelan maksaman elatustuen, joka on 156 euroa kuukaudessa. Tämä viittaisi siihen, että suuri osa etävanhemmista ei kykene taloudellisen tilanteensa vuoksi maksamaan korkeampaa elatusmaksua. Sovitun elatusavun määrää voi kuitenkin pienentää esimerkiksi se, että lapsi asuu osittain etävanhemman luona.

Myös etävanhempi voi tulojensa ja asumismenojensa perusteella olla oikeutettu asumistukeen. Toisen vanhemman luona kirjoilla olevia lapsia ei kuitenkaan oteta hänen kohdallaan huomioon asumistukea määriteltäessä, vaikka lapset asuisivat ainakin toisinaan myös etävanhemman luona.

Etävanhempi voi saada toimeentulotukea joihinkin lapseen liittyviin kuluihin. Näitä ovat esimerkiksi lapsen tapaamiseen liittyvät matka- tai muut kulut, kuten ruokamenot. Korkeampiin asumiskustannuksiin on mahdollista saada toimeentulotukea, vaikka toimeentulotuki ei viimesijaisena etuutena ole tarkoitettu asumiskustannusten kaltaisten säännöllisten menojen kattamiseen.

Lapsen asuminen vuorotellen kummankin vanhemman luona vaikuttaa myös muiden etuuksien maksamiseen. Lapsilisä ja sen yksinhuoltajakorotus maksetaan vain vanhemmalle, jonka luona lapsi on virallisesti kirjoilla. Toimeentulotukea haettaessa lapset kuuluvat yleensä sen vanhemman perheeseen, jossa he ovat kirjoilla, ellei lapsen asumisesta puoliksi kummankin vanhemman luona ole vahvistettua sopimusta.

Lapsen asumisesta aiheutuvia kustannuksia voidaan vähentää etävanhemman maksamasta elatusavusta vain rajoitetusti. Etuudet vaikuttavat perheiden hyvinvointiin myös siten, että eroperheiden ristiriidat koskevat usein vanhempien osallistumista lapsen kustannuksiin.

Vuoroasuminen halutaan lakiin

Oikeusministeriön työryhmän mietintö lapsenhuoltolain uudistamisesta valmistui syyskuussa 2017. Mietinnössä todetaan, että lapsen vuoroasuminen tulisi kirjata lakiin. Näin myös nykyistä luotettavampien ja kattavampien tietojen saaminen lasten asumisesta helpottuisi.

Tilastotietojen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös tarkempaa tietoa eron jälkeisistä asumisjärjestelyistä. Perheiden elämäntilanteet voivat muuttua myös eron jälkeen, ja eroperheisiin liittyy tai niistä muuttaa pois jäseniä. Erillään asuva vanhempi voi vaihtaa asuinpaikkaa, mikä vaikuttaa lasten asumisjärjestelyihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on äskettäin asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten lasten vuoroasuminen vaikuttaa erilaisiin etuuksiin ja palveluihin. Tämän ohella olisi tärkeää myös selvittää lasten ja vanhempien kokemuksia vuoroasumisesta ja muista eronjälkeisistä asumisratkaisuista. ¶

Tutkijalta

Yhden huoltajan perheessä tai uusperheessä asuvat lapset

	Suomi	Norja	Ruotsi
11_Taulukko_teksti	11_Taulukko_teksti

11_Taulukko_alaviite

Luettelo artikkelin lähteistä verkossa

sosiaalivakuutus.fi

Valtaosa perheistä päätyy edelleen siihen, että lapsi asuu eron jälkeen äidin kanssa.

Miia Saarikallio-Torp

tutkija, Kela

225 044

249 920

260 172

260 482

270 909

1995

2000

2005

2010

2016

Osuus kaikista alle 18 v lapsista

Yksinhuoltaja- ja uusperheiden lapset

Huom. Kuviossa uusperheiden lapsista on laskettu mukaan vain parin ei-yhteiset lapset

Lähde: Tilastokeskus, Perhe-tilastot