Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Työterveyshuoltoa palautetaan juurilleen

Työterveyshuolto muuttuu, mutta asiantuntijoidenkin on vaikea arvioida, miten korvausjärjestelmän mylläys lopulta vaikuttaa. Muutos ei vähennä työnantajan saamia korvauksia, mutta korvausten painopistettä siirretään ehkäisevän työn suuntaan.
Teksti Utu FörbomKuvat Satu Karppinen
Lakimuutos voi asiantuntijoiden mukaan lisätä painetta perusterveydenhuoltoa kohtaan, erityisesti jos työterveyshuollon toimintasuunnitelmista vähennetään sairaanhoitoa, jonka järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista.
Lakimuutos voi asiantuntijoiden mukaan lisätä painetta perusterveydenhuoltoa kohtaan, erityisesti jos työterveyshuollon toimintasuunnitelmista vähennetään sairaanhoitoa, jonka järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista.

Työterveyshuollon Kela-korvausjärjestelmä muuttuu vuoden 2020 alusta. Työterveyshuollosta on vähitellen tullut perusterveydenhuollon paikkaaja, mikä on saattanut myös estää perusterveydenhuollon kehitystä. Tähän halutaan nyt muutos.

Kansainväliset säädökset eivät velvoita sairaanhoitoon

Työterveyshuollolla pyrittiin aluksi torjumaan terveyttä tai työturvallisuutta uhkaavat tekijät työelämässä. Sairaanhoitoa ei mainita kansainvälisissä sopimuksissa työterveyshuollosta lainkaan.

Suomi on ratifioinut jo vuonna 1987 Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen. Se velvoittaa työnantajia järjestämään ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut maksuttomasti työntekijöille.

”Tavoitteena on alusta lähtien ollut, että työ ei aiheuttaisi terveyden tai turvallisuuden vaaraa työntekijöille”

Myös EU:n puitedirektiivi edellyttää, että työnantajat ehkäisevät työterveyden ja -turvallisuuden ongelmia. Sopimusten tarkoituksena on varmistaa ehkäisevä toiminta, jonka ansiosta työntekijät pysyvät terveinä ja turvassa.

”Tavoitteena on alusta lähtien ollut, että työ ei aiheuttaisi terveyden tai turvallisuuden vaaraa työntekijöille”, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Kristiina Mukala.

Kansantalous kiittää ehkäisevää terveydenhuoltoa

Työterveyshuolto käynnistyi Suomessa teollistumisen aallossa 1800-luvun lopulla. Monilla paikkakunnilla työterveyshuolto korvasi 1800-luvulla perusterveydenhuollon puutteita.

Vuonna 1978 säädettiin Suomessa työterveyshuoltolaki, jolla pyrittiin ennen kaikkea ehkäisemään työstä aiheutuvia sairauksia ja vammoja.

Monilla paikkakunnilla työterveyshuolto korvasi 1800-luvulla perusterveydenhuollon puutteita.

Työterveyslaitoksen ylilääkärin Kimmo Tarvaisen mukaan ehkäisevällä toiminnalla on merkitystä niin työnantajien, työntekijöiden kuin kansantaloudenkin kannalta.

”Työterveyshuolto on ainoa taho, joka kohtaa työikäisen väestön niin lakisääteisissä kuin vapaaehtoisissa terveystarkastuksissa. Lisäksi työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, joka voi olla liki työpaikkoja niiden arjessa”, Tarvainen lisää.

”Työterveyshuolto on ainoa taho, joka kohtaa työikäisen väestön niin lakisääteisissä kuin vapaaehtoisissa terveystarkastuksissa.”

Vaikutukset voivat moninkertaistua, kun väestön huoltosuhde eli työelämän ulkopuolella olevien määrä suhteessa työssä oleviin kasvaa.

Toimiiko korvausjärjestelmän muutos ilman sote-uudistusta?

Nyt voimaan tuleva muutos juontaa juurensa valtioneuvoston periaatepäätökseen. Taustalla ovat Sipilän hallituksessa tehdyt linjaukset työterveyshuollon painopisteen siirtämisestä ehkäisevämpään suuntaan.

Työterveyshuoltoa koskeva lakimuutos onkin lopulta ainoa säädös, joka sote-väännöstä jäi jäljelle. Vaikka työterveyshuolto oli linjattu uudistuksen ulkopuolelle, lakimuutos oli tietoisesti kytketty soten laajempaan tavoitteeseen eli perusterveydenhuollon tekemiseen toimivammaksi.

Työterveyshuolto = nopeat lääkäripalvelut?

Tarvaisen mukaan työterveyshuolto on nähty kapeasti yksilöön kohdistuvana työikäisen perusterveydenhuoltona.

”Kun puhutaan työterveyshuollosta, liian usein puhutaan nopeista lääkäripalveluista, Mukala toteaa.

”Kun puhutaan työterveyshuollosta, liian usein puhutaan nopeista lääkäripalveluista.”

Työssäkäyvät käyttävät hänen arvionsa mukaan yhä useammin yksityisiä lääkäriasemia. Hoito kustannetaan osittain työterveyshuollon piirissä, osittain omalla rahalla. On totuttu siihen, että yksityiselle pääsee aina.

Julkisiin terveyskeskuksiin ei Mukalan mukaan useinkaan pääse jonottamatta.

”Työterveyshuolto on paikannut perusterveydenhuollon puutteita, vaikkei se lainsäädännöllisesti ole ollut työterveyshuollon tehtävä. Ilman sitä terveydenhuolto ei kuitenkaan olisi toiminut”, Mukala sanoo.

Työterveyshuoltolaissa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa kannustetaan yhteistoimintaan.

Nyt voimaan tulevan uudistuksen taustalla on Mukalan mukaan toive toimivammasta perusterveydenhuollosta, jonka ansiosta työterveyshuollon osuus työikäisen väestön sairaanhoidosta pienenisi.

Tarvainen muistuttaa, että työterveyshuoltolaissa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa kannustetaan yhteistoimintaan.

”Muutoksen ajatellaan parantavan tätä työterveysyhteistyöksi sanottua toimintaa. Olennaista on se, miten työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö toimii.”

Vaikutuksia vaikea arvioida ennalta

Kelan erikoistutkija Timo Hujanen ennakoi muutoksen siirtävän myös työterveyshuollon painotusta ehkäisevämpään suuntaan. Samalla hän toteaa, että tuloksia on mahdollista arvioida aikaisintaan vuonna 2021.

Eri alojen työnantajien välillä on Hujasen mukaan suuria eroja siinä, miten työntekijöiden terveyspalvelut hoidetaan. Jako ehkäisevän hoidon ja sairaanhoidon välillä eli kahteen erilliseen korvausluokkaan on hänen mielestään keinotekoinen.

”Itse en työnantajana keskittyisi siihen, kumpaan luokkaan työntekijän hoito kuuluu. Sen sijaan keskittyisin siihen, mikä on työntekijän työkyky. Korvausjärjestelmän muutos saanee monen työnantajan pohtimaan, millaisia palveluja on jatkossa syytä hankkia.”

Erityisen haavoittuvassa asemassa voivat Hujasen mukaan olla matalapalkka-alat, joilla tehdään fyysisesti raskasta työtä ja sairastetaan usein.

”Tällaisten alojen työntekijät ovat olleet hyvin riippuvaisia työterveyshuollosta, sillä heillä ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluja omalla rahallaan. Heille ainut vaihtoehto työterveyshuollolle on terveyskeskus.”

Onko työterveyshuolto käynnistänyt hoivapommin?

Hujanen kantaa huolta myös eläkkeelle jäävistä työntekijöistä, jotka poistuvat työterveyshuollon piiristä. Heidän hoitamisensa voi olla haaste erityisesti silloin, jos työterveyshuolto ei ole kyennyt ehkäisemään työperäisiä sairauksia ja vammoja.

”Valtaosa heistä menee varmasti terveyskeskukseen. He voivat olla vaikeassa tilanteessa, jos he eivät saa sieltä työterveyshuoltoa vastaavia palveluja eikä heillä ole mahdollisuutta mennä omalla rahalla yksityiselle.”

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että heille ei perusterveydenhuollossa kustanneta yhtä laajoja tutkimuksia kuin työterveyshuollossa.

Monilla alueilla on kenties pohdittava työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, jotta kuntien velvoitteet kuntalaistensa hoidosta saadaan täytettyä.

Kasvaako perusterveydenhuollon paine?

Lakimuutos voi Tarvaisen mukaan lisätä painetta perusterveydenhuoltoa kohtaan. Näin on erityisesti, jos työterveyshuollon toimintasuunnitelmista vähennetään sairaanhoitoa, jonka järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista.

Mukalan mukaan paljon riippuu siitä, millainen uusi sote-kokonaisuus saadaan aikaiseksi.

”Lääkäriin pääsemisestä on perusterveydenhuollossa tehty monin paikoin liian vaikeaa, vaikka terveydenhuoltojärjestelmämme on rakennettu sen kivijalan varaan. Kyllä perusterveydenhuollon pitää toimia niin, että sinne pääsevät kaikenikäiset, työikäiset mukaan lukien.”

Alueelliset erot terveydenhuollossa voivat kasvaa

Hujasen mukaan moni työntekijä haluaisi varmasti jatkossakin saada kaikki sairaanhoidon palvelut yhdeltä luukulta. Jos työnantajat muutoksen myötä ostavat vähemmän näitä palveluita, työntekijän on maksettava loput omasta pussistaan.

Toinen vaihtoehto on hakea puuttuva palvelu terveyskeskuksesta. Tästä syntyy vähintäänkin ylimääräistä aikakustannusta, jos aikaa kuluu palvelussa jonottamiseen. Tarpeellinen hoito voi myös viivästyä esimerkiksi leikkausjonojen vuoksi.

”Tutkijana minua kuitenkin huolestuttaa, ettei päätöstä valmisteltaessa ole tehty mitään taloudellisia arviointeja. Työterveyshuollon käytöstä ei ole kertynyt myöskään henkilötason käyttötietoa. Sen vuoksi esimerkiksi sen alueellisia eroja on ollut hyvin vaikea tutkia.”

Korvaamiskäytännön muutoksen myötä alueelliset erot voivat kuitenkin merkittävästi kasvaa, koska palvelutarjonnan erot eri puolilla maata ovat niin suuret.

Terveydenhuolto menossa amerikkalaiseen malliin?

Vielä 2000-luvun alussa valtaosan työterveyshuollon palveluista tuottivat suurten yritysten omat työterveyspalvelut sekä terveyskeskukset. Vuoden 2020 alkaessa noin 70 % palveluista on yksityisten palveluntuottajien hallussa.

Tarvaisen mukaan on vielä vaikea sanoa, miten korvausjärjestelmän muutos työnantajayrityksiin vaikuttaa. Hän arvelee vakuutusyhtiöiden tarjoavan ratkaisuksi terveysvakuutuksia.

Terveysvakuutusten yleistyminen saattaisi viedä terveydenhuoltojärjestelmää amerikkalaisen mallin suuntaan. Se ei Hujasen mielestä olisi toivottavaa kehitystä.

Suomessa on Hujasen mielestä tavoiteltava maailman parasta omaa mallia.

”Veikkaisin työterveyspalveluita tuottavien yritysten ensisijaisesti tarjoavan laadukasta ehkäisevää toimintaa, jossa vastataan työpaikan tarpeisiin.”

Helsingin Sanna Vesikansa: ”Työterveyshuollon korvausjärjestelmän muutos on oikeansuuntainen uudistus”

Kysyimme kahden suuren kunnan, Helsingin ja Oulun, edustajilta, miten he arvioivat työterveyshuollon korvausten muutoksen vaikuttavan kuntien järjestämän perusterveydenhuollon kysyntään.

Helsinki pyörittää 2 miljardin budjetilla Suomen suurinta sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuutta. Kaupunki kehittää jo nyt perusterveydenhuollon palveluja. Työterveyshuollon lakimuutoksen uskotaan siellä vaikuttavan palvelujen kysyntään osana sote-uudistusta.

”Yleisesti ottaen pidän uudistusta oikeansuuntaisena ja tärkeänä. Työterveyshuollon painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa ja yksilöiden ja työyhteisöjen työ- ja toimintakyvyn tukemisessa”, toteaa Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Helsingissä aiotaan vuonna 2020 uudistuksesta riippumatta parantaa terveysasemien palvelujen saatavuutta. Tähän on varattu talousarviossa merkittävästi lisää rahaa.

”Koko sote-uudistus tulee vaikuttamaan asiakasmääriin eri palveluissa. Asiakkaita siirtyy laajasti palveluista toiseen. Myös työterveyshuollon painotus ennaltaehkäisyyn kasvattanee palvelujen kysyntää pitkällä tähtäimellä. Kokonaistilannetta on seurattava tarkoin”, Vesikansa jatkaa.

Oulussa ei toistaiseksi ole tehty suuria muutoksia palveluissa.

”Oulun kaupungissa ei ole muutettu työterveyshuollon sopimuksen sisältöä Kela-korvattavuuden takia. Mikäli työnantajien työterveyssopimuksissa on rajattu sairaanhoidon palveluja, paine muiden terveyspalveluiden ja erityisesti julkisen perusterveydenhuollon käyttöön voi kasvaa. Jos työnantajat rajaavat palveluja sopimusten ulkopuolelle, aiheutuu asiakaspainetta perusterveydenhuoltoon kaikissa ammattiryhmissä ja erityisesti matalapalkka-aloilta”, kertoo hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista.

Oulussa ei ole vielä tehty arvioita tai laskelmia muutoksen vaikutuksista.

”Suurin osa kunnista painii sosiaali- ja terveyspalvelujen talouspaineiden ja kasvavien velvoitteiden kanssa. Hoitoon pääsyä ollaan tiukentamassa oleellisesti, ja hallitukselta odotetaan järjestämisvastuussa olevien kuntien kasvavien kustannusten kompensoimista”, hän lisää.

 

 

https://sosiaalivakuutus.fi/tyoterveyshuoltoa-palautetaan-juurilleen/#box-story-0


Työterveyshuollon korvausjärjestelmä muuttuu 2020
  • Työterveyshuollon korvausjärjestelmässä on kaksi korvausluokkaa. Ehkäisevä hoito kuuluu korvausluokkaan I ja sairaanhoito korvausluokkaan II.
  • Korvattaville hoitokustannuksille on kummassakin luokassa säädetty työntekijäkohtaiset enimmäismäärät. Ne ovat 169,50 euroa luokassa I ja 254,10 euroa luokassa II. Summat on jäädytetty vuoden 2021 loppuun saakka.
  • Vuoden 2020 alusta alkaen korvausluokkien työntekijäkohtaiset enimmäismäärät lasketaan yhteen. Työnantajalle maksettava korvaussumma lasketaan enimmäismäärien yhteissummasta. Kela korvaa ensisijaisesti luokan I kustannuksia. Vain 40 % yhteissummasta voi jatkossa käyttää luokan II korvauksiin.
  • Ehkäisevän työterveyshuollon eli luokan I korvausprosentti on 60. Jopa koko korvaussumman voi saada tämän korvausluokan kustannuksista.
  • Korvausluokan II kustannusten korvausprosentti on 50.

 

 

https://sosiaalivakuutus.fi/tyoterveyshuoltoa-palautetaan-juurilleen/#box-story-1