Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Valinnan­vapaus on jo nyt laaja

Julkinen terveydenhuolto tarvitsee asiakaslähtöisyyden kehittämiseen kirittäjää, kirjoittaa Kirsi Varhila.

Suomalaisen terveydenhuollon julkisissa palveluissa on jo nykyisellään laaja valinnanvapaus. Käytännössä monet kunnat tarjoavat myös sosiaalihuollon asiakkaalle mahdollisuutta valita palvelunsa, vaikka säädökset eivät sitä edellytäkään.

Vain 2 % asiakkaista on käyttänyt valinnanmahdollisuutta ja vaihtanut julkista palveluntuottajaa.

Asiakaslähtöinen ajattelu yleistyy vähitellen mutta liian hitaasti. Vain 2 % asiakkaista on käyttänyt valinnanmahdollisuutta ja vaihtanut julkista palveluntuottajaa.

Julkisen terveydenhuollon kehittyminen on ollut hidasta, koska sillä ei ole ollut positiivista kirittäjää. Sen sijaan työterveyshuolto, joka hoitaa 1,8 miljoonan ihmisen palveluja, on kehittynyt aktiivisesti. Työterveyshuollon toimivuus on voinut vähentää käyntejä terveysasemalla ja samalla kiinnostusta terveysaseman vaihtamiseen.

Asiakkaille voitaisiin antaa jo nykyisten säädösten pohjalta vieläkin enemmän valinnanmahdollisuuksia. Julkinen palvelujen järjestäjä ei ole ollut tässä kuitenkaan kovin innokas.

Asiakkaille voitaisiin antaa jo nykyisten säädösten pohjalta vieläkin enemmän valinnanmahdollisuuksia.

Sote-uudistuksen osana valmisteltu valinnanvapauslakiesitys tuo asiakkaalle ja potilaalle aikaisempaa laajemman valinnanvapauden koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluntuottajat voivat olla joko julkisia tai yksityisiä.

Nykyistä palveluseteliä on käytetty palvelujen järjestämisen välineenä menestyksellisesti. Hallituksen kärkihankkeeseen kuuluvissa alueellisissa kokeiluissa palvelujen järjestäjä ja tuottajat sitoutuvat noudattamaan sääntökirjaa, jossa kuvataan muun muassa asiakkaan asema ja oikeudet, palvelujen tuottajan ja järjestäjän velvollisuudet sekä valvonta.

Sääntökirjan kehittämiseen saadaan aineksia uuden valinnanvapauslain mukaisista piloteista.

Palvelusetelillä toteutetut kokeilut ovat olleet käynnissä vuoden 2017 alusta. Kokeilujen seuranta on tuottanut tietoa muun muassa valinnanvapautta käyttäneiden asiakkaiden profiileista ja käyttäytymisestä, järjestäjän ja tuottajan toiminnasta sekä korvausmallien ja ICT-järjestelmien toimivuudesta.

Tätä on hyödynnetty valinnanvapauspilottien sääntelyssä ja toimeenpanon suunnittelussa.

Tulevien maakuntien käyttöön valmistellut sopimus- ja korvausmallit takaavat yhdenvertaisuuden palvelujen järjestämisessä. Jokaisen maakunnan ei tarvitse valmistella sopimusten ja korvausten suunnittelua erikseen.

Palvelusetelikokeiluihin mukaan hakeutuneet alueet ja niiden keskeiset toimijat ovat olleet sitoutuneita sekä innostuneita kehittämään ja arvioimaan valinnanvapauden toimintamallia yhteistyössä. Kokeilut nähdään sujuvana jatkumona valinnanvapauden toimintamallin seuraavaan vaiheeseen.

Palvelusetelikokeilut jatkuvat vuoden 2019 ajan.

Palvelusetelikokeilut jatkuvat vuoden 2019 ajan. Tavoitteena on muuntaa kokeilut osaksi uuden valinnanvapauslakiesityksen mukaisia pilotteja, joissa voidaan maakunnan mittakaavassa jo ennen lain voimaantuloa tukea valinnanvapauden toteutumista osana sote-uudistusta.

Kirsi Varhila, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö