Jos sairauspoissaolo pitkittyy, kasvaa myös pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyys. Vastaavasti asteittainen työhön paluu sairauden toipumisvaiheessa voi edistää toipumista paremmin kuin poissaolon jatkaminen.
Tämän vuoksi Suomessa otettiin käyttöön osasairauspäiväraha vuonna 2007. Vuonna 2021 etuutta sai yhteensä noin 28 600 henkilöä.
”Asiakasmäärät ovat nousseet tasaisesti vuosi vuodelta, ja asiakaspotentiaalia olisi varmasti enemmänkin”, sanoo erikoissuunnittelija Ismo Hiljanen Kelan työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksesta.
Hiljanen toimii myös sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työ- ja toimintakykyjaostossa asiantuntijasihteerinä, joten hänellä on laaja perspektiivi siihen, miten etuuksia ja palveluita kehittämällä voidaan tukea työhön palaamista.
Mikä on osasairauspäiväraha?
- Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta takaisin omaan työhönsä.
- Sopimus on vapaaehtoinen. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia osittaisesta työhön paluusta, jos työterveyslääkäri tai muu työskentelyolosuhteet tunteva lääkäri puoltaa tätä.
- Osasairauspäivärahaan voi olla oikeus, jos henkilö on sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön, on ollut kokoaikatyössä tai toiminut päätoimisena yrittäjänä ja vähentää työaikaansa 40–60 prosenttiin kokoaikatyöstä.
- Edellytyksenä on, että työntekijä voi lääkärin arvion mukaan tehdä osan työtehtävistään vaarantamatta terveyttään tai palautumistaan.
- Osasairauspäivärahaa voi saada enintään 120 päivän ajan.
Miten osasairauspäiväraha toimii?
Osasairauspäivärahan avulla työntekijä voi palata työhönsä osa-aikaisesti, jos se ei vaaranna toipumista tai paranemista. Työaikaa tulee lyhentää 40–60 prosenttia, ja tarvittaessa työtä järjestellään uudelleen.
”Tällöin saadaan aika nopeasti näkymä siitä, vaatiiko alentunut työ- ja toimintakyky järjestelyitä työnantajalta tai edellyttääkö työhön paluu esimerkiksi uudelleenkouluttautumista. Näin voidaan varmistaa, että työhön paluu onnistuu toipumisen jälkeen pysyvästi”, Hiljanen sanoo.
Vuosien varrella etuutta on kehitetty useampaan otteeseen lainsäädäntömuutoksilla. Etuuden enimmäiskestoa on pidennetty ja sen saamisen ehtoja on kevennetty.
Myös työterveyshuoltoa koskeva 30–60–90-sääntö, joka edellyttää työkyvyn arviointia 90 päivän kohdalla, on vaikuttanut osasairauspäivärahan käyttöön, Hiljanen kertoo. Kun jäljellä olevaa työkykyä arvioidaan systemaattisesti, voidaan nähdä mahdollisuuksia osittaiselle työhön paluulle.
Osasairauspäiväraha lisää vakiintunutta työhön paluuta
Osasairauspäivärahan käyttöä ja vaikuttavuutta on tutkittu, ja tulokset ovat positiivisia.
Kelan, Työterveyslaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvisi, että osasairauspäivärahan käyttö työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa lisää vakiintunutta työhön paluuta ja työssä oloa kahden vuoden seurantajaksolla.
Hiljanen kertoo, että osasairauspäiväraha tukee tutkitusti hyvin mielenterveyshäiriöitä sairastavien työhön paluuta. Tämä on huomionarvoista, sillä mielenterveyden sairaudet ovat vuodesta 2020 olleet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.
Lisäksi tutkimukset osoittavat, että osasairauspäiväraha pienentää riskiä kokoaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen ja että se vaikuttaa pidentävän erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden työuria.
”Osasairauspäivärahan kautta voi aueta mahdollisuus osa-aikaeläkkeelle, joka on pysyväluonteisempi ratkaisu”, Hiljanen sanoo.
Siitä ei ole tutkimustietoa, miten osasairauspäiväraha toimii esimerkiksi kuntoutukseen tai muihin työkyvyttömyyden ehkäisyyn tarkoitettuihin keinoihin verrattuna. Etuuksien ja palveluiden, kuten kuntoutusten, vaikuttavuutta ei voida suoraan verrata. Vaikka esimerkiksi kuntoutuksessa voi olla työkokeiluja, ei niiden vaikuttavuutta voi verrata siihen, että osasairauspäivärahan turvin palataan osa-aikaisesti omaan tuttuun työhön, Hiljanen sanoo.
Osasairauspäivärahajärjestelmää kehitetään – tavoitteena käytön laajeneminen
Siinä, missä sairauspäivärahan saajia on vuodessa noin 300 000, on osapäivärahan saajia 28 600. Tavoitteena on, että jälkimmäisen käyttö laajenee, Hiljanen sanoo.
Nopein keino tähän on tietoisuuden lisääminen. Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen järjestelmä, joka vaatii työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon aktiivista toimintaa.
”Jos käy niin, että joku kolmesta on epätietoinen tai epäilee järjestelmän toimivuutta, jää mahdollisuus helposti hyödyntämättä.”
Etuutta kehitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa kolmikantaisessa työryhmässä, jossa tarkastellaan osasairauspäivärahan ja osakuntoutusrahan kehitysmahdollisuuksia.
Myös sosiaaliturvauudistus ja sieltä nousevat, sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan osasairauspäivärahaan ja muun muassa sen käytön kannusteisiin. Lisäksi työkykyohjelmassa kehitettävät tukimuodot niveltyvät osasairauspäivärahaan.
”Eri tahoilla tehtävä kehitystyö tähtää samaan maaliin. Nyt pohdinnan alla olevia sosiaaliturvajärjestelmän muutoksia ja lakimuutoksia peilataan sosiaaliturvauudistuksen ongelmaraporteissa esiin tulleisiin haasteisiin. Lakimuutoksilla pyritään vaikuttamaan tunnistettuihin haasteisiin sosiaaliturvauudistusta nopeammalla aikataululla”, Hiljanen sanoo.
Osasairauspäivärahan kehittämiseksi Hiljanen listaa useammankin keinon. Esimerkiksi etuuden keston pidentämistä ja etuusoikeuden syntymisen perusteita tarkastellaan parhaillaan.
”Nykyisellään osasairauspäivärahan saaminen edellyttää täyden työkyvyttömyyden olemassaoloa, sillä sairausvakuutuslaki lähtee siitä, että henkilö on joko täysin työkykyinen tai täysin työkyvytön. Tämä on omalla tavallaan epälooginen ehto.”
Esimerkiksi Ruotsissa on osatyökyvyttömyyden käsite, jota suomalaisessa järjestelmässä ei ole.
Mahdollisesti tulevissa lainmuutoksissa voidaan Hiljasen mukaan pohtia myös sitä, voisiko vaatimusta kokoaikaisesta työnkuvasta muuttaa.
Jo vuonna 2014 perusteita muutettiin niin, että useammasta osa-aikatyöstä koostuva työnkuva voi täyttää kokoaikatyön vaatimuksen. Kuitenkaan etuutta ei parhaillaan voi saada osa-aikaiseen työhön.
”Ehkä tulevissa lakimuutoksissa voi pohtia sitäkin, voisiko esimerkiksi osasairauspäivärahassa olevaa kokoaikatyön edellytystä joustavoittaa tai omavastuuaikaa muuttaa niin, että osa-aikainen työskentely voisi alkaa välittömästikin työkyvyttömyyden alettua”, Hiljanen sanoo.
