Siirry sisältöön
Puheenvuorot
|
26.9.2019

Vaikeasti hahmotettava vastuullisuus

Vastuullisuus hyväksytään laajasti vasta, kun se saa konkreettisia muotoja.

Vastuullisuus on kuin muoti-ilmiö, joka on yhtäkkiä esillä kaikkialla. Organisaatio toisensa perään tuo esille vastuullista toimintaansa. Viime aikoina on noussut esimerkkejä myös siitä, miten suuren mediahuomion yksittäisen organisaation vastuuton käytös saa aikaan.

Vastuullisuuden yksiselitteinen määritteleminen on haastavaa. Yleisesti vastuullisuutta käytetään synonyymina yhteiskuntavastuulle ja vastuulliselle yritystoiminnalle. Toisaalta se nähdään viherpiiperryksenä, maailmoja syleilevänä ilmiönä, jonka vaikutukset ovat usein vaikeasti hahmoteltavissa ja mitattavissa.

Perinteisesti vastuullisuus jaetaan ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Nämä sisältävät erilaisia teemoja, joten vastuullisuuteen voidaan laskea laaja joukko asioita. Yksinkertaisimmillaan vastuullisuus voidaan määritellä elämisen edellytyksien mahdollistamisena tuleville sukupolville.

Maailma seurasi ilmastohuippukokousta syyskuussa.

Lakien ja kansainvälisten normien noudattaminen on vastuullisuuden lähtökohta, mutta yhä useammin äänekkäät ja vaativat sidosryhmät, kuten kansalaisjärjestöt ja -liikkeet sekä nuoret, joiden tulevaisuus on vaakalaudalla, edellyttävät tätä laajempaa vastuullisuutta. Maailma seurasi silmä tarkkana syyskuun New Yorkin ilmastohuippukokousta ja erityisesti nuoren aktivistin Greta Thunbergin kampanjointia, josta on kasvanut kansanliike ympäri maailmaa.

Yrityspuolella vastuullisuus on usealla organisaatiolla jo osa arkea. Vastuullisuus on ymmärretty mahdollisuutena kilpailuetuun. Energiansäästön myötä myös taloudelliset säästöt ovat mahdollisia. Kuluttajat vaativat vastuullisuutta ja yrityksen arvot ovat monelle työntekijälle tärkeä sitoutumistekijä. Tyytyväisten työntekijöiden sairaspoissaolot vähenevät.

Energiansäästö mahdollistaa myös muita säästöjä.

Yksi haaste vastuullisuustyössä on vaikuttavuuden mittaaminen. Joitakin konkreettisia mittareita on toki olemassa, näistä esimerkkinä GRI-raportointistandardit, hiilijalanjälki, työntekijöiden tyytyväisyysmittarit ja taloudellinen tehokkuus. Mutta vastuullisuuteen liittyy myös paljon sellaista, jonka suora mittaaminen ja vaikutusten esiin nostaminen on haastavampaa. Myös meillä Kelassa on parhaillaan menossa kehitystyö vastuullisuuden vaikuttavuuden mittaamisen parantamiseksi.

Parhaiten vastuullisuus toteutuu, kun organisaatio itse sitoutuu sen vahvistamiseen osana toimintansa kehittämistä. Tärkeää vastuullisuustyön onnistumisessa on organisaation johdon rooli sen edistämisessä. Jos vastuullisuutta ei oteta osaksi strategiaa, se saattaa helposti jäädä irralliseksi puuhasteluksi.

Organisaation johdolla on tärkeä rooli.

Vastuullisuutta pohditaan yhä kokonaisvaltaisemmin ja kattavammin. Vastuullisuus ei toimi päälle liimattuna osana organisaationa, mutta sitä ei voi myöskään ulkoistaa muille toimijoille. Vastuullinen yritys toimii mahdollisimman kestävällä tavalla ja sovittaa yhteen eri sidosryhmien tavoitteet ja odotukset.

Mutta kenellä on vastuu? Vastuu on kaikilla. Yksilöt, yhteisöt, poliittiset päättäjät ja yritykset on kaikki saatava mukaan, toimimaan vastuullisesti. Kukaan ei voi jäädä tässä kehityksessä sivustakatsojaksi. Ilmastonmuutoksesta julkaistut tutkimukset puhuvat karua kieltään siitä, mihin suuntaan maailma on menossa ilman vastuullisia toimia. Teot voivat olla pieniäkin, kunhan ovat toimivia.

Lue lisää

Siina Lepola-Lång

Seuraa vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä aiheita ja toimii Kelassa vastuullisuuden asiantuntijana. Sydämeltään maailmanparantaja, koulutukseltaan ekonomi.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje