Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kolme teesiä sote-uudistuksesta

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kaipaa näkemyksellisyyttä historian suurimman hallinnon uudistuksen toteutukseen.

Yksikanavatieto on tärkeämpää kuin yksikanavarahoitus

Olemme sote-uudistuksessa siirtymässä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään, jossa on useita toimijoita. Yksityinen, julkinen sekä kolmas sektori tuottavat palveluja rinta rinnan. Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta on välttämätöntä, että meillä on valtakunnallisesti riittävä tieto siitä, miten palvelut on järjestetty ja miten kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu.

Pystymme Kelassa sairausvakuutuksen ansiosta jo nyt seuraamaan 
ainoana Suomessa yksityisten terveyspalvelujen ja työterveyshuollon 
kustannuksia ja vaikuttavuutta. Kelalla on edellytykset huolehtia yksikanavatiedosta myös jatkossa.

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Sote-uudistuksen kaltainen valtava muutos on hidas prosessi. Silti sitä yritetään edistää kovalla kiireellä. Uudistuksen osapuolilla on samansuuntaiset tavoitteet, mutta ehdotukset keinoista ja toteutustavoista poikkeavat.

Sote-uudistusta ovat edistäneet useat peräkkäiset hallitukset, joilla 
on kaikilla ollut kehittämisessä eri painopisteet. Tältä pohjalta on erittäin vaikea käynnistää pitkäjänteistä kehitystyötä. Tarvitaan valmistelua ja 
linjauksia, jotka kestävät hallituskausien yli.

Ei rikota asioita, jotka toimivat

Uuden sotemallin arvioidaan olevan toiminnassa vuoden 2019 alussa. Silloin todellinen uudistus kuitenkin vasta alkaa. Käytäntö on osoittanut, että iso hallinnon muutos vaatii toteutuakseen vähintään viisi vuotta.

Mullistus on valtava etenkin kuntasektorilla. Noin 200 000 työpaikkaa ja 6-10 miljardin euron omaisuus vaihtavat omistajaa. Sen vuoksi olisi hyvä säilyttää rakenteista edes osa ainakin siirtymäkauden ajan. Sellaiset organisaatiot kuin Työterveyslaitos, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ja Kela voisivat jatkaa esimerkiksi 4-6 vuoden siirtymäajan nykyisillä rakenteilla ja siirtyä asteittain uusiin toimintatapoihin.

Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Kelalla on käytössään toiminnalliset valtakunnalliset ja edistykselliset ICT-järjestelmät, joiden rakentaminen tyhjästä on kallista ja riskialtista. Siirtymäaikana on hyvä pohtia, mitä järjestelmiltä tulevaisuudessa halutaan ja minkälaista tietoa on tarpeen hallinnoida ja kerätä.