Toimeentulotuen perusosaa haetaan Kelasta 1.1.2017 alkaen. Mistä uudistuksessa on kysymys, Kelan hankepäällikkö Heli Kauhanen?
Uudistuksen tavoitteena on asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat. Lisäksi tavoitellaan toimeentulotuen myöntämisen tehokkuutta yhtenäisen tietojärjestelmän ja sähköisen asioinnin avulla.
Miten toimeentulotukea haetaan vuoden 2017 alusta alkaen?
Toimeentulotukea voi hakea Kelan kaikkien palvelukanavien kautta eli asioimalla toimistossa, yhteispalvelupisteessä, verkossa tai puhelimella. Meillä on yhteensä 385 palvelupistettä eri puolilla maata. Lisäksi puhelinpalvelu toimii klo 8–18. Hakemuslomakkeen täyttämisen sijasta asiakas voi jättää suullisen hakemuksen palvelupisteen tiskillä tai puhelimessa.
Asiakkaat on tarkoitus ohjata asioimaan ensisijaisesti verkon kautta. Jo tällä hetkellä 70 % asumistuen ja työttömyysturvan hakemuksista tehdään verkossa.
Toimeentulotuen perusosa siirtyy Kelan maksettavaksi. Toisaalta ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien vastuulle. Miten tästä selvitään?
Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaalihuollon ja Kelan välillä. Käytännössä Kela siirtää täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset sähköisesti kuntiin jatkokäsittelyä varten. Asiakas saa tällöin kaksi erillistä päätöstä eli perustoimeentulotuen päätöksen Kelasta sekä ehkäisevän tai täydentävän toimeentulotuen päätöksen kunnasta. Toimeentulotuen myöntämisen perusteet eivät muutu.
Miten uudistus rahoitetaan?
Toimeentulotuen rahoitus ei muutu. Myös jatkossa valtio maksaa siitä puolet ja kunnat maksavat toisen puolen.
Uudistuksen tavoitteena on, että toimeentulotuen käsittelykustannuksissa säästetään.
Kokonaan toinen asia on, miten paljon toimeentulotukea maksetaan jatkossa, jos nykyistä suurempi osa alkaa hakea sitä. Nykyisin lähellekään kaikki toimeentulotukeen oikeutetut eivät hae sitä.
Millaisia työllisyysvaikutuksia toimeentulotuen siirrolla on?
Olemme arvioineet, että tarvitsemme Kelassa noin 650 henkilöä tekemään asiakaspalvelu- ja ratkaisutyötä. Osan rekrytoimme Kelan sisäisessä haussa.
Lisäksi avaamme huhtikuussa kuntien työntekijöille suunnatun haun, jossa toimeentulotukityötä tehneet voivat hakeutua Kelaan töihin. Kaikille avoin hakukierros käynnistyy ensi syksynä.
Uudistuksen tavoitteena on, että se vapauttaisi kuntien sosiaalityöntekijöiden aikaa varsinaiseen sosiaalityöhön.
Toimeentulotuen siirtoa Kelaan on arvosteltu kiireestä. Miten vastaat tähän kritiikkiin?
On totta, että lakimuutosta lähdettiin valmistelemaan kiireellä. Edellinen hallitus toi asian valmisteltavaksi syksyllä 2014. Lakimuutos haluttiin silloin saada eduskunnan käsittelyyn pikaisesti ennen hallituksen vaihtumista.
Siirron valmistelua joudutaan kokonaisuudessaan tekemään kiireessä. Olemme tehneet koko ajan tiivistä yhteistyötä Kuntaliiton kanssa ja jatkamme sitä edelleen.
Kuinka Kelan ja kuntien välisen yhteistyön sujuvuus varmistetaan?
Toivoisin kunnilta aktiivista yhteydenpitoa, niin että saamme tietoa jokaisen kunnan omista erityispiirteistä ja hyväksi koetuista käytännöistä. Kelan viisi vakuutuspiiriä ja kuusi asiakaspalveluyksikköä ovat jatkossa tiiviisti yhteydessä oman alueensa kuntiin.
Erityisen tärkeää yhteistyö on vuodenvaihteessa, kun vastuu siirtyy kunnista Kelaan. Laki mahdollistaa sen, että kunnat voivat tehdä siirtymävaiheessa vähän pidemmälle ulottuvia päätöksiä. Toivomme, että tätä mahdollisuutta käytettäisiin loppuvuodesta niissä tilanteissa, joissa se on mahdollista.