Siirry sisältöön
Webinaarikatsomo
|
09.11.2021

Tukea työkyvyn arviointiin – Kelan webinaari työkyvyn arviointia tekeville lääkäreille

Tiistaina 9.11.2021 klo 9.00–11.00
 
Tapahtuman info ja ohjelma

Työkyvyn arviointi ja B-lausunto, erityisesti pitkittyneissä sairauksissa, Kyösti Haukipuro, asiantuntijalääkäri, Kela

Mistä lääkäri saa tukea ja tietoa työhönsä työkyvyn arvioinnissa? Jyrki Riihijärvi, ylilääkäri, Kela

Asiakkaan palvelupolku Kelassa, Elina Huttunen, ratkaisuasiantuntija, Kela

Puhujien esitysmateriaalit

Mietityttääkö työkyvyn arviointi? Mitä asiakkaan B-lausuntoon tulisi kirjata? Mitä jos asiakkaalla ei ole työterveyshuoltoa? Miten asiakkaan asia etenee Kelassa? Mistä saan tukea työhöni asiakkaan työkyvyn arvioinnissa?

Webinaari on suunnattu työkyvyn arviointia tekeville lääkäreille ja muille asiasta kiinnostuneille. Puhujat ovat työkyvyn arvioinnin asiantuntijoita.

Puhujien vastaukset yleisön kysymyksiin

Näistä linkeistä pääset katsomaan, mitä kysymyksiä yleisö esitti webinaarin asiantuntijoille ja mitä nämä niihin vastasivat.

Työkyvyn arviointi ja B-lausunto – Kyösti Haukipuro, Kela

Tukea työkyvyn arviointiin – Jyrki Riihijärvi, Kela

Asiakkaan palvelupolku Kelassa – Elina Huttunen, Kela

Työkyvyn arviointi ja B-lausunto – Kyösti Haukipuro, Kela

Missä vaiheessa potilaan kanssa on ajankohtaista keskustella työelämään palaamisesta ja sen mahdollisuuksista? 

Työelämään palaamisesta on merkittävä puhua niin, varhaisessa vaiheessa kun se sairauden tai vamman toipumisennuste huomioiden on mahdollista. Tärkeä on pitää yllä keskustelu työhön paluusta hoidon eri vaiheissa. Usein ihminen tarvitsee aikaa esim. puntaroida kuntoutuksen vaihtoehtoja. Asiakas tapaa usein monia eri ammattihenkilöitä ja kaikkien on tärkeä pitää yllä keskustelua työelämään paluusta ja sen tukitoimista.

Onko nyrkkisääntöjä, että missä tilanteessa arvioidaan ammatillista työkykyä ja missä tilanteessa yleistä työkykyä? Esim. työttömät potilaat, joilla on rikkonainen työhistoria ja erinäisiä ammatteja.

Pitkäaikaistyöttömillä huomioidaan, miten pitkään on ollut pois työelämästä. Jos on noin 10 vuoden poissaolo, arvioidaan yleistä työkyvyttömyyttä. Jos koko työhistoria on hyvin vähäinen eikä ole koulutusta tai selkeää ammattialaa, arvio on yleinen, ei ammatillinen.

Asiakkaan työ-ja toimintakyvyn arviointi voi viedä kuukausia, onko mahdollista suunnitella yhteistyötä Työelämäpalveluiden fysioterapeuttien kanssa, jotka tekevät tätä testausta ja kartoitusta (fyysisen toimintakyvyn lisäksi)? Usein näitä ulkopuolisten tahojen testituloksia ei ole avattu -lausunnossakaan.

Työ- ja toimintakyvyn arviointi vaatii yleensä aina moniammatillista yhteistyötä ja eri ammattilaisten tietotaitoa on merkittävä hyödyntää. Laadukkaiden arvioiden takana on yleensä monialainen yhteistyö, jonka tuloksia on avattu lausunnoissa. Yhteistyön käynnistäjänä voi olla myös muu ammattilainen kuin lääkäri.

Millaisia lausuntoja yleisesti ottaen Kelaan tulee? Onko jossain tietyssä asiassa kehitettävää/toivomisen varaa? 

Lausuntojen laatu vaihtelee todella paljon. On aivan erinomaisia lausuntoja ja sitten sellaisia, joiden sisällön perusteella ei voi tehdä ollenkaan päätelmiä hakijan työ- ja toimintakyvystä. Ne voivat olla vain henkilön oma kuvaus ilman tutkimustuloksia. Toivomisen varaa on nimenomaan tutkimustulosten esittämisessä (muualla todetut ja omaan tutkimukseen perustuvat tutkimuslöydökset) sekä toimintakyvyn kuvauksessa huomioiden sekä rajoitteet että jäljellä oleva toimintakyky. 

Mikäli potilas on ollut esim. kuntouttavassa työtoiminnassa 1 päivä viikossa useita vuosia, mikä painoarvo on aiemmalla b-lausunnossa? 

Jos asiakas on ollut pitkään kuntouttavassa työtoiminnassa kannattaa pyytää työtoiminnan palaute. Hyvin tehdystä palautteesta voi saada arvokasta tietoa asiakkaan arjen työ- ja toimintakyvystä.

B-lausunnon tulee olla riittävän hyvin ajankohtaista terveydentilaa ja toimintakykyä kuvaava.

Onko mahdollista saada linkkiä materiaalin julkaisusivulle kaikille osallistujille sähköpostin kautta? 

Esitykset ovat ladattavissa tällä webinaarikatsomon sivulla esitysten videolinkkien alla.

Mitä vaikutuksia sillä, ettei potilas jostain syystä halua käyttää lääkitystä, on siihen, myönnetäänkö hänelle esim. haettua kuntoutustukea?

Lääkekäytön puuttuminen ei sellaisenaan ole hylkäysperuste, vaan tilanteesta tehdään kokonaisarvio: Millaisena toimintakyky kuvautuu kokonaisuutena. Onko epäsuhtaa koettujen oireiden, todettujen löydösten ja hoidon toteutumisen kesken. Miksi lääkehoito ei toteudu, onko sivuvaikutuksia tmv. syitä. Mitä muita vaihtoehtoja on yritetty jne.

Sähköisestä B-lausunnosta: Saako asiakas lausunnosta kopion tai pääseekö tarkastelemaan esim. Kanta.fi:ssä? 

Asiakkaat näkevät Omakannasta Kelaan välitetyn lausunnon ja tiedon, että lausunto on välitetty Kelaan. Lausunnot ovat nähtävissä myös Kelan verkkoasiointipalvelussa, Aiemmin lähetetyt –osiossa. Kelasta ei automaattisesti lähetetä asiakkaalle kopiota. 

Yrittäjän/yksinyrittäjän sosiaaliturva: Eläke, millä perusteella? 

Yrittäjä vastaa itse siitä, että hän on ottanut työeläkevakuutuksen ja maksanut vakuutusmaksua. Työeläkkeen suuruus määräytyy tähän vakuuttamisen summaan perustuen (vertautuu palkansaajan työeläkekertymään). Jos tällaista vakuutusta ei ole, voi saada vain kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen eli työurasta huolimatta eläke jää pieneksi.

Jos työntekijä on pitkäaikaistyötön ja työsuhteessa, jossa työ on räätälöity hänen työkyvylleen, verrataanko työkykyä siihen vai työn yleiseen vaatimukseen avoimilla työmarkkinoilla?

Vrt. aiempi vastaus pitkäaikaistyöttömiin liittyen.

Tulkitsen kysymystä niin, että kyse on ilmeisesti jonkinlaisesta määräaikaisesta työkokeilusta tai palkkatuetusta työstä, koska status on pitkäaikaistyötön. Tällöin yleisen työkyvyttömyyden määrittelyn mukaisesti, jos työttömyys on kestänyt pitkään.

Minkälaisia vinkkejä olisi antaa, kun selvästi kyse osittain ”työpaikkakyvyttömyydestä”, mutta myös selvä pitkäaikaisen psyko-sosiaalisen kuormituksen aiheuttama ahdistuneisuus ja masennus. Työterveysneuvottelu pidetty, mutta työntekijä ja työnantaja eivät pääse sopuun ja kuntouttavaan työhön paluun ratkaisuun. Miten kannattaa edetä? 

Jos ahdistus ja masennus ovat vaikea-asteisia, voi toki olla työkyvytön sairausvakuutuslain mukaisesti. Tällöin on asianmukainen hoito tarpeen ja pyrkimys palata työhön vaikkapa osasairauspäivärahan kautta. Työterveyshuolto voi yrittää toimia rakentavana välikätenä työntekijän ja työnantajan välillä.

Jos asiat eivät etene eikä sairausperuste ole riittävä työkyvyttömyyden toteamiseksi, työntekijä varmaankin joutuu pohtimaan vaihtoehtoa hakeutua työhön toisaalle. Työkyvyttömyysetuutta ei voida maksaa vain sen vuoksi, että ei voi työskennellä juuri tietyllä työpaikalla.

Millainen painoarvo on luku-, kirjoitus- ja laskutaidon puuttumisella työkykyetuuksissa? Nämä puutteet eivät ole harvinaisia iäkkäämmillä pakolaistaustaisilla naisilla. 

Näiden taitojen puuttuminen ei ole peruste työkyvyttömyysetuuksille, vaan toimeentuloa turvataan ns. Perusturvaetuuksilla. Työkykyetuuksien edellytyksenä on, että on todettavissa jokin tai useampia työkykyä heikentäviä sairauksia.  Em. Taitojen puute voidaan ottaa huomioon, kun arvioidaan, millaiset ovat ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Mitä enemmän ikää on, sitä vähemmän on kuntoutusmahdollisuuksia. Nämä muut seikat eivät kuitenkaan kokonaan korvaa sitä, jos sairausedellytystä myönnölle ei ole.

Mistä voi tarkistaa tai katsoa työkyvyn/toimintakyvyn sopivuus eri työtehtäviin, esim. parturi/kampaaja työkyvynvaatimus? Esim. ymmärtääkseni vaikea astma/copd ehkä ei ole ehkä parasta tähän työtehtävään. Voinko siis jostain tarkistaa eri työtehtävien vaatimukset? Ymmärtääkseni tämä on osa TTL erikoistumisopinnoista ja TTH tärkeydestä. 

Mitään yksityiskohtaista listausta ei ole tiedossani, ja sellainen lienee vaikea laatia. Ammattitaudin toteamiselle on selkeitä perusteita (esim. leipurin jauhoallergia, joissakin ammateissa altistuminen käytetyille kemikaaleille jne.). 

Jos ilmenee terveydellisiä ongelmia/ työkyvyttömyyttä tietyissä töissä, tulee selvittää ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtoja terveydentilalle soveltuvampaan työhön.

Mielenterveyspotilas, jolla yksinhuoltajuus usean eri ikäisen lapsen arjen osalta. Kielteinen sairauspäivärahapäätös, toisinaan näkee verrattavan toimintakykyä (yksinhuoltaja)kotivanhemmuutta työelämässä suurta tarkkaavuutta ja keskittymistä vaativaan työhön, johon nykyiset voimavarat eivät riitä, potilaan nykyisen jäljellä olevan toimintakyvyn romahtamistodennäköisyyden vuoksi. Arjessa ei luontaisen verkoston kautta lisäkäsiä apuna, elämä jatkuvaa sinnittelyä, useita ammatillisia toimijoita prosessissa ollut mukana, potilaan kokiessa väliinputoajuutta järjestelmässä. Miten näissä tilanteissa tulisi toimia? Mikä on vaihtoehto? Potilaan tilanteen pahenemisen vaihtoehtoiset ennaltaehkäisy- ja ratkaisukeinot? 

Laaja kysymys. Yksinhuoltajuus haasteineen ei ole työkyvyttömyyden peruste, jos mielenterveyden ongelmista huolimatta kykenee lapsista huolehtimaan. Tilanne on toinen, jos lasten hoitaminen joudutaan antamaan merkittävässä määrin toisten tehtäväksi. Sama pätee myös omaishoitajuuteen. Jos työkyvyttömyyden edellytys ei täyty, näissä tilanteissa korostuvat yhteiskunnan muut toimeentuloa turvaavat etuudet ja palvelut.

Voidaanko velvoittaa kuntoutumaan omaa koulutustasoa huomattavasti matalamman koulutustason tehtäviin? Esim. rakennustekniikan DI->rakennustyöntekijäksi?

Sairauspäivärahassa on ammatillinen työkyvyttömyys, jolloin työkykyä arvioidaan omaan tai siihen läheisesti verrattavaan työhön. Työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa vertailukohta ja työn vastaanottamisen velvoite on laajempi. Jos ei kykene DI:n työhön, tulee kartoittaa muita vaihtoehtoja, joissa koulutusta voi mahdollisimman hyvin hyödyntää.  On pyrittävä välttämään on-off- tilanteen syntymistä.

Pitkittynyt kipu on varsin yleinen syy potilaan kokemaan työkyvyttömyyteen. Useita kipulääkkeitä on kokeiltu, mutta potilas ei joko koe hyötyvänsä näistä tai kokee että työn tekeminen vahvasti lääkittynä ei ole mielekästä. Miten näiden kanssa tulisi Kelan näkökulmasta toimia? Jos oireena siis on kipu ilman varsinaista motorista rajoitusta. 

Tilanne on varsin yleinen. Tutkimuksin tulee pyrkiä selvittämään kivun syytä: onko esim. kipua selittävää kudosvauriota tai hermon pinnetilaa? Pitkittyviin tilanteisiin liittyy usein myös kivulle herkistymistä, jolloin tarvitaan myös lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen hyödyntämistä.

Yksi ongelma on pelko kipujen provosoitumisesta, jonka vuoksi vältellään esim. liikkumista.

Kelan tarjonnassa on kuntoutuskursseja, joita voi suositella (esim. selkäpotilaille).

Perusterveydenhuollossa usein tulee vastaan tilanne, jossa sosioekonomisesti heikossa asemassa oleva, jonka toimintakyky on sairauden tai oireen vuoksi alentunut. Nämä valitettavasti ajautuvat usein kiirevastaanotoille, koska saatavuus kiireettömiin aikoihin on huono. Potilas on usein moniongelmainen, potilaalla on ’kiire’ saada jonkinlainen päätös/etuus, toimeentulonsa pienuuden tai muun vastaavan seikan vuoksi. Tosiasia on kuitenkin se, että 15-20minuutin ajalla on, ainakin omasta mielestäni, mahdotonta ottaa kantaa potilaan pitkäaikaiseen työ- ja toimintakykyyn (pl. esim. selkeä trauma, jonka toimintakykyvaikutus selviää nopeassa statuksessa). Eli kysymys: a) Ymmärtääkseni potilaalle on juridisesti pakko kirjoittaa lausunto tämän sitä pyytäessä – toisaalta riittäviä tietoa lausuntoon tai etuuteen ei usein ole näissä tilanteissa – miten toimia? 

Tällaisia tilanteita on varsin paljon. Luennossakin totesin, että pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi ei ole tällaisessa tilanteessa mahdollista. Jos työkyvyttömyys näyttää ilmeiseltä, voi lyhyelle ajalle kirjoittaa todistuksen sairauspäivärahaa varten ja järjestää lisäselvittelyt ja uusi vastaanottoaika. Jos sitten on aihetta kirjoittaa lausunto pidemmälle ajalle, on enemmän tietoa käytettävissä sen perusteeksi. Lääkärin tulee kirjoittaa lausunto potilaan sitä pyytäessä, mutta potilas ei voi ”määrätä” sen sisältöä, vaan siitä vastaa lääkäri allekirjoituksellaan. B-lausunnossa on myös kohta en ota kantaa työkykyyn, jos ehdotus ei ole tehtävissä. Kannattaa myös muistaa, että sairausperusteisten etuuksien lisäksi yhteiskunta varmistaa toimeentuloa muilla etuuksilla (työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki). Suosittelen tutustumaan tähän Lääkäriliiton hyvään yleisohjeeseen lääkärinlausuntojen laatimisesta:

Lääkärintodistuksia ja –lausuntoja koskevat yleisohjeet

Mitä jos kipu vaan jatkuu eikä objektiivista löydy? Toimintakyky alkaa olla vaikeavammaisen tasoa. Konetutkimuksia ei tee mieli toistaa joka vuosi. Silti lausuntoja täytyy tehdä tiuhaan, koska osa niistä hylätään. 

Toistuvia samoja konetutkimuksia on syytä välttää, jos niistä ei ole odotettavissa uutta tietoa kliinisten löydösten perusteella. Kielteisistä päätöksistä on olemassa valitusmahdollisuus. Jos valitusasteissakin tulkinta on ollut sama, ratkaisu on todennäköisesti sama, ellei uutta objektiivista näyttöä ilmene. Hoitavalla lääkärillä on aina oikeus laatia lausunto, mikäli hän katsoo sen perustelluksi.

Mitä eroa on lääkinnällisellä ja ammatillisella kuntoutuksella? 

Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään toimintakyvyn parantamiseen tai ylläpitämiseen.Toimenpiteitä ovat esimerkiksi fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia tai psykoterapia. Ensisijainen vastuu näistä on terveydenhuollolla, mutta myös Kela kustantaa niitä erityisin perustein vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena tai kuntoutuspsykoterapiana. Voidaan toteuttaa tarvittaessa myös moniammatillista lääkinnällistä kuntoutusta kuntoutuslaitoksissa joko harkinnanvaraisena tai vaativana kuntoutuksena. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet liittyvät työelämään pääsemiseen, työssä pysymiseen tai työelämään paluuseen, jos sairaudet tai vammat aiheuttavat niiden suhteen rajoituksia ja tarvitaan uusia keinoja. Ammatillista kuntoutusta järjestävät henkilön tilanteen mukaan mm. Kela, työeläkelaitokset ja tapaturmavakuutusyhtiöt.

Kiitos, hyvästä luennosta. Tuo, että sairauslomaa kirjoitetaan sairauden – ei esimerkiksi kurjan työpaikan tms. perusteella on tärkeä pointti- ja siitä olisi tärkeää puhua paljon. Toiseksi pohdittavaksi näkisin sairauslomat ahdistusdiagnooseilla. Niitä tulee vastaan todella paljon tilanteissa, joissa esim. joku työtilanne aiheuttaa ahdistusta, mutta millä ei varsinaisesti ole tekemistä ahdistussairauden kanssa- johon siihenkin sairausloman apu on melko kyseenalainen.

On tosiaan tärkeää tunnistaa erilaiset syyt mahdollisiin poissaoloihin, pyrkiä löytämään ne ja päästä niistä keskustelemaan oikealla nimellään.

Päihdeongelma ja työkyky – Esim. masennus ja alkoholin liikakäyttö (ns. muna-kana ongelma). Miten päihdeongelma, ainakin jos potilas ei ole motivoitunut tai sitoutunut päihdeongelman hoitoon, vaikuttaa esim. ammatillisen tai muun kuntoutumisen mahdollisuuksiin? 

Jos asiakkaalla on vaikea päihdeongelma ja hän ei ole valmis ottamaan apua/hoitoa vastaan ei silloin ammatillinen kuntoutus ole oikea-aikaista. Nuorten ammatillisessa kuntoutuksessa, jos nuori kertoo päihteiden käytöstä ja halusta saada siihen apua on kuntoutusta saatettu käynnistää saman aikaisesti.

Entä jos ei ole selkeä diagnoosia/sairautta ja kyseessä on oireen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä? Miten suhtaudutaan siihen? 

Oirediagnoosilla voidaan hyväksyä lyhytaikainen sairauspoissaolo silloin, kun esim. ollaan käynnistämässä jatkotutkimuksia tarkemman syyn selvittämiseksi.  Ainahan varsinaista sairausdiagnoosia ei voida heti asettaa. Pidempiaikaisesti etuuksia ei yleensä myönnetä pelkillä oirediagnooseilla.

Tekeekö potilasta hoitava lääkäri (esim. terveyskeskuslääkäri) vai etuudesta/kuntoutuksesta päättävä taho (esim. asiantuntija/vakuutuslääkäri) arvion siitä kuinka paljon työkyky on prosentuaalisesti alentunut (määräaikaiset, pitkäaikaiset ja osa-täysaikaiset sairauseläkkeet ja kuntoutustuet) viitaten 2/5 ja 3/5 työkyvyn alenemaan, mitä kyseisten etuuksien päätöksissä käytetään?

Oikeus mahdollisesta täydestä työkyvyttömyydestä tai osatyökyvyttömyydestä ja mille ajalle ratkaistaan vakuutuslaitoksissa. Hakijan tilanteesta tehdään kokonaisarvio, jolloin tutkitaan, onko ja minkä tasoisena etuus on myönnettävissä. Osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuus on vain työeläkkeissä, kansaneläkkeessä sitä ei ole. Hoitavan lääkärin tulisi omassa lausunnossaan esittää oma näkemyksensä henkilön työkyvystä – onko lääkärin mielestä työkyvytön vai onko työkykyä jäljellä osa-aikaiseen työhön. Esimerkiksi Tules-ongelmainen voi olla kykenemätön fyysisesti raskaaseen työhön, mutta suoriutua keskiraskaasta tai kevyestä työstä ainakin osa-aikaisesti jne.

Aina kun kirjoittaa työsuhteessa olevalle B-lausunnon pitää tehdä myös A-todistus työnantajalle. 

Työnantajalle lähetettävä A-todistus liittyy palkan maksamiseen. Miltä ajalta palkka maksetaan, riippuu työehtosopimuksesta – tavallisesti 2-3 kuukaudelta.

Voiko B-lausunnon kirjoittaa potilaalle kirjoittaa diagnoosi-epäilyn perusteella. Esimerkkitilanteessa esim. kiireajalla oleva potilas, jolla moninainen vaikea oireisto, joka kuvautuu työ- ja toimintakykyyn vaikuttavana, mutta jolle ei varmaa diagnoosia ensivastaanotolla saada, mutta jolle vaikuttaa todennäköiseltä, että lisätutkimusten ja käyntien aikana diagnoosi mahdollisesti tarkentuu. Esim. oireet ja ongelmat, joissa yhdistyy somaattinen ja psykiatrinen problematiikka. Eli voiko ’tutkimusjakson ajaksi’ kirjata potilaalle B-lausunnon sairauspäivärahasta pelkän sairausepäilyn perusteella? 

Kyllä voi. Oirediagnoosilla tai diagnoosi-epäilyllä voidaan hyväksyä lyhytaikainen sairauspoissaolo silloin, kun esim. ollaan käynnistämässä jatkotutkimuksia tarkemman syyn selvittämiseksi.  Ainahan varsinaista sairausdiagnoosia ei voida heti asettaa. On hyvä kirjoittaa lausuntoon näkyväksi, millaisia tutkimuksia on tarkoitus tehdä ja arviota siitä, miten kauan ne voivat kestää.

Onko siis niin, että jos henkilö tekee osa-aikaista työtä esim. 80% pienten lasten vuoksi, hän ei voi saada osasairauspäivärahaa missään tilanteessa? 

Lähtökohtana on, että henkilöllä (vakuutetulla) on kokoaikatyön työsopimus.

Kokoaikatyön edellytys täyttyy myös, kun vakuutettu on työkyvyttömäksi tullessaan tai osasairauspäivärahakauden alkaessa kokoaikaisessa työsuhteessa mutta kokoaikatyö on tilapäisesti keskeytyneenä

  • perhevapaan
  • vanhempainvapaan
  • hoitovapaan
  • osittaisen hoitovapaan
  • vuorotteluvapaan
  • opintovapaan
  • koko- tai osa-aikaisen lomautuksen
  • muun vastaavan tilapäisen keskeytyksen tai työajan lyhennyksen vuoksi.

 Osa-aikatyösopimuksella on vähennettävä työaikaa 40–60 % kokoaikatyön työajasta.

Onko yrittäjät/freelancerit aina oikeutettuja Kelan sairauspäivärahaan? Vai edellyttääkö jotain maksuja/rekisteröitymistä ennakkoon? Voiko potilas saada osasairauspäivärahaa, jos töissä ns 0-sopimuksella tai keikkaluontoisesti (100% kun töissä)? 

Sairauspäivärahaoikeus on, jos on sairauden vuoksi kykenemätön työhönsä. Päivärahan määrä riippuu verotettavien tulojen määrästä. Kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saa vain kansaneläkkeenä, ellei ole huolehtinut työeläkevakuutuksesta. Viittaan aiemmin tätä koskevaan vastaukseen. Em. kysytyissä tilanteissa ei ole mahdollisuutta osasairauspäivärahaan.

Osasairauspäiväraha: työaika kaupan tai apteekin alalla: työsopimukset ovat usein noin 30 t/vko mutta viikkotyöaika yli 35t/vko. Saako osa-spr? Mitkä toteutuneet tunnit pitää olla ja kuinka pitkällä ajalla?

Joillakin aloilla – kuten kaupan alalla –  viikkotyöaika voi olla lyhyempi alan yleisten työehtosopimusten perusteella. Silloin sovelletaan ko. sopimusten mukaista kokoaikatyön työaikaa. Osa-aikatyösopimuksessa työajan lyhennys on 40 – 60 % tuosta viikkotyöajasta.

Hyvä apu kartoituksessa ja kuvaamisessa on terveyssosiaalityöntekijän tekemä kartoitus.

Muiden ammattilaisten apua kannattaa hyödyntää.

Voiko osasairauspäivärahaa saada sairauspäivärahakauden jatkoksi? 

Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha ovat erillisiä etuuksia. Osasairauspäivärahan edellytyksenä kuitenkin on, että on todettu sairausvakuutuslain mukainen työkyvyttömyys, mutta henkilö voi terveydentilaansa ja toipumistaan vaarantamatta tehdä tietyin järjestelyin työtään osa-aikaisesti. Jos osa-aikainen työskentely arvioidaan mahdolliseksi, se voidaan ja tuleekin käynnistää mahdollisimman pian. Ei ole syytä odottaa sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisajan täyttymistä. Toki senkin jatkoksi osasairauspäiväraha (enintään 120 päivää) on mahdollinen, jos sen muut edellytykset täyttyvät.

Hei, onko ajallista rajaa koskien työttömyyden kestoa, kun siirrytään yleiseen arvioon ammatillisesta arviosta, kun työttömän työkykyä arvioidaan? Eli esim verrataan 5-10v työtön, 2v työtön ja alle 1v työtön. 

Pitkäaikaistyöttömillä huomioidaan, miten pitkään on ollut pois työelämästä. Jos on noin 10 vuoden poissaolo, arvioidaan yleistä työkyvyttömyyttä. Jos koko työhistoria on hyvin vähäinen eikä ole koulutusta tai selkeää ammattialaa, arvio on aina yleinen, ei ammatillinen.

Pitkäaikaistyöttömät siis usein kuntouttavassa työtoiminnassa. Pyydä silloin ko. päätös asiasta jossa työtoiminta kuvataan. Se ei ole kellekään pysyvä ratkaisu tai mikään työsuhde koska siitä saa vain 9 e/pvä.

Pitkäaikaistyöttömillä huomioidaan, miten pitkään on ollut pois työelämästä. Jos on noin 10 vuoden poissaolo, arvioidaan yleistä työkyvyttömyyttä. Jos koko työhistoria on hyvin vähäinen eikä ole koulutusta tai selkeää ammattialaa, arvio on aina yleinen, ei ammatillinen.

Hei, onhan tiedossa, että toimintaterapeutit tekevät työ- ja toimintakykyarvioita B-lausuntojen tueksi perusterveydenhuollon puolella? 

Moniammatillisista selvittelyistä saa taustatukea lausunnon laatimiseen. Lääkärin itse tekemä tutkimus ja havainnot niiden lisäksi ovat tärkeitä.

Voinko kysyä tämän kysymykseen, ehkä ei kovin liittyy aiheeseen: jos kyseessä Suomessa työskentelee ja asuva ulkomaalainen, ja naapurimaassa hänet siellä tutkittu (koska Suomessa ollut pitkät jonot), hoidettu ja todettu työkyvyttömäksi 6 kk:ksi. Potilas toimittanut kaikki asiakirjat omaan työterveyteen Suomeen. Voidaanko sen perusteella kirjoittaa lausunto B 6:ksi kuukaudeksi?

Lausunnon laativa lääkäri joutuu aina pohtimaan tietojen riittävyyden oman arvionsa pohjaksi. Lausunnosta tulee ilmetä, millaisiin ja missä tehtyihin tutkimuksiin se perustuu. Joskus löydökset voivat olla varsin selvät, mutta eivät suinkaan aina. Eri maiden käytännöt myös eroavat. Vakuutuslaitoksissa kiinnitetään aina huomiota näytön riittävyyteen etuusoikeutta ja sen kestoa arvioitaessa.

Mitä on B1 ja B2 lausunnon ero? 

B1-lausunto on suppeampi. Sopii hyvin esim. lääkekorvausoikeuksien tai suht. selkeiden sairauspäiväraha-asioiden yhteydessä. B2-lausunto on laajempi ja tarkoitettu monitahoisempien ja ongelmallisempien tilanteiden kuvaamiseen.

Olisiko mahdollista saada palaute päätöksistä? Nyt jo kuntoutuspäätöksistä tulee kopio lääkärillekin. Kaipaisin myös palautetta eläke-, sairauspäiväraha- sekä ammatillisen kuntoutuksen päätöksistä. 

Tämä on hankala ja vaikeasti ratkaistava kysymys. Sitä on koetettu kyllä selvittää. Vaativassa kuntoutuksessa edellytetään julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma, jossa on selkeät yhteystiedot, minkä perusteella päätös ko. taholle voidaan lähettää. Asia on kirjattu myös ko. lakiin. Kun A-todistusten lisäksi muita B-lausuntoja tulee 500 000 vuodessa ilman tarkkoja yhteystietoja, päätösten lähettäminen olisi ”hakuammuntaa” ottaen huomion myös se, miten lääkärin työpaikka voi vaihtua tai sama lääkäri toimia vastaanotoilla eri paikoissa. Tällaiset yksilöä koskevat tiedot eivät voi liikkua sattumanvaraisesti. Olen samaa mieltä, että päätöstä koskeva tieto olisi palautteena tärkeää. Toistaiseksi voi vain toivoa ja pyytää, että potilaat ottaisivat saamansa päätöksen mukaansa vastaanotolle.

Onko hoitavan lääkärin mahdollista keskustella Kelan ratkaisuasiantuntijan kanssa, jos ratkaisuasiantuntija on antanut työkyvyttömyysasiaan toisenlaisen ratkaisun kuin mitä lääkäri on lausunnossaan esittänyt? 

Hoitava lääkäri voi keskustella ratkaisuasiantuntijan kanssa, jos potilas on antanut siitä Kelaan kirjallisen suostumuksen/ valtuutuksen. Aina hylkäyksen syy ei ole lääketieteellinen, vaan usein esimerkiksi sairauspäivärahassa perustuu johonkin juridiseen seikkaan – esimerkiksi, jos taustalla on aiempi enimmäisaika saman sairauden perusteella.

Hienosti tuodaan jokaisessa esityksessä kuntoutusasiat esiin ja tämä varmasti muuttaa nykyistä eläkeajattelutapaa. Mistähän johtuu se, että lääkärit helposti lähtevät suosittelemaan eläkettä sellaisille asiakkaille, joilla ei ole sellaista/sellaisia diagnooseja, joilla olisi mahdollisuutta päästä eläkkeelle. 

Viittaan luentoni alkuun, jossa annoin vinkkejä, mitä kannattaa miettiä ennen kuin alkaa laatia lausuntoa.

Kela.fi sivuilla tiedote 3.11.:Kela kerää säännöllisesti tietoa kuntoutuspalveluita käyttävien asiakkaiden toiminta- ja työkyvystä. Tuoreesta raportista selviää, että kuntoutusasiakkaiden työ- ja opiskelukyvyssä tapahtui suotuisia muutoksia kuntoutuksen aikana. Myös asiakkaiden fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu kohentui ja masennusoireilu vähentyi. 

Kela pyrkii selvittämään kuntoutuspalveluiden tuloksia ja raportoi niistä. Selvityksiä tekevät sekä Kelan oma tutkimusyksikkö että yhteistyökumppaneina yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Muistuttaisitteko lääkäreitä, että terveydenhuollon sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat yms. auttavat asiakkaita myös näissä asioissa ja asioinneissa Kelan kanssa?

Todellakin. Lääkärin ei tarvitse tehdä kaikkea yksin!

Saako B-lausunnon lähettää Kelaan liitetiedostona salatulla sähköpostilla siihen saakka, kunnes sähköinen B-lausunto tulee käyttöön? 

B-lausunnon voi lähettää Kelaan suojatulla sähköpostilla. Käytä osoitetta kumppanit.liitteet@kela.fi. Huomioi, että suojatulla sähköpostilla saapuneen asiakirjan sähköistä allekirjoitusta ei voida varmentaa. Sähköinen allekirjoitus voidaan varmentaa ainoastaan Kanta-palvelujen kautta välitetyissä sähköisissä lääkärinlausunnoissa ja –todistuksissa.

Onko toimintakyvystä esim. asevelvollisten palvelukelpoisuus TTO2012 tyyppinen. Että voisi saada tieto mitä eri työtehtävien työkykytarve/vaatimus on? Vai mistä sitä voisi tarkistaa/varmistaa?

Ammattinimikkeet eivät aina kerro kovinkaan paljoa työn sisällöstä. Siitä kannattaa kysyä henkilöltä itseltään. Työterveyshuollot ja niiden lääkärit ovat perehtyneet asiakasyritystensä/ -yhteisöjensä olosuhteisiin, joten niiden rooli on tässä keskeinen ja kannattaa ohjata potilaat sinne tai konsultoida. Jos työssä oleva henkilö hakeutuu työkykyasioidensa selvittelyyn muualle kuin omaan työterveydenhuoltoonsa, voi kysyä itseltään, miksi?

Palaute Kelan kuntoutuksista yleisesti: Säännöllisestä kilpailutuksesta johtuen palveluntuottajat vaihtuvat säännöllisesti. Tuottajan vaihtuessa palvelun taso väistämättä aina laskee, koska tuottajat joutuvat ”keksimään” toimivat tavat uudelleen sekä rakentamaan verkostotyön uudelleen. Asiakas ei kuntoudu erillisellä jaksolla, vaan tiiviissä yhteistyössä arjen toimijoiden kanssa. Toive on, ettei kuntoutusta jatkuvasti kilpailutettaisi, vaan kaikilla olisi vuosien rauha opetella laadukasta ja tehokasta toimintaa, joista asiakas ja yhteiskunta oikeasti hyötyisi. 

Kiitos palautteesta! Tärkeä huomio, ja tällaista kitkaa kilpailutuksissa valitettavasti syntyy.

Suurena julkisen sektorin toimijana Kelan tulee noudattaa kilpailulainsäädännön säädöksiä, mistä aiheutuu paine kilpailutuksille.

Kelalla ja Ilmarisella on menossa pilotti – voiko siihen ohjata useamman vuoden työttömänä ollutta, jolla on kuntoutustukipäätös 31.12.2022 asti. Asiakas on Ilmarisen alla, siirtynyt sinne OP-eläkekassasta. JA nyt mietitään laajasta työkykyisyyttä ja ammatillista kuntoutusta. Työelämää on jäljellä n.15v.

Kelan ja Ilmarisen pilotissa tavoitteena on työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy ja siihen liittyen suostumus tietojen vaihtoon silloin, kun hakemusta työeläkekuntoutukseen ei ole vielä vireillä.

Pilotissa sairauspäivärahaa saavalta asiakkaalta pyydetään suostumusta B-lausunnon siirtämiseen työeläkelaitokseen, jos hänen arvioidaan täyttävän työeläkekuntoutuksen kriteerit.

Kyseinen tapaus ei ole pilottiin sopiva, koska asiakas on jo kuntoutustuen eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen saaja. Lisäksi useamman vuoden työttömyys viittaa siihen, että hänen ammatillinen kuntoutuksensa on todennäköisesti Kelan, ei työeläkelaitoksen vastuulla. Asiakas voisi ilman muuta hyötyä ammatillisesta kuntoutuksesta, mutta sen selvittely kannattaa aloittaa olemalla yhteydessä Kelan ammatillisen kuntoutuksen osaajiin. Asiakas voi joko varata ajan OmaKelan kautta tai soittaa kuntoutuksen palvelunumeroon 020 692 205. Ammatillinen kuntoutus voidaan hyvin käynnistää myös kuntoutustuen aikana.

Henkilöt joilla ei ole työterveyshuoltoa jäävät usein yksin tähän viidakkoon. Työterveyshuollossa työterveyshoitaja usein koordinoi asiakkaan tilannetta. Tämä vaje on kunnallisella puolella nähtävinä vahvasti. Tarve on suurta asiakkailla saada apua tässä työ-ja toimintakykyviidakossa. 

Kuvattu tilanne on totta. Juuri tällaisissa tilanteissa on syytä hyödyntää moniammatillista työtapaa, mm. sosiaalityöntekijän apua.

Voisiko tulla yhteinen alusta jossa tiedot olisivat? 

Yhteiseen alustaan emme ota suoraan kantaa. Kelan ja työeläkelaitosten välillä on tiivistä yhteistyötä niissä tapauksissa, joissa eläkevastuu jakautuu (voi saada osan työeläkkeenä ja osan kansaneläkkeenä).  Noudatetaan ns. ennakkoilmoitusmenettelyä. Näissä yhteyksissä ilmenee myös työeläkelaitoksen kannanotto ammatillisesta kuntoutuksesta.

Miten suhtautua lisääntyvään tarpeeseen hoitaa sairausloma-asioita puhelinkeskustelun perusteella, kun lääkäriaikoja ei ole riittävästi?

Paine tuohon suuntaan on kova. Asiasta on varmasti erilaisia mielipiteitä. Oman näkemykseni mukaan puhelinvastaanotto voi soveltua tilanteissa, joissa lääkäri tuntee potilaansa hyvin ja kyseessä on tutkimuksin jo todetun tilanteen jatkuminen. Videoyhteys parantaa kontaktin laatua ja arvoa. Sekään ei kuitenkaan korvaa henkilökohtaiseen tapaamiseen perustuvaa tutkimista, jollainen tarvitaan pitkäaikaisissa ja mutkikkaammissa arviointitilanteissa.

Toivoisin myös lisää apuja varsinaisen työkykyarvion tekemiseen. Mahdollisten työkykykyselyiden käyttöä eri tilanteissa, sofas jne. Myöskin onko jossain lista mitä työkyky/toimintakyky vaatimukset ovat eri työtehtäviin/ammattiin. Aina kokenut tämä hyvin epäselväksi. Esim. asepalvelukelpoisuus arviossa meillä on työkaluna TT02012. Pitäisikö työkykyarviossa olla samanlainen opas?

Jyrki Riihijärven luennossa oli työkaluja toimintakyvyn arviointia varten, kuten SOFAS ymv. ja vinkki toimia.fi-sivustolle.

Voiko työkyvyttömyyseläkettä hakea, jos sairauslomapäivät eivät ole täyttyneet, tai sairauslomaa ei ole alla?

Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea, vaikka sairauspäivärahaoikeutta olisi vielä jäljellä. Tällöin asian selvittelemiseen ja ratkaisemiseen jää aikaa ja vältetään etuuksien väliset katkokset, jos eläke on myönnettävissä. Eläkettä voi hakea, vaikka sairauspoissaoloa ei ole alla. Näissä tilanteissa kuitenkin tutkitaan myös mahdollista oikeutta sairauspäivärahaan. Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ei voi – eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta – kuitenkaan alkaa ennen sairauspäivärahan laskennallisen enimmäisajan täyttymistä.

Voiko kuntoutustuen aikana opiskella, ja mitä tukea asiakas voi siihen saada? Jos esim. asiakas olisi loukkaantunut fyysisesti eikä enää kykenevä entisiin töihin. Voi-daanko siis opiskelun ajalle myöntää kuntoutustukea, ja opiskellaanko sitten sen turvin, vai voiko asiakas saada jotakin muuta rahallista tukea opintojen ajalle?

Pääasiallisesti opiskelua tällaisissa tilanteissa tuetaan ammatillisena kuntoutuksena, jolloin toimentuloa turvaa kuntoutusraha. Jos kyseessä on liikenne- tai työtapaturma, sen järjestää tapaturmavakuutusyhtiö. On myös tilanteita, joissa opiskelua voi jatkaa kuntoutustuen aikana. Tavallisimmin nämä ovat tilanteita, joissa on sairastunut opiskelujen aikana, mutta kykenee jossain määrin viemään opintoja eteenpäin. Tilanteita arvioidaan yksilöllisesti.

Tukea työkyvyn arviointiin – Jyrki Riihijärvi, Kela

Aina ei tiedä, mitä kuntoutuksia eri tahoilla on. Pitääkö tarkkaan tietää, mitä mm. Kelan kuntoutusta suosittaa lausunnossa?

Hoitavan lääkärin tehtävä on arvioida potilaan kuntoutustarve, suunnitella kuntoutusmuoto ja kuntoutuksen määrä. Tietoa eri kuntoutusvaihtoehdoista löytyy sivulta: Kuntoutusvaihtoehdot – kela.fi

Mistä johtuu, ettei sähköinen B-todistus etene? 

Kelalla on ollut valmius vastaanottaa sähköisiä B-lausuntoja 2018 alkaen. Sähköisen B-lausunnon käyttöönotto on riippuvainen terveydenhuollon toimijoiden halukkuudesta integroida se potilastietojärjestelmiinsä.

HUS:ssa ei tietääkseni ole käytössä sähköistä B-lausuntoa (ainakaan omassa työyksikössäni). Miten sähköinen B-lausunto otetaan käyttöön? 

Kelalla on ollut valmius vastaanottaa sähköisiä B-lausuntoja 2018 alkaen. Sähköisen B-lausunnon käyttöönotto riippuu terveydenhuollon toimijoiden halukkuudesta integroida se potilastietojärjestelmiinsä.

Kun enenevästi käytetään sähköisiä lääkärinlausuntoja, miten taataan, että potilas voi sen itse tarkistaa? Ja monesti lausunto tehdään vastaanoton jälkeen, ei yhdessä potilaan kanssa. 

Kelaan toimitetut sähköiset lääkärinlausunnot tallentuvat Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon. Asiakas näkee sähköiset lääkärintodistukset Omakannassa ja Kelan verkkoasiointipalvelussa.

Miten ja minkälaisissa tilanteissa Kelan palvelunumeron lääkärilinjaa voi hyödyntää? 

Lääkärilinjalla annetaan yleistä neuvontaa Kelan terveysperusteisista etuuksista, lausuntojen laatimisesta ja esim. lääkkeiden erityiskorvattavuuden perusteista. Tietosuoja-asetusten vuoksi potilaskohtaisia tietoja ei voida käsitellä, koska puhelimessa ei voida varmistua lääkärin henkilöllisyydestä eikä potilaan luvasta käsitellä häntä koskevia asioita.

Onko hoitavan lääkärin mahdollista keskustella Kelan lääkärin kanssa, jos kaipaa tukea työhönsä? 

Hoitava lääkäri voi soittaa Lääkärilinjalle, jossa hän voi keskustella Kelan asiantuntijalääkärin kanssa terveysperusteisiin etuuksiin liittyvistä asioista ja esim. lausuntoon vaadittavista asioista.

Mikä on B- ja C-lausunnon ero? Jos haetaan vaikka sekä sairauspäivärahaa, kuntoutusta että vammaistukea, pitääkö kaikkiin olla oma lausunto? 

C-lausunto täytetään yleensä, kun haetaan pelkästään vammaisetuuksia. Pelkkää B-lausuntoakin voidaan käyttää usean eri etuuden hakemisessa, kunhan lausunnosta käy ilmi kunkin etuudet suhteen vaadittavat asiat.

Voiko Kelan asiantuntijalääkäri myös suositella asiakkaalle kuntoutusta esimerkiksi sairauspäivärahan käsittelyn yhteydessä, jos hoitava taho ei ole edes huomannut kuntoutusasiaa?

Kyllä. Kelan asiantuntijalääkärin ottavat sairauspäiväraha-arvioiden yhteydessä aina kantaa myös asiakkaan kuntoutustarpeeseen. Tarvittaessa ratkaisukäsittelijä on asiakkaaseen yhteydessä ja ehdottaa esim. hakemaan ehdotettua kuntoutusta.

Jos haetaan lääkinnälisen kuntoutuksen jatkoa esim fysioterapiaa vaikeavammaiselle, toivotteko lääkäriltä B-lausuntoa vaiko kuntoutussuunnitelma-lomaketta?

Molemmat vaihtoehdot ovat hyväksyttyjä. Tärkeintä on, että niissä kuvataan asianmukaisesti diagnoosit, sairauden/vamman historia, nykytila, aiemmat kuntoutukset ja niiden vaikutus, kuntoutuksen tavoitteet ja perustelut kuntoutustarpeelle.

Miten Sosiaalivakuutus-lehti tilataan? 

Sosiaalivakuutus-lehti on nykyisin verkkomedia. Painettua lehteä ei enää julkaista. Verkkomedian julkaisut löytyvät osoitteesta sosiaalivakuutus.fi

Mistä oppaita voisi tilata? Ovatko oppaat ilmaisia?

Esitteet ja oppaat työnantajille löytyvät sivulta Kelan oppaat ja esitykset työnantajille – Työnantajat – kela.fi
ja henkilöasiakkaille sivulta Esitteet asiakkaille – kela.fi
Yhteistyökumppanit voivat tilata suurempia eriä sähköpostilla Kelasta (lomakevarasto@kela.fi). Lomakkeet ovat maksuttomia. 

Asiakkaan palvelupolku Kelassa – Elina Huttunen, Kela

Tuleeko OmaKelan kautta asiakkaalle lähetetyistä viesteistä asiakkaalle heräte sähköpostiin tai puhelimeen?

Asiakas voi tilata sähköposti- tai tekstiviesti-ilmoitukset OmaKelaan saapuvista viesteistä OmaKelan ”Päivitä omia tietojasi”-sivulla.

Miten nopeasti saa ajanvarauksen, noin keskimäärin? 

Puhelinajavarauksen saa 2-3 päivän päähän, toimistoajan yleensä viikon sisään mutta tässä on paljon toimistokohtaista eroavaisuutta. Ajan saamiseen voi vaikuttaa myös satunnaiset ruuhkat tai esim. tulkin saatavuus.

Voiko asiakas keskustella Kelan virkailijan kanssa etukäteen kuntoutusvaihtoehdoista?

Kyllä voi. Asiakas voi varata esim. soitto ajan Kelasta ja näin Kelalla voidaan etukäteen perehtyä asiakkaan tietoihin.  Kuntoutushakemukseen voi aina myös laittaa pyynnön, jos asiakas haluaa, että hänelle soitetaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. 

On ollut tilanteita, joissa potilaalle on haettu esim. kuntoutuskurssia X. Kelasta on tullut päätös, että tätä ei voida myöntää, sopivampi kurssi olisi kurssi Y, hae sitä. Miksei Kela voi suoraan myöntää sitä sopivampaa kurssia? 

Mikäli asiakkaan hakema kurssi on täynnä tai sitä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi olemme yhteydessä asiakkaaseen. Mikäli asiakkaaseen ei saada yhteyttä saattaa kuvattu tilanne toteutua.

Kuntoutuskurssihaun käyttämiseen vinkkejä? En löydä kursseja esim. fibromyalgia? 

Kuntoutuskurssivalikoimassa ei ole tällä hetkellä fibromyalgia –kursseja.  Kuntoutuskurssihaun sairaus alasvetovalikossa on runsaasti sairauksia valittavana, mutta kaikkien niiden kohdalla ei kursseja ole tällä hetkellä tarjolla.

Jos asiakas hakee työkyvyttömyyseläkettä, arvioidaan myös oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Ollaanko siinä vaiheessa kelalta yhteydessä asiakkaan kuntoutukseen liittyen ennen päätöksen tekoa? 

Asiakkaaseen ollaan yhteydessä ja pyydetään asiakkaan oma hakemus, jolla ammatillista kuntoutusta tulisi hakea. Ilman asiakkaan omaa hakemusta ei kuntoutusta voida myöntää.

Kelalla ei ole enää fibromyalgiaa tai ylipainoisten kuntoutuskursseja tai aikuisille ADHD-kursseja. Voiko ajatella, että sopisi moniammatillinen kuntoutus?

Moniammatillinen yksilökuntoutus voi tulla kyseeseen, jos asiakkaalla on moniongelmainen ja laaja-alainen oireisto, hän tarvitsee tehostettua kuntoutusta ja kuntoutuksella voidaan vaikuttaa hänen työ-/opiskelu tai toimintakykyynsä. Päätös tehdään aina yksilöllisesti.

Hei, miksei Kelan kuntoutuspalveluihin ole mahdollista saada tulkkausta koko kuntoutuksen ajalle? Esim. kuntoutusselvityksessä tulkkauksen määrä ei riitä kattamaan koko kuntoutusta, mikä sulkee ulos sellaiset, joilla suomen kielen taito puutteellinen ja jumiuttaa tilannetta. 

Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä tulkki tilataan yksilöllistä ohjelmaa sisältävään kuntoutukseen, ei ryhmätoimintoihin.

Tieto kelan ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta ei taida kulkeutua Kelaan, jos on haettu työeläkeyhtiöstä eläkettä, joka on hylätty eikä ole myönnetty eläkeyhtiön ammatillista kuntoutusta, eikö? 

Tieto ei suoraan välity Kelaan. Työeläkelaitoksen hylätessä asiakkaalta ammatillisen kuntoutuksen, asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä Kelaan ja selvittämään itse oikeutensa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen.

Ohjelma

Työkyvyn arviointi ja B-lausunto, erityisesti pitkittyneissä sairauksissa (Kyösti Haukipuro, asiantuntijalääkäri, Kela)
• Mitä lääkärin tulee ottaa huomioon B-lausunnossa?
• Sairausvakuutuslain ja eläkelakien mukainen työkyvyttömyys
• Mitä jos asiakkaalla ei ole työterveyshuoltoa?
• Arjen työ- ja toimintakyvyn arviointi.

Mistä lääkäri saa tukea ja tietoa työhönsä työkyvyn arvioinnissa? (Jyrki Riihijärvi, ylilääkäri, Kela)
• Kela.fi, Lääkärilinja, Toimia.fi –sivusto, verkkokoulu

Asiakkaan palvelupolku Kelassa (Elina Huttunen, ratkaisuasiantuntija, Kela)
• Miten asiakkaan asia etenee Kelassa?

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje