Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
24.11.2022

Yhä useampi huoltaja pystyy asioimaan alaikäisen puolesta Omakannassa, ja mahdollisuus yleistyy nyt vauhdilla

Iso osa terveydenhuollon organisaatioista on toteuttanut potilastietojärjestelmiinsä muutokset, jotka mahdollistavat sen, että huoltaja voi asioida Omakannassa yli 10-vuotiaan alaikäisen puolesta. Uusi toiminnallisuus sujuvoittaa tiedonkulkua ja tukee alaikäisten mahdollisuutta päättää omasta hoidostaan.
Teksti Veera Adolfsen | Kuvat Katri Lehtola / Keksi
Teini-ikäinen tyttö sohvalla käsissäään vinyylilevy.

Alaikäisen puolesta asioinnin mahdollisuus Omakannassa sujuvoittaa tiedonkulkua.

Monessa perheessä pitkään odotettu mahdollisuus asioida Omakannassa lapsen puolesta etenee nyt rivakasti. Jo 52 prosenttia julkisen terveydenhuollon järjestelmistä on ottanut käyttöön sitä tukevan toiminnallisuuden, kertoo liiketoiminnan asiantuntija Hanna Malinen Kelan Kanta-palveluista.

Tänä vuonna alaikäisen puolesta asiointi on tullut mahdolliseksi muun muassa pääkaupunkiseudun, Turun ja Lahden julkisen terveydenhuollon asiakkaille.

Huoltajat ovat pystyneet asioimaan alle 10-vuotiaan lapsen puolesta Omakannassa elokuusta 2016 asti. Yli 10-vuotiaan puolesta asioimisen mahdollistava toiminnallisuus valmistui syksyllä 2020. Asiakkaalle uudistus kuitenkin näkyy vasta, kun hänen käyttämässään terveydenhuollon organisaatiossa on tehty potilastietojärjestelmään tarvittavat muutokset.

”Olemme positiivisella mielellä siitä, että käyttöönotot etenevät nyt hyvin. Näyttää siltä, että vuodenvaihteessa noin 60 prosenttia julkisen terveydenhuollon järjestelmistä tukee alaikäisen puolesta asioimista”, Malinen sanoo.

Kela ja THL kouluttavat ammattilaisia päätöskyvyn arviointiin

Osalla alaikäisistä on mahdollisuus vaikuttaa itse siihen, näkyvätkö heidän tietonsa Omakannassa heidän huoltajilleen. Sähköisen puolesta asioinnin mahdollistavat järjestelmät ovatkin mutkan kautta nostaneet julkiseen keskusteluun kysymyksen siitä, milloin alaikäinen potilas voi päättää tietojensa luovuttamisesta huoltajalleen.

Alaikäiselläkin on oikeus päättää omasta hoidostaan ja siitä, kenelle hänen terveystietojaan luovutetaan – nimittäin jos terveydenhuollon ammattilainen on arvioinut hänet kykeneväksi päättämään asiasta. Ammattislangilla puhutaan alaikäisen päätöskykyisyydestä.

Päätöskyvyn arviointi ei ole varsinaisesti uusi asia. Terveydenhuollossa on pitänyt potilaslain mukaan vuodesta 1992 asti arvioida alaikäisen päätöskykyä ja tiedustella päätöskykyiseksi arvioidulta sitä, luovutetaanko hänen tietojaan huoltajalle, huomauttaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Nyt sähköinen järjestelmä vaatii kirjaamaan nämä asiat jokaisella käynnillä.

Hietanen-Peltolan mukaan moni ammattilainen kaipaa lisää tukea arviointiin ja oman arvion perustelemiseen, koska potilaiden tilanteet ovat hyvin vaihtelevia.

”Vauvaa ei tarvitse edes tavata, jotta voi arvioida ja kirjata, ettei hän voi itse vastata hoidostaan. Yläkouluikää lähestyvän potilaan kanssa taas on hirveän tärkeää pysähtyä miettimään, onko hänellä päätöskykyä juuri sen käynnin asiaan. Mitään selkeää ikärajaa päätöskyvylle ei voida asettaa, vaan arviossa on aina huomioitava lapsen kehitysvaihe ja hoidettavan asian laatu”, Hietanen-Peltola sanoo.

Kanta-palvelut ja THL ovatkin yhdessä järjestäneet ammattilaisten tueksi verkkokoulutuksen alaikäisen päätöskyvyn arvioinnista. Sen on suorittanut jo yli 8 000 terveydenhuollon ammattilaista.

Alaikäisen puolesta asiointi voi helpottaa elämää ja parantaa alaikäisten hoitosuhteita

Kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa uusi, alaikäisen puolesta asioinnin mahdollistava toiminnallisuus ei vielä ole käytössä. Julkisellakin puolella muutokset puuttuvat vielä kymmeniltä organisaatioilta, yksityisellä sektorilla valtaosalta toimijoita. Toiminnon käyttöön ottaneista yksityisistä toimijoista suurin osa on pieniä yksityisen terveydenhuollon toimijoita sekä optikko- ja silmälääkäriasemia.

Muutoksista tulee terveydenhuollolle kustannuksia, sillä potilastietojärjestelmien päivitykset pitää tilata järjestelmätoimittajilta. Hanna Malinen kannustaa kuitenkin satsaamaan uuden ominaisuuden käyttöönottoon.

”Alaikäisen puolesta asioinnin mahdollisuus Omakannassa sujuvoittaa tiedonkulkua ja vähentää kirjepostia, kun terveydenhuollossa ei tarvitse vastailla niin paljon huoltajien tietopyyntöihin.”

Uusi toiminnallisuus tukee myös alaikäisen oikeutta luottamukselliseen hoitosuhteeseen, koska se vaatii arvioimaan päätöskykyä jokaisella käynnillä, Malinen toteaa. Se parantaa itsemääräämisoikeuden ja lapsen edun toteutumista monenlaisissa tilanteissa.

”Korona-ajalta tiedetään esimerkiksi, että jotkut nuoret halusivat ottaa koronarokotteen vanhempiensa vastustuksesta huolimatta. Päätöskykyinen nuori pystyi vaikuttamaan siihen, että ei joutunut kotona hankalaan tilanteeseen päätyessään ottamaan rokotuksen.”

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje