Opiskeluvalmennus on aivan uusi kuntoutuspalvelu nuorille. Valmennuksessa tarjotaan henkilökohtaista tukea ja ohjausta opiskelijalle, jonka opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai viivästyä. Ensimmäiset valmennusjaksot käynnistyvät keväällä 2018.
– Tällä hetkellä ammatillisen kuntoutuspäätöksen saaneille voidaan myöntää vain rahallista tukea. Se ei kuitenkaan välttämättä tue opiskelijoita riittävästi. He tarvitsevat konkreettista tukea ja ohjausta, jotta opinnot edistyisivät. Tämän huomion pohjalta lähdettiin kehittämään opiskeluvalmennusta, kertoo projektipäällikkö Iiris Pelkonen Kelasta.
Valmentaja sparraa tavoitteiden saavuttamisessa
Opiskeluvalmennuksessa hyödynnetään kognitiivis-analyyttisen ja ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmiä.
Valmennus kestää 6–9 kuukautta. Se sisältää enintään 15 valmennuskertaa, joiden ajaksi opiskelija saa henkilökohtaisen valmentajan. Valmennus koostuu startti-, tsemppi- ja päätösvaiheesta.
Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija ja valmentaja kartoittavat tilanteen: Hidastaako opiskeluja sosiaalisten tilanteiden pelko tai ongelmat arjenhallinnassa? Tökkiikö kokeisiin lukeminen?
Tulevien valmennuskertojen sisältö suunnitellaan opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.
Nuorten on helpompi sitoutua selkeisiin tavoitteisiin ja jäsentyneeseen toimintaan.
Tsemppivaiheessa opiskelija ja valmentaja työskentelevät tavoitteiden saavuttamiseksi. Opiskelija voi harjoitella esimerkiksi ongelmaratkaisutaitoja, avun hakemista tai esiintymistilanteita.
Päätösvaiheessa arvioidaan, millaisia taitoja opiskelija on saavuttanut ja minkälaista harjoittelua on hyvä jatkaa valmennuksen päätyttyä. Oppilaitoksen edustaja voi olla mukana näillä käynneillä, jotta opiskelija saa tukea myös valmennuksen jälkeen.
Valmennuksessa hyödynnetään lyhytterapeuttisia menetelmiä, sillä tutkimuksissa on todettu, että erityisesti nuoret hyötyvät lyhytkestoisesta ja strukturoidusta terapiasta.
– Nuorten on usein helpompi sitoutua selkeisiin tavoitteisiin ja jäsentyneeseen toimintaan. Selkeys ja konkreettisuus inspiroivat usein nuoria, Pelkonen kiteyttää.
– Jos tällaista jäsenneltyä rakennetta ei ole, voisi käydä niin, että käyntikerroilla jäädään jumiin sellaisiin keskusteluihin, jotka eivät vie opiskelijan tilannetta eteenpäin. Lyhytterapiamenetelmät auttavat tarkentamaan työskentelyä kohti päätavoitetta eli sitä, että opinnot etenevät, Pelkonen jatkaa.
Kuka voi päästä valmennukseen?
Opiskeluvalmennusta kokeillaan projektimuotoisena Kuopiossa ja Tampereella. Valmennukseen voivat hakea 16–29-vuotiaat opiskelijat, jotka opiskelevat toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa näiden kaupunkien alueella.
Valmennuksen avulla nuori voi löytää itsestään vahvuuksia, joiden tunnistaminen ilman ammatillista tukea ei aina ole mahdollista.
Projektin alkuvaiheessa kohderyhmää on jouduttu rajaamaan, mutta jos valmennuksesta saadaan hyviä tuloksia, sitä voidaan tulevaisuudessa tarjota valtakunnallisesti eri koulutusasteilla opiskeleville.
Pelkonen näkee valmennuksen mahdollisuutena opiskelijalle.
– Opiskelija voi valmennuksen kautta saada yksilöllistä tukea, tunnistaa omia voimavaroja sekä harjoitella opiskelu- ja työelämää tukevia taitoja, Pelkonen sanoo.
Valmennuksen avulla nuori voi löytää itsestään vahvuuksia, joiden tunnistaminen ilman ammatillista tukea ei aina ole mahdollista. Näiden vahvuuksien tunnistaminen voi olla keskeinen käänne nuoren koko elämän kannalta.
– Opintojen loppuun suorittaminen on jo itsessään iso sijoitus elämään, Pelkonen summaa.
Lue lisää:
http://www.kela.fi/opiskeluvalmennus
Valmennukseen voi päästä kahta väylää pitkin:
- Opinto- tai kuntoutusrahan seurannassa on tullut ilmi tuen tarve. Kela ottaa opiskelijaan yhteyttä ja tarjoaa mahdollisuutta hakea valmennusta.
- Opiskelijalle on myönnetty koulutus Kelan ammatillisena kuntoutuksena. Hän voi hakea valmennukseen oma-aloitteisesti.