Tutkimushankkeessa ”Sosiaaliturvan stressitesti” selvitetään tarjoavatko kotitalouksille tarkoitetut etuudet ja tuet riittävän toimeentulon yllättävien riskien toteutuessa. Tutkimuksessa tuotettua tietoa hyödynnetään koronapandemian taloudellisten vaikutusten arvionnissa sekä sosiaaliturvan uudistustyössä.
Kuka kärsii, jos koronan aiheuttama taantuma iskee?
Jos Suomeen iskisi tänään se taantuma, minkä esimerkiksi koronan oletetaan tuovan mukanaan, millaiset kotitaloudet olisivat erityisen haavoittuvassa asemassa? Entä jos yksi perheenjäsen jää työttömäksi tai sairastuu yllättäen? Tällaiset yllättävät tapahtumat vaikuttavat kotitalouksien toimeentuloon ja kykyyn selviytyä välttämättömistä menoista.
Kuinka hyvin sosiaaliturva turvaisi kotitalouksia tällaisten yllättävien tilanteiden varalta? Kelassa käynnistyneessä tutkimushankkeessa selvitetään ennakoivasti vastauksia näihin kysymyksiin.
Tutkimuksessa hyödynnetään Anthony ”Tony” Atkinsonin, brittiläisen eriarvoisuuden ja köyhyyden mittaamiseen erikoistuntuneen tutkijan, ehdottamaa menetelmää: sosiaaliturvan stressitestiä. Sosiaaliturvan stressitestissä selvitetään mikrosimulointimenetelmällä, kuinka kattavasti sosiaalivakuutus vakuuttaa kotitaloudet, esimerkiksi työttömyyden varalta.
Mikrosimulointi kuvaa lähes kaikkia suomalaisia kotitalouksia
Mikrosimulointi hyödyntää henkilö- ja kotitaloustason aineistoa. Kelan käytössä oleva SISU-mikrosimulointimalli sisältää tietoja vuoden aikana maksetuista veroista, saaduista ansioista ja etuuksista. Mikrosimuloinnin vahvuus onkin aineisto, joka perustuu aitoon, edustavaan aineistoon suomalaisista kotitalouksista. Tämän lisäksi mikrosimulointimalliin on ohjelmoitu ajantasainen vero- ja sosiaaliturvalainsäädäntö.
Mallin avulla voidaan laskea, kuinka paljon etuuksia kotitalous saisi ja kuinka paljon veroja kotitalous maksaisi, jos jokin lainsäädännön osa muuttuisi. Tästä syntyykin mikrosimuloinnin toinen vahvuus: menetelmällä voidaan huomioida usean liikkuvan palan yhteisvaikutus.
Lainsäädännön vaikutuksia voi ennakoida
Mikrosimulointia hyödynnetään joka vuosi päätöksenteossa mm. Eduskunnassa ja ministeriöissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädännön muutoksen yhteydessä esimerkiksi ministeriö hyödyntää SISU-mallia ja selvittää lainsäädännön vaikutuksia. Vaikutuksista selvitetään kuka hyötyy muutoksesta, kenelle muutoksesta on haittaa ja paljon koko lysti tulee maksamaan tai säästää yhteisiä varoja.
Sosiaaliturvan ja verotuksen muutosten vaikutusten arvioinnin lisäksi mikrosimulointia hyödynnetään tutkimustyössä ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Simuloimalla voidaan esimerkiksi testata mitä tapahtuisi jos jotakin lainsäädännön osa muutettaisiin kokonaan uudenlaiseksi. Esimerkiksi etukäteen voidaan testata hypoteettisia muutoksia asumistukeen, tai aivan uusia malleja tai ideoita, kuten negatiivista tuloveroa.
Hyödyntämällä mikrosimulointia sosiaaliturvan stressitestissä voidaan siis huomioida eri sosiaaliturvaetuuksien väliset riippuvuudet sekä kotitalouden kaikkien jäsenten tulot. Näin voidaan ennakoivasti arvioida sosiaaliturvajärjestelmän merkitystä shokkien vaikutusten vaimentajana.
Tietoa odottavista ja yllättävistä ongelmista
Tiivistettynä sosiaaliturvan stressitestin idea on tuottaa tietoa ongelmista, joita ei vielä ole edes tapahtunut, ja auttaa päätöksentekijöitä varautumaan ongelmiin etukäteen. Esimerkiksi kotitalouksien palkansaajat voivat jäädä shokin seurauksena työttömiksi tai lomautetuiksi, mutta päätöksentekijät havaitsevat ilmiöiden vaikutukset vasta jälkikäteen. Esimerkiksi 1990-luvun laman vaikutukset voidaan selvittää nyt jälkikäteen, mutta sosiaaliturvan stressitestillä selvitetään tulevien lamojen tai muutosten vaikutuksia ennakoivasti.
Jos muutos tapahtuisi yön yli
Testillä selviää mitä kotitalouden tuloille tapahtuisi, jos muutos tapahtuisi yllättäen, ”yön yli”. Todellisuudessa muutokset tapahtuvat hitaampaan tahtiin, jolloin kotitaloudet ehtivät sopeutua muutokseen. Toisaalta menetelmällä voidaan tunnistaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet etukäteen.
Kaikkiin kysymyksiin testillä ei saada vastauksia. Pitkän aikavälin vaikutuksia, kuten työttömyyden kesto tai kotitalouden pitkän aikavälin tulokehitys, ei voida selvittää ainoastaan SISU-mallilla. Yhteenvetona: menetelmä tuottaa arvion kuinka hyvin sosiaaliturva toimii keskimäärin sekä erilaisissa kotitalouksissa kuten yksin asuvissa, lapsiperheissä tai yksinhuoltajissa.
Tietoa koronapandemian taloudellisista vaikutuksista ja sosiaaliturvan uudistuskomitealle
Ensimmäiseksi tutkimuksella vastataan ajankohtaiseen tietotarpeeseen soveltamalla menetelmää vuoden 2020 koronapandemian taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteena on selvittää sosiaaliturvan suomalaisia työntekijä- ja yrittäjäkotitalouksia suojaava vaikutus sekä kuinka hyvin poikkeustoimet tai vaihtoehtoiset poikkeustoimet muuttaisivat tilannetta.
Pitkällä aikavälillä tutkimustuloksia hyödynnetään mm. sosiaaliturvan suunnitteluun ja kehittämiseen, jossa keskitytään haavoittuvassa ja vahvassa asemassa olevien kotitalouksien tunnistamiseen. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää myös Sosiaaliturvan uudistuskomitean työssä.
Tutkimushankkeen edetessä tutkimuksesta julkaistaan tietoa. Lue lisää Kelan tutkimusblogissa ja Twitterissä.